VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Valtionhallinnon ICT-palvelujen keskittämisessä on panostettava toimintavarmuuteen ja kybersuojaukseen

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut valtion sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjausta ja kybersuojauksen järjestämistä valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö on avainroolissa kokonaisvaltaisen ohjauksen ja resurssien turvaamisessa. Valtioneuvosto on laatinut strategioita, mutta niiden toimeenpanossa ei ole saavutettu kaikkia tavoitteita. Ohjaustoimet ovat pitkälti kohdistuneet yksittäisiin virastoihin, mutta tarve ohjata kokonaisuuksia kasvaa jatkuvasti. Myös riskienhallinnassa on ollut epäyhtenäisyyttä virastojen välillä. Keskitettyjen ICT-palvelujen toiminnassa ja rahoitusmallissa on ongelmia, joilla on vaikutusta myös valtionhallinnon palvelujen toimintavarmuuden ja kybersuojauksen tilaan.

VTV on julkaissut kaksi tarkastusta, Kybersuojauksen järjestäminen ja Sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjaus. Tarkastusvirasto selvitti, onko valtionhallinnon kybersuojaus järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavoitteena oli myös varmistua, että nykyinen valtionhallinnon ohjausjärjestelmä huomioi toimintavarmuuden ja palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden.

Tarve ohjata yksittäisten virastojen sijaan toimintoja kasvaa jatkuvasti

Toimintavarmuutta ja kybersuojausta ohjaavia strategioita on laadittu, mutta niiden ohjausteho on ollut heikko. Toimeenpanon vastuutaho on jäänyt epäselväksi, toimenpiteitä ei ole aikataulutettu eikä niiden toteutumista ole seurattu. Resurssit vaihtelevat paljon virastojen ja laitosten välillä eivätkä ne kaikissa tapauksissa mahdollista strategian toteuttamista. Resurssitilanne tulisi selkeyttää siten, että kyberturvallisuuden ja toimintavarmuuden strategisten tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista kaikilla hallinnonaloilla.

Riskienhallinnan käytännöt vaihtelevat virastokohtaisesti. Yhdenmukaisuuden puute riskienhallinnassa voi johtaa eritasoisiin ratkaisuihin kybersuojauksen ja toimintavarmuuden järjestämisessä. Riskienhallinnan käytäntöjen yhtenäistämistä tulisikin jatkaa. Toimintavarmuutta ja kybersuojausta varmistavat ja kehittävät toimenpiteet tulisi suunnitella suhteessa riskiarvioon ja arvioida kustannukset ja hyödyt ennen toteutusta. Avainroolissa on valtiovarainministeriö, joka voi suunnitella ja ohjeistaa, miten riskienhallinnan käytännöt viedään hallinnonala- ja valtiotasolle erilaiset käyttötarpeet huomioiden.

Nykyisessä toimintamallissa jokainen virasto ja laitos vastaavat omasta kybersuojauksestaan ja toimintavarmuudestaan. Mikäli jokin laajavaikutteinen kyberturvallisuusloukkaus toteutuisi, eri ministeriöiden pitäisi neuvotella keskenään vastatoimenpiteiden käynnistämisestä ja priorisoinnista. Tämä on riski, koska kyberturvallisuusloukkaustilanteissa aikaa neuvotteluille ei välttämättä ole. Valtioneuvoston tulisi määritellä johtaminen tilanteessa, jossa kyberloukkaustilanne koskettaa useita hallinnonaloja.

Valtorin hallinnoimien keskitettyjen ICT-palvelujen toimintavarmuus ja kybersuojaus ei ole kaikin osin tavoitellulla tasolla

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelutarjonta on jäänyt suppeaksi eikä palveluiden kehittäminen ole edennyt suunnitellusti. Valtori ei ole pystynyt tarkoituksenmukaisesti vastaamaan toimintavarmuutta koskeviin asiakasvaatimuksiin. Asiakkaille on myös jäänyt epäselväksi Valtorin kautta hankittujen palvelujen toimintavarmuuden ja kybersuojauksen taso.

Valtori toimii valtiovarainministeriön ohjauksessa. Ministeriön tulisi ratkaista toiminnan rahoitusmallin ongelmat kiinnittäen huomiota Valtorin edellytyksiin parantaa kybersuojauksen menettelyjä ja kyberloukkausten havainnoinnin toteutusta, arviointia ja kehittämistä. Valtori on virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomia ICT-palveluja. Se perustettiin 2014 ja sen toimintamenot vuonna 2016 olivat 128,8 miljoonaa euroa.

Tiedote ja tarkastuskertomukset verkossa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava tuloksellisuustarkastaja Pirkko Lahdelma (toimintavarmuuden ohjaus)
040 732 5999
pirkko.lahdelma@vtv.fi

johtava tuloksellisuustarkastaja Pasi Korhonen (kybersuojauksen järjestäminen)
050 574 1784
pasi.korhonen@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

De flesta fullmäktigeledamöter och ersättare som valts vid kommunalvalet lämnade in redovisningarna av valfinansieringen inom utsatt tid4.12.2017 12:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) har publicerat en berättelse till riksdagen om tillsynen över valfinansieringen vid kommunalvalet 2017. Skyldigheten att redovisa valfinansieringen gäller alla invalda fullmäktigeledamöter och ersättare. Antalet redovisningsskyldiga vid kommunalvalet var 17 532 och de flesta av dessa lämnade in redovisningen inom utsatt tid. VTV uppmanade 1 639 redovisningsskyldiga att lämna in en redovisning av valfinansieringen, och för tillfället finns det åtta personer som inte har lämnat in redovisningen. Redovisningarna av valfinansieringen finns i tjänsten www.vaalirahoitusvalvonta.fi.

Suurin osa kuntavaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valituista toimitti vaalirahoitusilmoituksensa määräajan puitteissa4.12.2017 12:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut eduskuntakertomuksen vuoden 2017 kuntavaalien vaalirahoituksen valvonnasta. Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus koskee valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittuja. Ilmoitusvelvollisia oli kuntavaaleissa 17 532 henkilöä, joista valtaosa toimitti ilmoituksen määräaikaan mennessä. 1 639 ilmoitusvelvollista sai VTV:ltä kehotuksen vaalirahoitusilmoituksen toimittamisesta ja tällä hetkellä ilmoitus puuttuu vielä kahdeksalta henkilöltä. Vaalirahoitusilmoitukset ovat luettavissa www.vaalirahoitusvalvonta.fi-palvelussa.

Revisionsorgan i EU-länder bedömde finanspolitiska EU-, IMF- och OECD-rekommendationer7.11.2017 07:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) medverkade i en parallell revision av sex EU-länders finanspolitik utifrån internationella organisationers finanspolitiska rekommendationer och medlemsländernas åtgärder för att minska de finanspolitiska riskerna. Utöver Finland deltog Nederländerna, Lettland, Portugal, Sverige och Slovakien i revisionen. Enligt resultaten från den parallella revisionen har EU, OECD och IMF gett liknande finanspolitiska rekommendationer till respektive land. Vad gäller Finland har dessutom en avsevärd del av rekommendationerna upprepats år efter år.

EU-maiden tarkastusvirastot arvioivat EU:n, IMF:n ja OECD:n talouspoliittisia suosituksia7.11.2017 07:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkasteltiin kansainvälisten organisaatioiden talouspoliittisia suosituksia ja jäsenmaiden toteuttamia toimia julkisen talouden riskien pienentämiseksi. Tarkastuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Rinnakkaistarkastuksen tulosten mukaan EU:n, OECD:n ja IMF:n talouspoliittiset suositukset ovat kunkin maan kohdalla olleet samansuuntaisia. Suomelle annetuissa suosituksissa on lisäksi ollut huomattavasti toistoa vuodesta toiseen.

De offentliga finanserna stärks inte enligt regeringens mål för den finansiella ställningen3.11.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s bedömning förbättras den offentliga sektorns finansiella ställning inte i takt med regeringens mål för mandatperioden trots att ekonomin går bättre. När man eliminerar det förbättrade konjunkturlägets effekt på finanserna och utgår från finansministeriets prognos visar beräkningarna att det strukturella saldot för den offentliga sektorn försämras åren 2017 och 2018. Det strukturella saldot beräknas bli -1,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten år 2018 och hamnar då cirka 0,8 procentenheter från det medelfristiga målet (MTO). Trots att de offentliga finanserna stärks i år när ekonomin går bättre kommer inte heller det nominella balansmålet att uppnås under denna mandatperiod. Detta beror på att statsfinanserna stärks långsammare än planerat.

Julkisen talouden rahoitusasema ei vahvistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti3.11.2017 07:00Tiedote

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, josta on poistettu suhdannetilanteen kohentumisen vaikutus rahoitusasemaan, heikkenee valtiovarainministeriön ennusteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuosina 2017 ja 2018. Rakenteellinen jäämä on noin -1,3 prosenttia vuonna 2018, jääden noin 0,8 prosenttiyksikön päähän sille asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta (MTO). Vaikka parantunut taloustilanne on vahvistanut julkista taloutta vuonna 2017, ei myöskään julkisen talouden nimellistä tasapainotavoitetta tulla saavuttamaan tällä vaalikaudella. Tämä johtuu valtiontalouden rahoitusaseman tavoiteltua hitaammasta vahvistumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme