Vallankumoukset eivät hävittäneet käsitystä ylivertaisesta venäläisestä kulttuurista
Venäläisyyden korostamista voidaan pitää yllättävänä siksi, että nationalismin vastustaminen ja sosialistisen kansainvälisyyden korostaminen olivat kommunistisen puolueen keskeisiä opinkappaleita, ja Leninin johtamat bolševikit olivat kritisoineet Venäjän keisarikuntaa nimenomaan pienempien kansojen ja kulttuurien tukahduttamisesta.
Yleinen käsitys Neuvostoliiton kulttuuripolitiikan kehityksestä on ollut, että vielä 1920-luvulla sosialistinen kansainvälisyys ja taiteessa avantgarde korostuivat venäläiskansallisen perinteen kustannuksella, ja vasta Josif Stalin olisi 1930-luvulla kääntänyt kulttuuripolitiikan kohti isovenäläistä nationalismia. Kehitys ei ollut kuitenkaan näin suoraviivainen ainakaan musiikissa.
– On totta, että 1920- ja 30-luvut olivat Neuvostoliiton kulttuurielämässä hyvin erilaisia ajanjaksoja, ja monenlaiset kokeilevammat teokset ja taiteilijat, jotka olivat saaneet tilaa 1920-luvulla, joutuivat sensuurin ja poliittisen vainon uhreiksi Stalinin aikana, Parkkinen toteaa.
Kiinnostava havainto 1920-luvun musiikkikeskusteluista on kuitenkin se, että samat toimijat, jotka edistivät uutta eurooppalaista ja venäläistä musiikkia Neuvostoliitossa, puolustivat voimakkaasti perinteisiä kulttuuri-instituutioita, kuten oopperataloja ja konservatorioita sekä perinteisiä taidemusiikin ohjelmistoja. Puolustaessaan venäläistä taide- ja kansanmusiikin perinnettä, nämä vaikuttajat tukeutuivat myös nationalistiseen argumentointiin, korostaen venäläisen kulttuuriin ainutlaatuisuutta ja myös ylivertaisuutta eurooppalaiseen kulttuurin nähden.
Aikalaisille venäläisen kulttuuriperinnön vaaliminen ei välttämättä näyttänyt olevan ristiriidassa kommunistisen ideologian kanssa. Marxilaiseen historiakäsitykseen kuului ajatus yhteiskunnista, jotka ovat eri asteella historiallisessa kehityksessä, ja Neuvostoliitossa Venäjää pidettiin taloudellisesti ja kulttuurisesti kaikkein edistyneimpänä kansakuntana. Tämä antoi tilan neuvotella venäläistä kulttuuriperintöä osaksi uutta ”vallankumouksellista” kulttuurikäsitystä.
Asiat näyttäytyvät eri valossa tämän päivän näkökulmasta katsoen. Venäjän käynnistämä täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 on tuonut konkreettisella tavalla esille sen, kuinka kulttuuri-imperialistiset käsitykset ”kehittyneemmästä” tai ”aidommasta” kulttuurista voivat johtaa äärimmillään väkivaltaan ja toisen valtion suvereniteetin kieltämiseen.
Koska Ukraina ei ole Venäjän nykyhallinnon silmissä kulttuurisesti tai kielellisesti itsenäinen vaan pikemminkin osa ”venäläistä maailmaa,” Putinin Venäjä katsoo voivansa sanella myös sen sisä- ja ulkopolitiikkaa.
Maailmassa on miljoonia venäläisiä ihmisiä, jotka vastustavat tällaista kulttuuri-imperialistista Venäjää – näistä huomattava osa Venäjän rajojen ulkopuolella. Sota Ukrainaa vastaan on kuitenkin myös valitettavasti osoittanut, että pitkät historialliset juuret omaava käsitys Venäjästä itäslaavien johtavana valtiona elää edelleen niin Venäjän nykyhallinnon kuin miljoonien, sotaa ainakin passiivisesti tukevien, venäläisten keskuudessa.
FM Jari Parkkisen Venäjän kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Dialogues with the Past: Transforming Political Concepts as Part of Revolutionary Discourse in the Soviet Music Politics of 1917–1930s" tarkastustilaisuus pidetään 2.12.2022 alkaen klo 12 Seminaarinmäellä salissa Musica M103. Vastaväittäjänä professori Philip Bullock (University of Oxford) ja kustoksena professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Linkki väitösjulkaisuunhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9232-3
Väitöstä voi seurata etäyhteyden välityksellä: https://r.jyu.fi/dissertation-parkkinen-021222
Taustatietoa: Savonrannalta kotoisin oleva Jari Parkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta 2009. Vuonna 2010 hän aloitti musiikkitieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa sivuaineenaan venäjän kieli ja kulttuuri ja valmistui filosofian maisteriksi 2016. Opiskeluaikana hän oli vaihto-oppilaana Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa ja työharjoittelussa Pohjoismaiden ministerineuvostossa Arkangelissa.
Lisätietoja:
Jari Parkkinen, jari.v.parkkinen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme