Valtiontalouden kehysmenettely tarvitsee uudistamista

Jaa

Kehysmenettely on 1990-luvun alussa käyttöön otettu talouspolitiikan väline, jonka avulla hallitukset asettavat hallituskauden ajaksi katon valtion menoille. Koronakriisi on nostattanut keskustelua menokehyksen jäykkyyksistä. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa taloustieteilijät Hannu Tanninen ja Matti Tuomala arvioivat kriittisesti kehysmenettelyn vaikutuksia talouspolitiikkaan. Raportti kysyy: millä tavoin kehysjärjestelmää tulisi uudistaa?

Yliopistonlehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen yliopiston emeritusprofessori Matti Tuomala arvioivat valtiontalouden kehysjärjestelmää Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 14.6.2022 ilmestyvässä raportissa. ”Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline?” on taloustieteelliseen tutkimukseen nojaava puheenvuoro kehysjärjestelmän uudistamisen puolesta. Kirjoittajien mukaan nykyisenkaltaiset julkisen talouden raamit rajoittavat tarpeettomasti valtion mahdollisuuksia toteuttaa meno- ja veroelvytystä sekä pitkän aikavälin julkisen talouden sopeuttamista.

Valtiontalouden kehysmenettely on ohjannut budjetointia jo 1990-luvun alusta lähtien. Kyseessä on pohjimmiltaan poliittinen sopimus, jolla hallituspuolueet sopivat hallituskauden menoista. Kehysten piiriin kuuluu noin 80 prosenttia valtion menoista. Koronakriisin alussa hallitus luopui menokehyksistä rahoittaakseen kriisitoimia ja talouden elvytystä. EU:n tasolla tehtiin samansuuntaisia ratkaisuja liittyen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin.

Tanninen ja Tuomala näkevät kehysmenettelyn yhtenä heikkoutena sen, että järjestelmä koskee vain menoja. Tulopuolen eli verotuksen sulkeminen kehysjärjestelmän ulkopuolelle on johtanut aiemmissa talouskriiseissä epätarkoituksenmukaisiin politiikkatoimiin. ”Tarvitaan lyhyen ja pidemmän ajan finanssipoliittinen ohjelma, jossa hallitus asettaa finanssipoliittiset tavoitteensa ja jossa meno- ja veropolitiikkaa arvioidaan samanaikaisesti”, raportissa todetaan.

Pääministeri Sanna Marin on kytkenyt kehysmenettelyn tulevaisuuden kannalta tärkeisiin julkisiin investointeihin: ”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana” (HS, 13.10.2022).

Raportin mukaan pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyydessä tulisi huomioita kustannusten ohella myös julkisten investointien hyödyt. Tällöin esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, terveydenhoitoon tai vanhushoitoon käytetyt verovarat eivät näyttäydy vain menoerinä, vaan taakanjakona nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta (huom. julkaisu on embargon alainen 14.6.2022 klo 06.00 asti):

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Kehysmenettely_Web.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Matti Tuomala, professori (emeritus) & raportin toinen kirjoittaja, Tampereen yliopisto, puh. 050 - 318 6037, matti.tuomala@tuni.fi

Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, puh. 050 - 380 1432, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Julkaisutilaisuus: Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline? (14.6.2022, Helsinki)7.6.2022 19:40:10 EEST | Kutsu

Kalevi Sorsa -säätiön uusi julkaisu ”Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline?” arvioi kriittisesti suomalaisessa talouspolitiikassa keskeistä roolia näyttelevää valtiontalouden kehysjärjestelmää. Raportti on puheenvuoro koronakriisin aikana heränneeseen keskusteluun kehysmenettelyn tarkoituksenmukaisuudesta epävarmassa maailmassa. Raportin ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Hannu Tanninen ja professori (emeritus) Matti Tuomala.

Kiertotalous torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta luo myös uusia työpaikkoja25.5.2022 07:08:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt tänä keväänä useiden raaka-aineiden saatavuutta ja antanut monilla aloilla sysäyksen kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi lannoitepulaa voidaan ratkoa kierrättämällä fosforia eläintuotantotiloilta niille alueille, joilla viljellään kasveja. Biojätteen kierrätyksellä biokaasuksi voidaan puolestaan korvata fossiilisia polttoaineita. Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureutuu myös Kalevi Sorsa -säätiön keskiviikkona 25.5. julkaisema teos Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Julkaisutilaisuus: Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella19.5.2022 07:10:00 EEST | Kutsu

Sitra julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan luontokato voitaisiin pysäyttää siirtymällä kiertotalouteen neljällä sektorilla: ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla. Kalevi Sorsa -säätiön keskiviikkona 25.5. julkaisema teos Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella osoittaa, että kiertotaloudella olisi muitakin positiivisia vaikutuksia, muun muassa työllisyyteen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Siirtymä kiertotalouteen tulee tehdä kuitenkin viisaasti, jotta se kohtelee kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti.

Miksi tyytymättömyys politiikkaan lisääntyy Suomessa ja Ruotsissa?9.5.2022 07:15:00 EEST | Kutsu

Viime vuosikymmeninä tyytymättömyys politiikkaan on lisääntynyt. Uudet äärioikeistolaiset puolueet ovat saaneet vaalivoittoja kaikkialla Euroopassa, kun taas 1900-luvun vanhat puolueet ovat menettäneet jalansijaa. Globalisaatiota, maahanmuuttoa ja kansallista identiteettiä koskevat kysymykset ovat nousseet kansallisen politiikan etualalle. Tiistaina 10.5.2022 keskustellaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa siitä, miksi monet ihmiset ovat pettyneitä ja kyllästyneitä poliittiseen päätöksentekoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme