Vanhempien muuttopäätökset vaikuttavat lapsiin pitkään

Nuoret näkevät vanhempiensa omassa elämässään tekemät uhraukset ja mahdolliset sopeutumisvaikeudet muuton jälkeen. Nuoret haluavat menestyä uudessa maassa ja auttaa vanhempiaan muuton jälkeen, mutta osa nuorista kokee myös turhautumista ja taakkaa niistä odotuksista, joita vanhemmilla lastensa menestymisestä uudessa maassa on.

- Nuorten kokema kiitollisuus vanhempiaan kohtaan suojaa sukupolvisuhteita konflikteilta, kun taas epämukavana koettu kiitollisuudenvelka voi hiertää nuorten ja heidän vanhempiensa välistä suhdetta, väitöskirjatutkija Elina Turjanmaa kertoo.

Tutkimukseen haastatelluista nuorista suurin osa piti omaa tulevaisuuttaan perheen muuttopäätöksen keskeisimpänä syynä, oli kyse sitten pakolaistaustaisista, Suomen lähialueilta tai kauempaa Suomeen muuttaneiden nuorten perheistä.

Avoin kommunikaatio tukee nuorten hyvinvointia

Perhe on nuorelle tärkeä hyvinvoinnin lähde ja keskeinen ympäristö kotoutumiselle. Vaikka suurimmat muutokset nuoren elämässä tapahtuvatkin muuton jälkeen usein kodin ulkopuolella, nuoret neuvottelevat noista muutoksista jatkuvasti kotona vanhempiensa kanssa.

- Lisäksi perheenjäsenten roolit ja esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset ovat muuton jälkeen perheissä usein murroksessa.

Nuorten ja vanhempien väliset suhteet ovat maahanmuuttajaperheissä väitöstutkimuksen perusteella pääosin hyvät. Tutkimuksen kyselyaineistoon perustuva analyysi osoittaa, että avoin kommunikaatio nuorten ja vanhempien välillä tukee nuoren mielen hyvinvointia ja koulumenestystä kaikissa nuorten ryhmissä, tytöillä hieman vahvemmin kuin pojilla.

Ongelmien ilmetessä nuorten ongelmat usein kasaantuvat.

- Keskusteluyhteyden huononeminen nuorten ja vanhempien välillä liittyy tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheissä usein siihen, ettei nuori koe saavansa vanhemmiltaan tukea kahden tai useamman kulttuurin välillä tasapainoiluun, Turjanmaa sanoo.

Myös vanhemmat hyötyvät läheisestä koulusuhteesta

Nuorten nopeampi sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan heijastuu perhesuhteisiin, mutta myös koulumaailmaan, jossa maahanmuuttajanuoret saattavat ottaa keskeisen roolin kodin ja koulun välisessä viestinnässä.

- Maahanmuuttajaperheissä niin nuoret kuin vanhemmatkin hyötyvät vanhempien osallistamisesta koulun toimintaan, vaikka tämä vaatii usein erityisiä ponnisteluita kouluilta, Turjanmaa toteaa.  

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten teini-ikäiset nuoret kokevat sukupolvisuhteissa, eli nuoren ja hänen vanhempansa tai vanhempiensa välisissä suhteissa, tapahtuvat muutokset muuton jälkeen ja mikä on näiden havaintojen merkitys nuorten kotoutumiselle. Kotoutumisella viitataan tutkimuksessa laajasti nuorten hyvinvointiin ja pärjäämiseen koulussa.

Tutkimus perustuu 80:n alle kahdeksan vuotta Suomessa asuneen nuoren haastatteluun. Haastattelut on kerätty pääkaupunkiseudulla. Haastatteluun osallistuvat nuoret ovat muuttaneet Suomeen perheensä kanssa. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämän Kouluterveyskyselyn aineistoa ulkomaalaistaustaisten 8. ja 9. luokkalaisten osalta.

**********************

VTM Elina Turjanmaa väittelee 6.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Conflict, solidarity, and acculturation - Adolescents' adaptation and perceptions of intergenerational relations after immigration". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 35, Auditorio 116.

Vastaväittäjänä on professori Dina Birman, Miamin yliopisto, ja kustoksena on professori Inga Jasinskaja-Lahti.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa noin 10 päivää ennen väitöstä.

Lisätiedot:

Elina Turjanmaa
Puh. 044 567 1879
elina.turjanmaa@helsinki.fi