Helsingin yliopisto

Vanhempien liikuntatottumukset kantavat lapsen liikunta-aktiivisuutta keski-ikään saakka

Jaa

LIKES-tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan sekä isän että äidin liikuntatottumuksilla on tärkeä merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä.

LIKES-tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät heidän lastensa liikunta-aktiivisuudessa jopa 46-vuotiaaksi saakka.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien vapaa-ajan liikunnan merkitystä heidän lastensa liikunta-aktiivisuuteen 30 vuoden pitkittäistutkimuksessa (1980–2011). Tulokset osoittavat, että yksilön liikunnallisen elämäntavan taustalta löytyy vahva yhteys hänen vanhempiensa liikuntatottumuksiin.

Tuloksissa näkyy selvästi sekä äidin että isän liikuntatottumusten merkitys, joilla on yhteys sekä tyttöjen että poikien liikunnalliseen elämäntapaan pitkälle aikuisikään. Yhteys näkyy erityisen vahvana 24 ikävuoteen saakka, mutta säilyy aina keski-ikään (46 v.) asti. Tulokset ovat riippumattomia mm. lapsuuden perheen asuinalueesta, vanhempien sosioekonomisesta asemasta sekä perhemuodosta.

– Tutkimuksen tulokset kannustavat vanhempia liikunnan pariin. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten ja nuorten liikuntatottumusten muotoutumiselle sen lisäksi, että se edistää vanhempien omaa hyvinvointia, tutkija Kaisa Kaseva Helsingin yliopistosta sanoo.

– Tällä tutkimuksella ei vielä päästä vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä tekijät yksilön liikunnallisen elämäntavan ja hänen vanhempiensa vapaa-ajan liikunnan yhteyttä tarkalleen selittävät, Kaseva huomauttaa.

– Kyse voi olla esimerkin voimasta: liikunnallinen elämäntapa tuntuu yksilöstä luonnolliselta valinnalta, kun lapsuudenkodissakin vanhemmat ovat olleet liikunnallisesti aktiivisia. Myös perheiden yhdessä liikkuminen voi olla myöhemmän aktiivisuuden kannalta merkityksellistä. Kolmantena selittävänä tekijänä voi olla vanhempien tuki lapsensa liikuntaharrastuksille: kustanna, kuljeta, kannusta.

Istuvan elämäntavan tekijät elämänkulun eri vaiheissa

Nyt julkaistu tutkimus on osa fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuskokonaisuudessa hyödynnetään v. 1980 käynnistynyttä LASERI-pitkittäistutkimusta (Lapsuuden sepelvaltimotaudin riskitekijät).

Vanhempien liikuntaa on kysytty vuonna 1980. Noin 2 000 lapsen liikunta-aktiivisuutta on seurattu 9–18-vuotiaasta alkaen seitsemän kertaa. Viimeisimmässä seurannassa vuonna 2011 osallistujat olivat 34–49-vuotiaita.

Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa siitä, miten vahva ja pitkäaikainen vaikutus lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristöllä on liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Vanhempien toiminta luo pohjan yksilön elämänpituiselle motivaatiolle ja sitoutumiselle liikkumiseen.

Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö ja Urheiluopistosäätiö.

Lisätietoja

Kaseva K, Hintsa T, Lipsanen J, Pulkki-Råback L, Hintsanen M, Yang X, Hirvensalo M, Hutri-Kähönen N, Raitakari O, Keltikangas-Järvinen L & Tammelin T. (2017) Parental physical activity associates with offspring’s physical activity until middle age: A 30-year study.Journal of Physical Activity and Health 14, 520–531.

Tutkija Kaisa Kaseva, Helsingin yliopisto, psykologian oppiaine, kaisa.kaseva@helsinki.fi, p. 044 307 7737

Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likes.fi, p. 020 762 9503

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme