Tampereen yliopisto

Valoaktivaatiohoito tehoaa hyvin ihosyövän esiasteisiin

Jaa

Aktiinikeratoosit ovat yleisiä ihosyövän esiastemuutoksia, joita voidaan hoitaa tehokkaasti päivänvalo-valoaktivaatiohoidolla. LL Janne Räsäsen väitöstyössä tutkitaan valoaktivaatiohoitoa ensimmäistä kertaa myös melanooman esiasteen lentigo malignan hoidossa. Hyperspektrikuvantaminen voi auttaa erottamaan erilaisia ihokasvaimia toisistaan ilman koepalaa.

Aktiinikeratoosien määrä lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntymisen ja ihon aurinkoaltistuksen myötä, mikä lisää riskiä myös pahanlaatuisen okasolusyövän kehittymiseen. Päivänvalo-valoaktivaatiohoidolla voidaan hoitaa laajoja ihoalueita ja useita aktiinikeratooseja kerralla, mutta ilman merkittävää valotuksenaikaista kipua potilaille.

Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimuksessa verrattiin kahta eri valoherkistäjävoidetta toisiinsa laajassa 69 potilaan aineistossa. Uudempi voide aminolevulinaatti-nanoemulsio oli tehokkaampi kuin aiemmin laajasti käytetty metyyliaminolevulinaatti parantaen lähes 80 prosenttia aktiinikeratooseista vuoden seurannassa. Molemmat hoidot olivat lähes kivuttomia eikä kosmeettisessa lopputuloksessa ollut eroa.

— Aminolevulinaatti-nanoemulsio oli myös kustannustehokkaampi, mikä voi johtaa kustannussäästöihin päivänvalohoidossa, tutkija kertoo.

Väitöskirjan toisessa pilottitutkimuksessa Räsänen tutki laseravusteisen valoaktivaatiohoidon tehoa lentigo malignan hoidossa. Lentigo maligna on hitaasti kasvava melanooman esiastemuutos, joka voi lopulta kehittyä pahanlaatuiseksi melanoomaksi. Lentigo maligna hoidetaan normaalisti leikkaamalla, mutta aina leikkaus ei välttämättä onnistu, koska potilaat ovat iäkkäitä, muutokset ovat kookkaita ja sijaitsevat usein esteettisesti haastavalla kasvojen alueella.

—Tässä väitöskirjassa tutkittiin valoaktivaatiohoitoa lentigo malignan hoidossa ensimmäistä kertaa etenevässä tutkimusasetelmassa, Räsänen kertoo.

Valoaktivaatiohoito paransi 70 prosenttia eli seitsemän kymmenestä hoidetusta muutoksesta. Paraneminen varmistettiin histopatologisesti eli tutkimalla leikatut kasvaimet mikroskoopin alla.

— Tulos on siinä määrin lupaava, että valoaktivaatiohoitoa voi mielestäni pitää yhtenä vaihtoehtona lentigo malignan hoidossa silloin, kun leikkaus ei tule kyseeseen, tutkija kertoo.

Väitöskirjan kolmannessa pilottitutkimuksessa Räsänen tutki hyperspektrikuvantamista ja keinoälyä ihokasvainten tunnistamisessa.

Hyperspektrikuvantaminen on uusi lupaava tutkimusmenetelmä, jota tutkitaan ihokasvainten diagnostiikassa. Tavallinen kamera kuvaa kolme valon aallonpituutta, punaisen, vihreän ja sinisen, mutta hyperspektrikamera kuvaa useita kymmeniä valon aallonpituuksia yhtä aikaa ja siten auttaa havaitsemaan sellaisiakin kasvaimen ominaisuuksia mitä paljaalla silmällä ei näe.

Väitöstutkimuksessa kuvattiin hyperspektrikameralla 26 pigmentoitunutta ihokasvainta, jotka sitten leikattiin iholta histopatologista diagnoosia varten. Kasvainten tunnistamiseen hyperspektrikuvista käytettiin syväoppivaa hermoverkkoa eli keinoälyä, joka erotti melanosyyttikasvaimet pigmentoituneista tyvisolusyövistä 100 prosentin herkkyydellä ja 90 prosentin tarkkuudella.

— Tutkimus osoitti, että syväoppiva hermoverkko pystyy erottamaan erityyppisiä ihokasvaimia hyperspektrikuvista suurella tarkkuudella, mutta tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä laajempia lisätutkimuksia, Räsänen kertoo.

Janne Räsänen työskentelee ihotautien ja allergologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautiklinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Janne Räsäsen iho- ja sukupuolitautiopin alaan kuuluva väitöskirja Novel Methods for the Treatment and Diagnosis of Skin Cancers and their Precursors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.9.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teea Salmi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Janne Räsänen
janne.rasanen@tuni.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Kehittyneiden säätömenetelmien ja konenäön avulla supervoimia liikkuvien työkoneiden automatisointiin28.9.2021 11:51:20 EEST | Tiedote

Kaivos- ja maanrakennusteollisuus automatisoituu erittäin nopeasti ja monia aikaisemmin ihmisen ohjaamana tehtäviä töitä kyetään tekemään täysin autonomisesti. Santeri Lampinen tutki väitöskirjatyössään hydraulisten rikotuspuomien automatisointia. Työn tuloksena syntyi rikotuspuomin ohjaukseen suunniteltu autonominen järjestelmä, joka yhdistelee konenäköä, edistyneitä säätömenetelmiä ja älykästä päätöksentekoa kyetäkseen itsenäiseen tuottavaan työhön.

Enterovirusten aiheuttama krooninen infektio voidaan parantaa viruslääkkeillä haimasolumallissa27.9.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Enterovirusten on pitkään epäilty osallistuvan tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Viimeaikaiset havainnot tukevat käsitystä, että nämä virukset voivat hakeutua haimaan ja aiheuttaa siellä kroonisen infektion, joka vähitellen johtaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumiseen joko viruksen vaikutuksesta tai immuunivasteen välityksellä. FM Anni Honkimaa osoitti väitöskirjassaan, että viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion.

Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote

Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.

Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote

Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme