Valtiontalouden kehysmenettely tarvitsee uudistamista

Jaa
Kehysmenettely on 1990-luvun alussa käyttöön otettu talouspolitiikan väline, jonka avulla hallitukset asettavat hallituskauden ajaksi katon valtion menoille. Koronakriisi on nostattanut keskustelua menokehyksen jäykkyyksistä. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa taloustieteilijät Hannu Tanninen ja Matti Tuomala arvioivat kriittisesti kehysmenettelyn vaikutuksia talouspolitiikkaan. Raportti kysyy: millä tavoin kehysjärjestelmää tulisi uudistaa?

Yliopistonlehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen yliopiston emeritusprofessori Matti Tuomala arvioivat valtiontalouden kehysjärjestelmää Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 14.6.2022 ilmestyvässä raportissa. ”Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline?” on taloustieteelliseen tutkimukseen nojaava puheenvuoro kehysjärjestelmän uudistamisen puolesta. Kirjoittajien mukaan nykyisenkaltaiset julkisen talouden raamit rajoittavat tarpeettomasti valtion mahdollisuuksia toteuttaa meno- ja veroelvytystä sekä pitkän aikavälin julkisen talouden sopeuttamista.

Valtiontalouden kehysmenettely on ohjannut budjetointia jo 1990-luvun alusta lähtien. Kyseessä on pohjimmiltaan poliittinen sopimus, jolla hallituspuolueet sopivat hallituskauden menoista. Kehysten piiriin kuuluu noin 80 prosenttia valtion menoista. Koronakriisin alussa hallitus luopui menokehyksistä rahoittaakseen kriisitoimia ja talouden elvytystä. EU:n tasolla tehtiin samansuuntaisia ratkaisuja liittyen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin.

Tanninen ja Tuomala näkevät kehysmenettelyn yhtenä heikkoutena sen, että järjestelmä koskee vain menoja. Tulopuolen eli verotuksen sulkeminen kehysjärjestelmän ulkopuolelle on johtanut aiemmissa talouskriiseissä epätarkoituksenmukaisiin politiikkatoimiin. ”Tarvitaan lyhyen ja pidemmän ajan finanssipoliittinen ohjelma, jossa hallitus asettaa finanssipoliittiset tavoitteensa ja jossa meno- ja veropolitiikkaa arvioidaan samanaikaisesti”, raportissa todetaan.

Pääministeri Sanna Marin on kytkenyt kehysmenettelyn tulevaisuuden kannalta tärkeisiin julkisiin investointeihin: ”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana” (HS, 13.10.2022).

Raportin mukaan pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyydessä tulisi huomioita kustannusten ohella myös julkisten investointien hyödyt. Tällöin esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, terveydenhoitoon tai vanhushoitoon käytetyt verovarat eivät näyttäydy vain menoerinä, vaan taakanjakona nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta (huom. julkaisu on embargon alainen 14.6.2022 klo 06.00 asti):

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Kehysmenettely_Web.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Matti Tuomala, professori (emeritus) & raportin toinen kirjoittaja, Tampereen yliopisto, puh. 050 - 318 6037, matti.tuomala@tuni.fi

Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, puh. 050 - 380 1432, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu

Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme