Jyväskylän yliopisto

Vallankumoukset eivät hävittäneet käsitystä ylivertaisesta venäläisestä kulttuurista

Jaa

FM Jari Parkkinen tutki väitöskirjassaan Neuvostoliiton varhaisvuosien musiikkipoliittista keskustelua ja yllättyi, kuinka vahvasti siinä korostui vuoden 1917 vallankumouksista saakka venäläisen kulttuuriperinnön puolustaminen.

Jari Parkkinen
Jari Parkkinen

Venäläisyyden korostamista voidaan pitää yllättävänä siksi, että nationalismin vastustaminen ja sosialistisen kansainvälisyyden korostaminen olivat kommunistisen puolueen keskeisiä opinkappaleita, ja Leninin johtamat bolševikit olivat kritisoineet Venäjän keisarikuntaa nimenomaan pienempien kansojen ja kulttuurien tukahduttamisesta.

Yleinen käsitys Neuvostoliiton kulttuuripolitiikan kehityksestä on ollut, että vielä 1920-luvulla sosialistinen kansainvälisyys ja taiteessa avantgarde korostuivat venäläiskansallisen perinteen kustannuksella, ja vasta Josif Stalin olisi 1930-luvulla kääntänyt kulttuuripolitiikan kohti isovenäläistä nationalismia. Kehitys ei ollut kuitenkaan näin suoraviivainen ainakaan musiikissa.

– On totta, että 1920- ja 30-luvut olivat Neuvostoliiton kulttuurielämässä hyvin erilaisia ajanjaksoja, ja monenlaiset kokeilevammat teokset ja taiteilijat, jotka olivat saaneet tilaa 1920-luvulla, joutuivat sensuurin ja poliittisen vainon uhreiksi Stalinin aikana, Parkkinen toteaa.

Kiinnostava havainto 1920-luvun musiikkikeskusteluista on kuitenkin se, että samat toimijat, jotka edistivät uutta eurooppalaista ja venäläistä musiikkia Neuvostoliitossa, puolustivat voimakkaasti perinteisiä kulttuuri-instituutioita, kuten oopperataloja ja konservatorioita sekä perinteisiä taidemusiikin ohjelmistoja. Puolustaessaan venäläistä taide- ja kansanmusiikin perinnettä, nämä vaikuttajat tukeutuivat myös nationalistiseen argumentointiin, korostaen venäläisen kulttuuriin ainutlaatuisuutta ja myös ylivertaisuutta eurooppalaiseen kulttuurin nähden.

Aikalaisille venäläisen kulttuuriperinnön vaaliminen ei välttämättä näyttänyt olevan ristiriidassa kommunistisen ideologian kanssa. Marxilaiseen historiakäsitykseen kuului ajatus yhteiskunnista, jotka ovat eri asteella historiallisessa kehityksessä, ja Neuvostoliitossa Venäjää pidettiin taloudellisesti ja kulttuurisesti kaikkein edistyneimpänä kansakuntana. Tämä antoi tilan neuvotella venäläistä kulttuuriperintöä osaksi uutta ”vallankumouksellista” kulttuurikäsitystä.

Asiat näyttäytyvät eri valossa tämän päivän näkökulmasta katsoen. Venäjän käynnistämä täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 on tuonut konkreettisella tavalla esille sen, kuinka kulttuuri-imperialistiset käsitykset ”kehittyneemmästä” tai ”aidommasta” kulttuurista voivat johtaa äärimmillään väkivaltaan ja toisen valtion suvereniteetin kieltämiseen.

Koska Ukraina ei ole Venäjän nykyhallinnon silmissä kulttuurisesti tai kielellisesti itsenäinen vaan pikemminkin osa ”venäläistä maailmaa,” Putinin Venäjä katsoo voivansa sanella myös sen sisä- ja ulkopolitiikkaa.

Maailmassa on miljoonia venäläisiä ihmisiä, jotka vastustavat tällaista kulttuuri-imperialistista Venäjää – näistä huomattava osa Venäjän rajojen ulkopuolella. Sota Ukrainaa vastaan on kuitenkin myös valitettavasti osoittanut, että pitkät historialliset juuret omaava käsitys Venäjästä itäslaavien johtavana valtiona elää edelleen niin Venäjän nykyhallinnon kuin miljoonien, sotaa ainakin passiivisesti tukevien, venäläisten keskuudessa.

FM Jari Parkkisen Venäjän kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Dialogues with the Past: Transforming Political Concepts as Part of Revolutionary Discourse in the Soviet Music Politics of 1917–1930s" tarkastustilaisuus pidetään 2.12.2022 alkaen klo 12 Seminaarinmäellä salissa Musica M103. Vastaväittäjänä professori Philip Bullock (University of Oxford) ja kustoksena professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki väitösjulkaisuunhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9232-3

Väitöstä voi seurata etäyhteyden välityksellä: https://r.jyu.fi/dissertation-parkkinen-021222

Taustatietoa: Savonrannalta kotoisin oleva Jari Parkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta 2009. Vuonna 2010 hän aloitti musiikkitieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa sivuaineenaan venäjän kieli ja kulttuuri ja valmistui filosofian maisteriksi 2016. Opiskeluaikana hän oli vaihto-oppilaana Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa ja työharjoittelussa Pohjoismaiden ministerineuvostossa Arkangelissa.

Lisätietoja:

Jari Parkkinen, jari.v.parkkinen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jari Parkkinen
Jari Parkkinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla2.2.2023 15:00:00 EET | Tiedote

Suomessa on osana kansallista strategiaa lisätty tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä. Tarkastelukaudella yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Panostukset ovat auttaneet kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta. Nopeimmin bruttokansantuote on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Kansallisella tasolla lähes 50 % kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaan maakuntaan.

Yli puolet suomalaisnuorista seuraa uutisia perinteisen median digisovelluksista2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Nuorten ajatellaan lukevan hyvin vähän perinteisiä uutisia ja kuluttavan aikansa lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tuore kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yli puolet suomalaisista teini-ikäisistä käyttää perinteisen median verkkosivuja ja digisovelluksia uutislähteenä melko usein. Kolmasosa nuorista silti lukee uutisia harvoin ja törmää uutisiin yleensä sattumalta sosiaalisessa mediassa, mikä voi altistaa heidät helpommin väärälle tiedolle ja valeuutisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme