Valtiontalouden kehysmenettely tarvitsee uudistamista

Jaa
Kehysmenettely on 1990-luvun alussa käyttöön otettu talouspolitiikan väline, jonka avulla hallitukset asettavat hallituskauden ajaksi katon valtion menoille. Koronakriisi on nostattanut keskustelua menokehyksen jäykkyyksistä. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa taloustieteilijät Hannu Tanninen ja Matti Tuomala arvioivat kriittisesti kehysmenettelyn vaikutuksia talouspolitiikkaan. Raportti kysyy: millä tavoin kehysjärjestelmää tulisi uudistaa?

Yliopistonlehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen yliopiston emeritusprofessori Matti Tuomala arvioivat valtiontalouden kehysjärjestelmää Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 14.6.2022 ilmestyvässä raportissa. ”Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline?” on taloustieteelliseen tutkimukseen nojaava puheenvuoro kehysjärjestelmän uudistamisen puolesta. Kirjoittajien mukaan nykyisenkaltaiset julkisen talouden raamit rajoittavat tarpeettomasti valtion mahdollisuuksia toteuttaa meno- ja veroelvytystä sekä pitkän aikavälin julkisen talouden sopeuttamista.

Valtiontalouden kehysmenettely on ohjannut budjetointia jo 1990-luvun alusta lähtien. Kyseessä on pohjimmiltaan poliittinen sopimus, jolla hallituspuolueet sopivat hallituskauden menoista. Kehysten piiriin kuuluu noin 80 prosenttia valtion menoista. Koronakriisin alussa hallitus luopui menokehyksistä rahoittaakseen kriisitoimia ja talouden elvytystä. EU:n tasolla tehtiin samansuuntaisia ratkaisuja liittyen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin.

Tanninen ja Tuomala näkevät kehysmenettelyn yhtenä heikkoutena sen, että järjestelmä koskee vain menoja. Tulopuolen eli verotuksen sulkeminen kehysjärjestelmän ulkopuolelle on johtanut aiemmissa talouskriiseissä epätarkoituksenmukaisiin politiikkatoimiin. ”Tarvitaan lyhyen ja pidemmän ajan finanssipoliittinen ohjelma, jossa hallitus asettaa finanssipoliittiset tavoitteensa ja jossa meno- ja veropolitiikkaa arvioidaan samanaikaisesti”, raportissa todetaan.

Pääministeri Sanna Marin on kytkenyt kehysmenettelyn tulevaisuuden kannalta tärkeisiin julkisiin investointeihin: ”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana” (HS, 13.10.2022).

Raportin mukaan pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyydessä tulisi huomioita kustannusten ohella myös julkisten investointien hyödyt. Tällöin esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, terveydenhoitoon tai vanhushoitoon käytetyt verovarat eivät näyttäydy vain menoerinä, vaan taakanjakona nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta (huom. julkaisu on embargon alainen 14.6.2022 klo 06.00 asti):

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Kehysmenettely_Web.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Matti Tuomala, professori (emeritus) & raportin toinen kirjoittaja, Tampereen yliopisto, puh. 050 - 318 6037, matti.tuomala@tuni.fi


Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, puh. 050 - 380 1432, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye