Työeläkevakuuttajat Tela

Valtaosa 255 miljardin työeläkevaroista on sijoitettu tuoreen analyysin mukaan vastuullisesti

Jaa

Työeläkevakuuttajat Telan uuden analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa varoista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen hankkeita ja yhteistyötä.

Telassa on ensimmäistä kertaa koottu työeläkealan vastuullisen sijoittamisen tietoja. Työeläkevakuuttajat sijoittavat yhteensä 255 miljardin euron varallisuutta (varojen määrä vuoden 2021 lopussa). Analyysi tarkastelee varojen sitoutumista merkittävimpiin kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin. Tarkasteluun valitut sitoumukset ja hankkeet valottavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja toteutusta eri suunnista. Luvut kertovat, kuinka suuri osa työeläkevaroista on sijoitettu kunkin mittarin mukaan.

Työeläkevarojen vastuullisessa sijoittamisessa on käytössä laaja keinovalikoima.

– Kansainväliset vastuullisuussitoumukset ovat suomalaisille työeläkevakuuttajille yksi tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista. Eläkevakuuttajat ovat allekirjoittajina tai ulkoisten varainhoitajiensa kautta mukana monissa sitoumuksissa ja hankkeissa, joissa edistetään vastuullista sijoittamista, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Perustana YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Analyysi tarkastelee varojen sijoittamisen vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta.

– YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat merkittävin kansainvälinen sitoumus ja perusta työeläkevarojen vastuulliselle sijoittamiselle. Lähes koko työeläkevarallisuus on sijoitettu niiden mukaisesti, Koivurinne kertoo.

Vähintään 96 prosenttia eläkevaroista on sijoitettu YK:n periaatekehikon mukaisesti. Tämä tarkoittaa 245 miljardia yhteensä 255 miljardin eläkevaroista (varojen määrä vuoden 2021 lopussa). Lisäksi osa varoista on mukana periaatekehikossa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta. Niiltä edellytetään periaatteisiin sitoutumista.

Periaatteet tarkoittavat, että sijoitustoiminnassa sitoudutaan huolehtimaan ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta eli niin sanotuista ESG-tekijöistä. ESG-tietoja hyödynnetään järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä.

Vaikuttamista aloitteiden ja yhteistyön sekä mittaamisen ja raportoinnin kautta

Kaksi muuta analyysissa tarkasteltua tapaa toteuttaa vastuullista sijoittamista ovat sijoituskohteisiin vaikuttaminen ja sijoittajien yhteistyö sekä ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi.

– Valitsimme tarkasteluun YK:n tukeman vastuullisen sijoittamisen kehikon lisäksi erilaisia merkittäviä kansainvälisiä vaikuttamishankkeita sekä ympäristövaikutusten mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksia. Näin saadaan riittävän monipuolinen kuva vastuullisen sijoittamisen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta työeläkejärjestelmässä, kertoo Koivurinne.

Kun mittakaava on globaali, työeläkevakuuttajat vaikuttavat sijoituskohteisiin kansainvälisten sitoumusten avulla. Niiden avulla sijoittajat yhdistävät voimansa vaikuttaakseen yrityksiin.

– Olemalla mukana suurten institutionaalisten sijoittajien yhteisissä aloitteissa, kuten Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksesta alkunsa saaneessa Climate Action 100+ -hankkeessa, työeläkevakuuttajat voivat vaikuttaa suurten, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien yritysten toimintaan, Koivurinne kuvaa.

Vähintään 87 prosenttia eläkevaroista kuuluu Climate Action 100+ -aloitteen piiriin. 62 prosenttia varoista kuuluu toisen ilmastonmuutosta vastaan taistelevan, kansainvälisten instituutiosijoittajien yhteistyöelimen piiriin (Institutional Investors Group on Climate Change). Lisäksi osa varoista on mukana näissä sitoumuksissa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.

Myös kansainväliset mittaamisen ja raportoinnin sitoumukset ovat tapa vaikuttaa.

– Ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi ovat ensiaskelia, jotka vaaditaan yritysten vastuullisuuden tilanteen hahmottamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Raportoinnin edellyttäminen kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia. Näin vaikutetaan sekä sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysmaailmaan laajemmin. Työeläkevakuuttajat käyttävät tietoa suunnitellessaan vastuullista sijoittamista, Koivurinne kertoo.

Tarkasteluun valitut kaksi raportointisitoumusta (CDP ja TCFD) kattavat 60 ja 96 prosenttia eläkevaroista. Suoran sitoutumisen lisäksi osa varoista on mukana hankkeissa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.

Sitoumusten lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat niiden omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet esimerkiksi tietyn omaisuuslajin tai koko sijoitussalkun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tällä hetkellä 49 prosenttia eläkevaroista on vuoteen 2035 asetetun koko sijoitusomaisuutta koskevan hiilineutraaliustavoitteen piirissä. Tavoite on kansainvälisesti vertaillen kunnianhimoinen. Lisäksi osalla varoista on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hiilineutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Turvaavuuden ytimessä

Vastuullisuus on ollut jo pitkään valtavirtaa sijoittamisessa ja on sitä myös työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa.

– Lain mukaan eläkevarat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Eläkejärjestelmässä tähtäin on automaattisesti kaukana tulevaisuudessa, sillä varoja ja tuottoja pitää riittää eläkkeisiin vuosikymmenten päähän. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan kestävän sijoittamisen voidaan siis katsoa sisältyvän tuohon turvaavuuteen. Lisäksi vastuullisuustekijöiden systemaattinen huomioiminen sijoitustoiminnassa auttaa sijoitusten riskienhallinnassa, eli vastuullisuus tuo myös lyhyemmän tähtäimen turvaavuutta, toteaa Koivurinne.

Analyysin tulokset ovat katsottavissa kuvassa. Koivurinne kommentoi analyysin taustoja videolla.

Fakta: Työeläkesijoitusten vastuullisuusluvut pähkinänkuoressa

1 YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevarojen vastuullisen sijoittamisen perusta on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatekehikko. Vähintään 96 % varoista sijoitetaan periaatteiden mukaisesti.

2 Vaikuttaminen ja sijoittajien yhteistyö

  • Climate Action 100+ -hanke: Kansainvälinen hanke, jossa vaikutetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien suuryritysten toimintaan. Vähintään 87 prosenttia eläkevaroista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
  • Institutional Investors Group on Climate Change -yhteistyö (IIGCC): Eurooppalaisten eläkesijoittajien ja instituutiovarainhoitajien yhteistyöelin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vähintään 62 prosenttia varoista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.

3 Sijoitusten ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi

  • CDP-raportointi: Vuonna 2000 käynnistetty CDP-raportointi kannustaa yrityksiä julkaisemaan ympäristövaikutuksensa sekä arvioimaan liiketoimintansa riskejä ja mahdollisuuksia siltä pohjalta. Lyhenne CDP tulee sanoista Carbon Disclosure Project, josta organisaatio sai alkunsa. Vähintään 96 prosenttia varoista on mukana suoraan tai välillisesti CDP:n sijoittaja-allekirjoittajina eli tukemassa raportoinnin leviämistä.
  • Task force on Climate Related Financial Disclosures -raportointisuositukset (TCFD): Vuonna 2017 perustettu kansainvälinen raportointikehikko ohjaa yrityksiä raportoimaan ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Vähintään 60 prosenttia varoista on suoraan tai välillisesti hankkeen piirissä.
  • Hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä koko sijoitusomaisuudelle: Sijoitustoimintaa ohjaavat myös työeläkevakuuttajien omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet. Tavoitteista kunnianhimoisin on koko sijoitusomaisuuden hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Varojen määrään suhteutettuna tällainen tavoite on 49 prosentilla eläkevaroista.

**

Vastuullista sijoittamista koskevassa Telan analyysissa on tarkasteltu kaikkia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia eli eläkevakuutusyhtiöitä, eläkekassoja, eläkesäätiöitä, Kelan toimihenkilöiden eläkerahastoa, Kevaa, Kirkon eläkerahastoa, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, Merimieseläkekassaa, Suomen Pankin Eläkerahastoa ja Valtion Eläkerahastoa. Tulokset on suhteutettu työeläkevarojen määrään. Analyysissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. Tarkemmat tiedot vastuullisen sijoittamisen sitoumuksista löytyvät kokonaisuudessaan Telan verkkosivulta Vastuullinen sijoittaminen sekä työeläkevakuuttajien omilta verkkosivuilta.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Video: Analyysi työeläkevarojen vastuullisesta sijoittamisesta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Työeläkevarat laskivat alkuvuoden aikana 7 miljardia – loppuvuoteen liittyy epävarmuutta30.5.2022 08:31:58 EEST | Tiedote

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat laskivat 7 miljardia vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Varoja oli maaliskuun päättyessä 248 miljardia euroa. Laskua aiheutti ennen kaikkea noteerattujen osakkeiden markkina-arvon lasku. Toisena tekijänä oli alkuvuoden aikana kohonnut korkotaso, minkä takia myös korkosijoitukset olivat tappiollisia.

Tela-blogi: Hajautus ja työeläkevarojen sijoitustoiminta ovat kimurantti pari11.4.2022 12:30:45 EEST | Blogi

Hajautusta koskeva blogisarja on tähän mennessä käsitellyt työeläkejärjestelmän hajautuksen yleistä luonnetta ja sen ilmenemistä useana eri eläkelakina ja joukkona sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita. Viimeisessä osassa on tarkoitus pohtia hajautusta kaikkien yhteisen suosikkiaiheen rahan – tai tarkemmin määritellen rahoituksen, sijoitustoiminnan ja sen säätelyn – näkökulmasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme