Tampereen yliopisto

Vanhemmat eivät aina saa riittävästi tukea lapseen kohdistunutta väkivaltarikosta tutkittaessa

Jaa

Suomessa tutkitaan hyvin monimuotoisia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä rikoksena. Tietyissä tilanteissa poliisi voi pyytää virka-apua terveydenhuollosta epäilyn selvittämiseksi ja myös lapsen suojelulliset tarpeet on huomioitava selvittämisen aikana. YTM Essi Julinin väitöstutkimus osoittaa, että monialainen viranomaistoiminta aiheuttaa vanhemmille monenlaisia seurauksia, kun heidän lapseensa kohdistunutta väkivaltaa tutkitaan.

Essi Julin. Kuva: Mikko Rissanen
Essi Julin. Kuva: Mikko Rissanen

Julinin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien kokemuksia lapsiin kohdistuvasta väkivaltarikostutkintaprosessista ja prosessin aiheuttamia seurauksia vanhempien perhe- ja läheissuhteisiin sekä heihin itseensä.

Tutkimuksen aineistona oli 15 vanhemman haastattelua. Haastatellut vanhemmat saattoivat olla joko itse epäiltynä lapseen kohdistuneeseen väkivaltarikokseen tai vaihtoehtoisesti epäiltynä saattoi olla joku muu lapselle tuttu henkilö. Julin keräsi aineiston itse vuosina 2016–2018.

Suomalainen lainsäädäntö korostaa laajaa ilmoitusvelvollisuutta siten, että lasten kanssa työskentelevän on ilmoitettava lastensuojelun lisäksi suoraan poliisille, jos hän kohtaa työssään tilanteita, joissa herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta.

— Näin hyvin monimuotoiset epäilyt päätyvät rikostutkintaan: joukossa on yhtä lailla vakavia lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä kuin perheen sisäisiä niin sanottuja kuritusväkivaltaepäilyjä, Julin havainnollistaa.

Alaikäisen lapsen ollessa kyseessä poliisi tekee yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Lisäksi poliisi saattaa tarvita virka-apua yliopistosairaaloihin sijoittuvista Lasten oikeuspsykiatrian yksiköistä esimerkiksi pienen lapsen kuulemiseksi.

Väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien kokemana edellä kuvattu moniammatillinen rikostutkintaprosessi vastasi parhaiten tilanteisiin, joissa lapseen kohdistunut väkivaltaepäily oli selkeä ja vakava, ja siitä saatiin konkreettisia todisteita tutkinnan aikana. Tuolloin vanhemmat kokivat tulleensa vakavasti otetuiksi: asiat hoituivat nopeasti ja perhe pääsi jatkamaan elämäänsä sekä tarvittaessa käsittelemään lapselle tapahtuneita asioita niihin tarkoitetuissa hoito- ja tukipalveluissa.

Sitä vastoin rikosluonteeltaan epäselvempien tai lievempien epäilyjen tutkiminen kesti pitkään ja joissakin tapauksissa vanhemmat kokivat tulleensa suoranaisesti viranomaisten mitätöimiksi.

— Vanhempien kokemus oli, että kukaan toimija ei ottanut kokonaisvastuuta tilanteessa, ja asia jäi hoitamatta sekä perheenjäsenten tarpeet huomioimatta, Julin kertoo.

Näillä kokemuksilla oli vaikutusta myös vanhempien toimintakykyyn. Julinin mukaan hitaasti edenneissä prosesseissa odottavan aika oli pitkä: se jo itsessään kuormitti vanhempaa ja vanhemman toimintakyky saattoi pahimmillaan jopa romahtaa. Vanhemmat kokivat monesti myös jäävänsä yksin vaikeiden asioiden kanssa saamatta niihin riittävää tukea ammattilaisilta.

— Tutkimuksen pohjalta voi todeta, että erityisesti on pyrittävä lyhentämään viranomaisprosessien kestoa, jotta perheenjäsenten tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan oikea-aikaisesti, Julin toteaa.

Julin työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeessa, jossa kehitetään lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämisen käytäntöjä sekä tuen ja hoidon saatavuutta. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tässä työssä.

Essi Julin on kirjoittanut ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta 1998 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2005. Hänellä on pitkä käytännön työkokemus väitöstutkimukseen liittyvien teemojen parissa.  

Yhteiskuntatieteiden maisteri Essi Julinin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Lapsiin kohdistuva väkivaltarikostutkinta: Vanhempien näkökulma tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.9.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tarja Pösö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Essi Julin
essi.julin@tuni.fi

Kuvat

Essi Julin. Kuva: Mikko Rissanen
Essi Julin. Kuva: Mikko Rissanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Verotutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopistoon14.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut Tampereen yliopiston johtaman verotutkimuksen konsortion huippuyksikköohjelmaansa. Huippuyksikön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa verotuksesta ja tulonsiirroista. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa olennaisesti yhteiskuntapoliittisiin suosituksiin verojärjestelmää suunniteltaessa. Huippuyksikössä ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Helsingin yliopisto.

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle13.10.2021 10:45:25 EEST | Tiedote

Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.

Asteroidien sisärakenne selville tomografisen tutkan avulla – tiedosta apua aurinkokunnan syntyvaiheiden selvittämisessä ja asteroidien torjunnassa13.10.2021 09:18:36 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Liisa-Ida Sorsa osoittaa matematiikan alan väitöskirjassaan, että matalataajuisella tutkalla mitaten voidaan tunnistaa pienten taivaankappaleiden kuten kivikasa-asteroidien sisärakenteista esimerkiksi onkaloita, halkeamia tai tihentymäalueita asteroidia kiertävästä satelliitista käsin. Tieto auttaa selvittämään aurinkokunnan syntyvaiheita, torjumaan asteroidien törmäyksiä Maahan sekä kohdentamaan malminetsintää.

Turvallisuusviranomaisten työhön tehoa työyhteisötaitoja johtamalla12.10.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Turvallisuusviranomaisten työssä on perinteisesti korostettu johtamista ja esimiestyötä puhuttaessa strategisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Hallintotieteiden maisteri Arto Hietasen tuore väitöskirja osoittaa, että myös työntekijöiden työyhteisötaidot ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tutkimustulokset nostavat esille työyhteisötaitojen johtamisen tärkeyden osana organisaation strategisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta.

Vammojen ehkäisyn pitäisi kuulua nuorten koripallon ja salibandyn pelaajien päivittäiseen harjoitteluun11.10.2021 08:29:06 EEST | Tiedote

Koripallo ja salibandy ovat suosittuja urheilulajeja Suomessa. Lajit ovat nopeatempoisia ja siksi niissä on korkea riski saada pelaamisen jatkamista uhkaava polvi- tai nilkkavamma. Näiden vammojen riskitekijöiden tunteminen on tärkeää, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä. Lääketieteen lisensiaatti Jussi Hietamon väitöstutkimuksen mukaan vammojen ehkäisyn pitäisi olla osa jokapäiväistä harjoittelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme