Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Vanhempien arvio lapsenhuoltolaista

Jaa

Keskeisintä on, että laki tiukentaa lähisuhdeväkivallan huomioimista huolto- ja tapaamiskiistan yhteudessä ja lapsen kuuleminen helpottuu tuomioistuimissa. Vuoroasuminen saa virallaisen aseman ja tapaamisoikeus voidaan määrätä myös lapselle läheiselle, vanhemman kaltaiselle henkilölle, esimerkiksi sijaisvanhemmalle.

Joulukuussa voimaan astuva lapsen huolto- ja tapaamislaki edellyttää, etteivät vanhemmat eivätkä muut huoltajat saa kohdistaa lapseen minkäänlaista väkivaltaa, huonoa kohtelua eikä hyväksikäyttöä. Heidän on suojeltava lasta myös muiden henkilöiden lapseen kohdistamalta väkivallalta ja muulta kaltoin kohtelulta ja myös henkiseltä väkivallalta. Uuden lain mukaan tapaamisoikeuden käyttämättä jättäminen ja vieraannuttaminen lasketaan myös väkivallaksi (joita ei kuitenkaan ole sanktioitu). 

Tuomioistuinratkaisua tehtäessä on arvioitava sitä, millaisen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan järjestelyn voidaan otaksua parhaiten turvaavan sen, että lapsi ei vastaisuudessa altistu väkivallalle, muulle huonolle kohtelulle eikä hyväksikäytölle (10 §)

Tiukennukseen vaikuttaa mm. Istanbulin sopimus, joka velvoittaa laatimaan lakimuutokset, jotta lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista päätettäessä huomioidaan naisiin kohdistuvat väkivallan muodot kuten perheväkivalta (31. artikla). Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen tai kodin sisäisiä tai toistensa entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välisiä ruumiillisen, seksuaalisen, henkisen tai taloudellisen väkivallan tekoja riippumatta siitä, asuuko väkivallantekijä tai onko hän asunut samassa asunnossa uhrin kanssa (Yleissopimuksen 3. artikla). Uuden lain mukaan joskus on kuitenkin myös tarpeen suojella lasta tapaamisilta esimerkiksi, jos vanhempi on pahoinpidellyt. 

Lapsen kuulemiseen ei vaadita painavia perusteita, ja lapselta on kysyttävä haluaako hän tulla kuulluksi tuomioistuimessa
Kiistanalaisissa lapsenhuoltoa ja tapaamisoikeutta käsiteltävissä asioissa tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvitystä nykyiseen tapaan. Selvityksen tekijän on kerrottava lapselle siitä, että tämä voi halutessaan pyytää tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi kuulla lasta eikä siihen enää tarvita painavia syitä. Kuitenkin alle 12-vuotiasta voitaisiin kuulla vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi. Käräjätuomari voi käyttää lapsen kuulemisessa asiantuntija-avustajaa.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on tuonut esiin sen, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea poistamaan lapsen kuulemisen ikärajat. Kuitenkin 12-ikävuoden raja siis edelleen säilyy. Lapsen puhe voidaan taltioida, mutta ei videoida, mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus myös edellyttää.

Olosuhdeselvityksen tekijän on ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisiin tukipalveluihin. Yhtenä palvelumuotona lapselle voidaan tarvittaessa nimetä sosiaalihuoltolain 28 §:n mukainen tukihenkilö.Tämä tukihenkilö voi tukea lasta paitsi oikeudenkäyntivaiheessa, myös erotilanteessa kokonaisvaltaisemminkin.  

Eduskunta edellyttää lisäksi, että olosuhdeselvityksen laatimisesta annetaan ohjeet ja koulutusta. Samalla arvioidaan olosuhdeselvityksen laatijan pätevyysvaatimuksien nykyistä riittävyyttä.

Tuomioistuinsovittelukokeilun yhteydessä laaditussa raportissa

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76639/12_2016_follo_142s.pdf?sequence=1&isAllowed=yasiantuntija-avustajien

huolena oli se, ettei asiantuntija-avustajat kokeneet, että heillä riittävää pätevyyttä arvioida lapsen kasvua ja kehitystä. Lisäksi haastatellut ehdottivat, että lapsen kuulemisessa käytettäisiin vain psykologin tutkinnon saaneita asiantuntija-avustajia. Kunnat nimeävät asiantuntija-avustajat, joiden ammattitausta on ollut vaihteleva. Useat kunnat ovat päätyneet nimeämään asiantuntija-avustajiksi lastenvalvojia tai sosiaalityöntekijöitä, jotka laativat olosuhdeselvityksiä. Osittain siis olosuhdeselvityksen tekijä ja asiantuntija-avustaja ovat samoja henkilöitä.

Liitto on pitänyt tärkeänä, että tuomioistuimessa lapsen kuulemisessa käytettävä asiantuntija-avustajalla olisi riittävä koulutus lapsen kasvuun ja kehtitykseen, mielluimmin psykologin tutkinto. Etenkin ns. huoltokiistakierteissä (noin 500 kpl/v), koska hänellä on oikeus testata lapsen kasvua ja kehitystä. 

Vanhemmat voivat sopia lapsen vuoroasumisesta myös virallisesti
Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi oleskelee vähintään 40 % toisen vanhemman ja 60 % toisen vanhemman luona. Vuoroasuminen ryhdytään merkitsemään väestörekisteriin. Jommankumman vanhemman luona on kuitenkin lapsen virallinen asuinpaikka. Myös elatusapua voidaan vaatia ja määrätä maksettavaksi vuoroasumisessa. Tapaamisten täytäntöönpanon pakkokeinoja ei voida käyttää vuoroasumisessa. Lähtökohtana on, että vuoroasuminen määrätään vain vanhemmille, jotka kykenevät toimimaan yhteistyössä.

Nykyinen käytäntö säilyy siis lähes ennallaan väestörekisterin merkintää lukuunottamatta. Parhaillaan selvitetään etuuksien ja palvelujen muutoksen tarvetta. Liiton mukaan kiireellisintä olisi huomioida etävanhemman asumistuessa lapsen laajat vierailut/vuoroasuminen sekä kotipalvelun saanti kummallekin vanhemmalle ainakin siis vuoroasumistapauksessa.

Tuomioistuin voi määrätä tapaamisoikeuden muullekin kuin vanhemmalle, mikäli lapsella ja henkilöllä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde
Käytännössä kyseeseen tulevat sijaisvanhemmat ja äiti- ja isäpuolet, jotka ovat olleet käytännössä lapsen vanhemman asemassa.

Sijaisvanhemmallahan ei ole ollut tapaamisoikeutta, vaikka hän olisikin kasvattanut lasta kotonaan useiden vuosien ajan, vain sen vuoksi, ettei hän ole ollut biologinen vanhempi.Uuden lain mukaan hänelle voidaan nyt myös vahvistaa tiedonsaantioikeus.

Lisäksi:

Sosiaalitoimelle tulee oikeus vahvistaa vanhempien riidattomia työnjakomääräyksiä ja oheishuoltajuuksia

 

 

 

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Nuorten tekemä reseptikirja valmistuu lapsen oikeuksien viikolla19.11.2019 16:08:15 EETTiedote

Nuoret ovat kokanneet ja kuvanneet ruokia Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Marttojen yhteisillä ruokaklubeilla viime vuodesta alkaen pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Kajaanissa. Nyt resepteistä ja kuvista on valmistunut makunystyröitä ja silmiä kutkuttava VeNyvän vinkit kokkaukseen -kirja. Nuoret kokit kannustavat kirjalla muita nuoria tekemään ruokaa ja leipomaan yhdessä perheen ja kavereiden kanssa.

Yksin lastensa kanssa asuvat vanhemmat eivät voi käydä työssä, jos hoivapalvelut ovat riittämättömät16.9.2019 13:06:55 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on 15,4 %, mikä kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön (Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto). Nämä vanhemmat itse toivovat ennen kaikkea työelämään pääsyä. 2000-luvulla yksin lastensa kanssa asuvien vanhempien työttömyys on kasvanut vuosittain. Se on erikoista sen vuoksi, että vielä 1990-luvulla nämä perheet kävivät töissä usemmin kuin muu väestö ja perhetyypin työlliisysaste oli vuonna 1991 89 %! Tutkimuksissa on myös havaittu, että yksinhuoltajat ovat motivoituneempia osallistumaan työelämään kuin parisuhteessa elävät. (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006)

Vertaisryhmät käynnistyvät erovanhemmille ja totaaliyksinhuoltajille kesätuolta13.9.2019 17:50:28 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden vertaisryhmät käynnistyvät taas syksyllä. Noin 20 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä valtaosa osa 86% on äitejä ja noin 14 % isiä. Vanhemmat ovat kokeneet eron tai ovat odottaneet lasta yksin. Vertaisryhmiä vetävät koulutetut vertaisvanhemmat, joilla on myös itsellään yhden vanhemman perhe. Ryhmät ovat maksuttomia ja niihin voi osallistua myös nimettömänä. Lastenhoito on järjestetty. Toiminta saa avustusta Veikkausvoittovaroista

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme