Helsingin yliopisto

Valtaosa suomalaisista pitää huumeiden käyttöä rangaistavana ja rikollisena tekona

Jaa

Huumeiden käyttöön liittyvät mielikuvat ovat usein negatiivisia, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Asenteet kannabista kohtaan ovat muutoksessa, sillä osa kansalaisista pitää kannabiksen kokeilua tai käyttöä vähäisempänä riskinä kuin muita huumeita.

- Silti valtaosa suomalaisista ajattelee edelleen, että huumeiden kokeiluun tai käyttöön liittyy aina korkea riski riippumatta käytetystä aineesta, sanoo väitöskirjatutkija Jenni Savonen Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimus osoittaa, että mielikuvat ja puhetavat ovat yhteydessä ainakin ihmisten näkemyksiin huumausainepolitiikasta ja yksilöiden identiteettien rakentumiseen. Kun huumeiden käyttöä ja kokeilua pidetään riskialttiina toimintana, suomalaiset myös useammin kannattavat sitä, että siitä annetaan jokin rangaistus.

 - Kun käyttöön liitetään pienempi riski tai eroa tehdään eri aineiden välillä, ihmiset useammin kannattavat kontrollipoliittisten toimenpiteiden lisäksi tai niiden sijaan vahvasti myös haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten huumeiden käyttöhuoneita, Savonen sanoo.


Käyttäjät eivät halua leimautua ryhmiin

Huumeita käyttävät rakentavat oman identiteettinsä asemoimalla itsensä suhteessa yhteiskunnassa vallalla oleviin mielikuviin ja asenteisiin. Huumeidenkäyttäjät pyrkivät usein sanoutumaan irti voimakkaasti leimatuista ryhmistä ja määrittelemään identiteettinsä esimerkiksi sitä kautta, että he ovat muita huumeita käyttäviä ihmisiä moraalisempia tai kontrolloivat omaa käyttöään paremmin.

 Tulokset osoittavat, että se, millä tavalla valtaväestö ymmärtää ja puhuu huumeiden käytöstä ilmiönä vaikuttaa siihen, miten heidän mielestään asiaan tulisi puuttua kuin myös siihen, millaisessa asemassa huumeidenkäyttäjät ovat yhteiskunnassamme.

 - Huumeiden käytön ajatteleminen ensisijaisesti kriminaalipolitiikan kautta voi esimerkiksi rajoittaa niitä palveluita, mitä huumeita käyttäville ihmisille on tarjolla. Mielikuvilla on siis materiaalisia, diskursiivisia ja sosiaalisia seurauksia.

 
Huumeiden käyttö on näkyvä osa yhteiskuntaa, mutta ei normalisoitunut

Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta katsottuna huumeiden käyttö näyttäytyy aineistojen valossa normifioituneena ja naturalisoituneena ilmiönä.

- Huumeiden käyttö on näkyvä ja vakiintunut osa yhteiskuntaamme, mutta se ei ole normalisoitunut sillä tavalla, että se olisi merkityksetöntä tai ei-stigmatisoitua, Savonen kertoo.

- Huumausainepoliittinen keskustelu on aktiivista ja pyrkii löytämään uusia tapoja jäsentää ja ymmärtää ilmiötä, joiden kautta siihen on mahdollista puuttua tarkoituksenmukaisemmin ja myös paremmin auttaa huumeita käyttäviä ihmisiä, tutkija jatkaa.

Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa tarkasteltiin erilaisia toimijoita yhteiskunnassa: mediaa, maallikoita ja ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Tutkimuksessa tarkasteltiin huumeiden käyttöön liittyvää arkitietoa; suomalaisten huumeiden käyttöön liittämiä mielikuvia ja asenteita. Tutkimus tuo esiin myös kansalaisten huumepoliittisia mielipiteitä. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että huumeiden käyttöön liittyvä arkitietomme luo sitä, mitä pidämme ilmiön suhteen todellisena ja että se on myös vahvasti yhteydessä toimintaamme.

*****************************

VTM Jenni Savonen väittelee 16.11.2022 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A social representations approach to illicit drug use - The contents and consequences of representational action". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3A.

Vastaväittäjänä on professori Juliet Foster, King's College London, ja kustoksena on Inari Sakki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Jenni Savonen
Puh. 044-5801272
jenni.savonen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme