Vampyyrisarjojen faniyhteisöillä voi olla elämää muuttava voima
– Viime aikoina mediassa on keskusteltu siitä, että todellisen maailman moninaisuuden tulisi näkyä populaarikulttuurissa ja sen sankarihahmoissa. Tutkimukseni osoittaa, että populaarikulttuurin sankarihahmoja käytetään arjessa esimerkkeinä siitä, miten voi ja tulee toimia, Minja Blom kertoo.
Blom on tutkinut väitöskirjassaan myyttejä ja yhteisöllisiä rituaaleja vampyyrisarjojen Buffy vampyyrintappaja, Vampyyripäiväkirjat ja True Blood faniudessa. Aineisto on kerätty verkkoetnografian metodilla hyödyntäen fanien omia keskusteluja internetin fanifoorumeilla.
Naissankarit tarjoavat vahvan esikuvan
– Uskontotieteessä myytti tarkoittaa kertomusta, jonka yhteisö kokee tärkeäksi. Myytin avulla ilmaistaan ja välitetään eteenpäin yhteisön näkemyksiä siitä, millainen on todellisuus, mikä on hyvää ja pahaa ja miten ihmisten pitäisi elää. Vampyyrisarjojen koetaan kertovan metaforien kautta jotain olennaista todellisuudesta ja tarjoavan sankaritarinoiden kautta esimerkkejä siitä, kuinka tulisi elää hyvää elämää.
Yhteiskunnan ulkopuolisia edustavat vampyyrit ovat toimineet keinona samastua syrjinnän kohteisiin ja pohtia vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa.
Fanit ovat kokeneet saaneensa voimavaroja arkeensa naispuolisista sankareista, jotka murtavat pitkää miehistä sankariperinnettä. Fanit ovat samastuneet myös sankareiden kokemiin vastoinkäymisiin ja löytänet niistä yhtäläisyyksiä omaan elämään.
– Esimerkiksi monet naiset kokivat saavansa rohkeutta Buffy vampyyrintappaja -sarjan vahvasta päähenkilöstä ja tukeutuivat arjessaan hänen esimerkkiinsä, Blom kertoo.
Sarja ja sen faniyhteisö auttavat kriiseissä
Yhteisöllisyys, toisten kanssa jaetut kokemukset sekä tunne siirtymisestä arjen ulkopuolelle yhdistävät sekä fanitoimintaa että uskonnollisia rituaaleja.
– Vampyyrisarjojen katseluun liittyy rituaalisia tapoja, joilla mahdollistetaan rauhallinen katseluhetki ja kokemus arjesta irtautumisesta. Esimerkiksi aviomies voi vahtia katselun ajan lapsia, muut laitteet suljetaan tai sarjaa katsotaan yhdessä ystävän kanssa.
Fanit muodostavat yhteisöjä internetissä, ja osa luo lähipiirin faniyhteisöjä ystävien ja perheenjäsenten kanssa.
– Fanirituaaleihin liittyvät myös kertomukset sarjan elämää muuttavasta voimasta. Ne ovat tarinoita fanien elämän käännekohdista kuten uuden uran löytymisestä mutta myös selviytymisestä esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai perheväkivallasta. Kertomuksista käy ilmi, kuinka fanit ovat kokeneet saavansa sarjoista ja toisista faneista tukea ja lohtua sekä voimavaroja arjen haasteisiin.
Faniuden ja nykyuskonnollisuuden yhteys
Minja Blomin tutkimuksessa toistuvat käsitteet myytti ja rituaali.
– Muodostin faniuden myyttimallin ja fanirituaalien mallin kuvaamaan vampyyrisarjojen faniudessa ilmeneviä yhteyksiä uskonnollisiin myytteihin ja rituaaleihin. Mallit tuovat esiin selkeitä yhteyksiä faniuden ja nykyuskonnollisuuden välillä. Ne korostavat näiden ilmiöiden samankaltaista roolia nykytodellisuudessamme, jossa henkilökohtaiset elämänvalinnat ovat merkityksellisiä.
Fanius voi toimia keinona kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ymmärtää maailmaa ja itseään.
–Vampyyrisarjojen faniuden avulla ihmiset pohtivat arvojaan, rakentavat kuvaa todellisuudesta ja valitsevat sankareita esikuvikseen. Populaarikulttuurin merkitys ihmisille on viihdettä laajempi.
Väitöksen tiedot
Minja Blom väittelee 10.4.2021 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Fanius muutti elämäni - Myytit ja yhteisölliset fanirituaalit televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa".
Vastaväittäjänä on dosentti Sofia Sjö, Åbo Akademi, ja kustoksena on apulaisprofessori Katja Valaskivi.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minja Blom
0407191317
minja.blom@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme