Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin - muutokset pieniä, mutta kehityssuunta osin huolestuttava

Jaa

JULKAISUVAPAA - Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet säästöjä henkilöstökuluihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on vähentänyt opetuksen tarjontaa, ja erot opetusmäärissä ovat kasvaneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mihin vaikuttaa osittain se, että kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut valtiontalouden säästöjen vaikutuksia sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Arviointi kohdistui varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen eli esi- ja perusopetukseen, lukiokoulutukseen, taiteen perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Arvioinnin aineistona käytettiin tilastoja, joita täydennettiin kaikille varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjille suunnatulla kyselyllä.

Arvioinnin taustalla oli eduskunnan asettama velvoite, jonka mukaan hallituksen tulee seurata vuosina 2011–2015 toteutettujen säästöpäätösten vaikutuksia. Kyseisen hallituskauden säästöjä olivat muun muassa kuntien valtionosuuden alentaminen, koulutuskustannusten nousun huomiotta jättäminen valtionosuuksien tarkistuksissa sekä lukioiden yksikköhinnan väliaikainen alentaminen. Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jos etenkin nuorten yhtäläiset koulutusmahdollisuudet heikkenevät.

Erot koulutuksen järjestämisessä ja opetuksen tarjonnassa lisääntymässä

Kansantalouden tilinpidon mukaan julkisten koulutusmenojen säästöt eivät vaikuta kovin suurilta. Vuosina 2010-2015 julkiset koulutusmenot vähenivät pari prosenttia, ja BKT-osuus laski 0,4 prosenttiyksikköä.

Säästöjä tehneet järjestäjät kertoivat säästäneensä muun muassa henkilöstökuluista ja materiaaleista. Varhaiskasvatuksessa säästöjä oli toteutettu esimerkiksi työaika- ja vuosilomasuunnittelun kautta niin, että yleisinä loma-aikoina tapahtuva päivähoito oli keskitetty tiettyihin päiväkoteihin. Osa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen järjestäjistä oli vähentänyt opetuksen määrää. Tämän seurauksena hajonta esimerkiksi perusopetuksen aikana annettavan opetuksen määrässä kasvoi lukuvuodesta 2010-11 lukuvuoteen 2016-17.

Muutokset perusopetuksen ja lukion oppiaineiden ja kurssien tarjonnassa ja valinnoissa eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Arviointisuunnittelija Raisa Hievanen Karvista toteaa, että suunta on kuitenkin huolestuttava, ja kehityksen jatkuminen samansuuntaisena johtaisi tavoitellusta poikkeavaan tulokseen.

Myönteistäkin kehitystä oli tapahtunut, sillä kelpoisten opettajien osuus oli kasvanut sekä perusopetuksessa (95 %) että lukiokoulutuksessa (98 %). Lisäksi opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen oli yleistynyt jonkin verran.

Esi- ja perusopetuksen järjestäjät arvioivat, että opetuksen ja oppimisen edellytyksiin vaikuttaa eniten henkilöstökuluista vähentäminen. Lukiokoulutuksen järjestäjät puolestaan arvioivat, että kurssitarjonnan supistamisella on suurin vaikutus opetuksen ja oppimisen edellytyksiin. Myös taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjät olivat sitä mieltä, että toiminnan tarkoituksen ja tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa eniten kurssitarjonnan ja henkilöstön vähentäminen.

Kustannukset ennallaan tai kasvaneet - järjestäjät lisänneet omaa rahoitusosuuttaan

Kuntien ja muiden järjestäjien varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen osoittama rahoitus ja resurssit eivät olleet vähentyneet läheskään valtiontalouden säästöpäätöksiä vastaavassa määrin. Näin ollen kunnat ja muut järjestäjät olivat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Esi-ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa oppilaskohtaiset kustannukset olivat keskimäärin pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Opetuksen menojen osuus oli kuitenkin perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa pysynyt lähes ennallaan ja esiopetuksessa laskenut selvästi. Kustannusten nousu johtuikin ensisijaisesti kiinteistöjen ylläpidosta, ja myös oppilashuollon ja sisäisen hallinnon menot kasvoivat. Järjestäjien välillä oli eroja: suurimmilla järjestäjillä kustannukset olivat pienentyneet ja pienillä taas kasvaneet.

Taiteen perusopetukseen osallistuminen oli tullut kalliimmaksi kaikissa aineissa. Vapaan sivistystyön eri toimintamuotojen valtionosuusrahoitus kehittyi eri suuntiin vuosina 2011-2015, mikä saattoi järjestäjät keskenään eriarvoiseen asemaan.

Aluehallintovirastoilla (AVI) on keskeinen rooli koulutuksen järjestämisen seurannassa. Arviointiryhmä esittää, että sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa voisi tehostaa, jos AVIen tiedonkeruu olisi systemaattisempaa.

Sivistyksellisiksi oikeuksiksi, joiden toteutumista arvioinnissa tarkasteltiin, määriteltiin perustuslaissa ja koulutuksen erityislaeissa säädetyt oikeudet. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhdenvertainen mahdollisuus saada muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä.

Julkistamistilaisuus ja tuloksia käsittelevä paneelikeskustelu pidetään maanantaina 27.11.2017 klo 13.00-15.30 Finlandia-talossa.Lue lisää julkistamistilaisuudesta Karvin verkkosivuilta.

Raportti:

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin. Kari Pitkänen, Raisa Hievanen, Tanja Kirjavainen, Markku Suortamo ja Laura Lepola. Julkaisut 27:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa ja median ilmoittautuminen julkistamistilaisuuteen:

Arviointisuunnittelija Raisa Hievanen, puh. 029 533 5542, raisa.hievanen@karvi.fi

Johtaja Harri Peltoniemi, puh. 029 533 5532, harri.peltoniemi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Maailman paras amis?18.5.2018 08:45Blogi

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa, mutta huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Osaamisten vaatimustasosta on pidettävä huolta, sillä vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta muun muassa nuorten syrjäytymisriski lisääntyy. Koulutuksen työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys sekä rakentavan keskustelukulttuurin luominen eri toimijatahojen välille ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtia.

KUTSU: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? – Arviointifoorumi 25.5.17.5.2018 08:00Kutsu

Aika: perjantai 25.5. klo 9.00–16.00 Paikka: Musiikkitalon Black Box -sali, Helsinki Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää toukokuussa ensimmäistä kertaa Arviointifoorumin, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arviointitiedon pohjalta eri koulutusasteilla: varhaiskasvatuksessa – esi- ja perusopetuksessa – lukiokoulutuksessa – ammatillisessa koulutuksessa – korkeakoulutuksessa – vapaassa sivistystyössä. Puheenvuoroissa, työpajoissa ja keskusteluissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo ja osallisuus? Mitä tapahtuu oppijan polun nivelvaiheissa? Vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia? Millainen on koulujen digitalisaation tila? Päivän muita teemoja ovat muun muassa luottamus suomalaisen koulutus- ja arviointijärjestelmän perustana, maahanmuuttajien koulutus sekä ruotsinkielinen koulutus. Tutustu Arviointifoorumin ohjelmaan. T

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa3.5.2018 08:00Tiedote

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

En kvalitetsstämpel till Polisyrkeshögskola – starka bevis på att utbildningen utvecklas med hjälp av kvalitetssystem18.4.2018 15:12Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering har genomfört en auditering av Polisyrkeshögskolan och har beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 18 april 2018. Yrkeshögskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme