Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Valtavilla magmapurkauksilla olikin kaksi lähdettä

Jaa

Helsingin yliopistoon kuuluvan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tuore tutkimustulos voi selittää suuriin magmapurkauksiin liittyvien havaintojen ristiriitaisuuksia.

Karoon magmaprovinssin laavakerroksia Afrikassa Viktorian putouksilla (Arto Luttinen)
Karoon magmaprovinssin laavakerroksia Afrikassa Viktorian putouksilla (Arto Luttinen)

Nykyiset mantereet muodostuivat supermanner Pangean hajotessa kappaleiksi mesotsooisella ajalla noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Muodostuvan Afrikan repeytyminen irti Antarktiksesta käynnistyi valtavilla magmapurkauksilla, jotka peittivät alleen miljoonien neliökilometrien alueen.

Muinaisen laavameren, eli niin kutsutun Karoon magmaprovinssin jäänteitä on yhä jäljellä monin paikoin eteläisessä Afrikassa. Jälkiä  on löydetty myös Antarktikselta. Luomuksen yli-intendentti Arto Luttinen on ryhmineen tutkinut laavakerrostumia molemmilla mantereilla.

– Tällaiset purkaukset ovat planeettamme kehityksen käännekohtia, ne ovat myös aiheuttaneet suuria elämän joukkotuhoja. Jättipurkausten alkuperä on kuitenkin edelleen eräs maapallon historian arvoituksista, taustoittaa Luttinen.

Kuu­ma vir­taus vai su­per­man­ner kan­te­na

Tutkijat ovat kiistelleet muun muassa syntyivätkö purkaukset Maan vaipan ja ytimen rajalta ylös kuohuneesta kuumasta virtauksesta eli vaipan pluumista.

– Aiemmissa geofysikaalisissa tutkimuksissa on havaittu pluumiin viittaavia piirteitä, kun taas laavakerrostumien kemiallisten koostumusten perusteella on päätelty, että magmat syntyivät vaipan yläosa kuumetessa vähitellen Pangean alla. Supermanner toimi kuin kattilan kansi, kertoo Luttinen.

Magmalähdettä koskeneet aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin kohdistuneet pääasiassa tiettyyn osaan laavakerrostumia.

Mo­lem­mat oli­vat oi­keas­sa

Nyt kansainvälisessä Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin laavakivien koostumusta koko magmapurkauksen alueella. Kivien kemialliset sormenjäljet osoittavat, että laavakerrokset syntyivät eri tavalla eri alueilla.

– Valtavalla magmapurkauksella olikin kaksi erilaista lähdettä. Toinen oli aiempien tutkimusten mukaisesti ylävaippa, mutta toinen oli todennäköisesti syvästä vaipasta kohonnut kuuma pluumi. Kahden eri magmalähteen paljastuminen selittää aiempia ristiriitaisia tuloksia ja tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan tuleville tutkimuksille, toteaa Luttinen.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa VALVE-projektia.

Luttinen, A. V. Bilateral geochemical asymmetry in the Karoo large igneous province. Scientific Reports volume 8, Article number: 5223 (2018) doi:10.1038/s41598-018-23661-3

Lisätietoa:
Yli-intendentti Arto Luttinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 0294128745
arto.luttinen@helsinki.fi
Tuhat-profiili

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Karoon magmaprovinssin laavakerroksia Afrikassa Viktorian putouksilla (Arto Luttinen)
Karoon magmaprovinssin laavakerroksia Afrikassa Viktorian putouksilla (Arto Luttinen)
Lataa
Magmaprovinssin jäänteitä Antarktiksella (kuva Arto Luttinen)
Magmaprovinssin jäänteitä Antarktiksella (kuva Arto Luttinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme