Vanhuksen tilan muutokset ja sairastumiset edellyttävät toimia
Vanhuksen toimintakyvyn muuttuessa tulee kartoittaa perusasiat. Heikentyneitä aistitoimintoja tulee havaita ja pyrkiä hoitamaan. Kaatuminen voi puolestaan johtua heikosta näöstä, sosiaalisten suhteiden muuttuminen voi johtua heikosta kuulosta jne. Ravitsemuksen hoitoon ja eritystoiminnan sujuvuuteen tulee panostaa. Tahaton laihtuminen voi johtua esimerkiksi lääkehaitoista, ummetuksesta tai suun alueen ongelmasta. Lisäksi esimerkiksi masennusepäilyn ja unettomuuden taustalta voikin löytyä yksinäisyys ja kipu.
Vanhusten toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta on todettu, että vanhukset ilmoittavat itse usein kokevansa elämänlaatunsa hyväksi. Nuoremmat, toimintakykyiset ihmiset aliarvioivat usein vanhusten kykyä sopeutua toimintakyvyn heikentymiseen. Vanhuksen toimintakyvyn heikentyminen on myös tunnetusti dynaaminen prosessi ja vanhuksilla on usein jaksoittaisia toimintakyvyn vaihteluita ennen toimintakyvyn pysyvää heikentymistä. Henkilön omaa näkemystä on siten kunnioitettava, eikä hänen puolesta tule tehdä päätöksiä vasten hänen tahtoaan, kunhan ihminen ei jää heitteille.
Käsitys kotona pärjäämisestä perustuu henkilön tai yhteisön kokemukseen. Henkilön oma kokemus kotona pärjäämättömyydestä saattaa näkyä esimerkiksi yöllisinä soittoina omaisille tai toistuvina ilmaisuina yksinäisyydestä tai turvattomuuden tunteesta. Yhteisö saattaa kokea vanhuksen kotona pärjäämisen heikentyneeksi esimerkiksi hänen toiminnan ja elämän kaventumisena vain aivan välttämättömään. Kaikissa tilanteissa tulee yksilön tilan muutoksiin reagoida ja puuttua aikailematta, sillä ennaltaehkäisyn merkitys kotona pärjäämisen osalta on hyvin merkittävä ja tilanteen kriisiytyessä ovat sen korjaamisen mahdollisuudet usein jo heikommat.
Toistuvat päivystys- ja sairaalahoitojaksot ovat usein merkki todellisesta kotona pärjäämättömyydestä, löytyi niiden taustalta sitten hoidettavia tai vain näennäisiä syitä. Niin sanottu pyörö-ovi -ilmiö voidaan joskus katkaista tehokkaalla hoidolla tai varmistamalla riittävät tukipalvelut, mutta usein apu on vain tilapäinen. Tiedetään, että jokainen päivystys- ja sairaalahoitojakso on riski pysyvälle toimintakyvyn heikentymiselle ja siten riski kasvaa merkittävästi hoitojaksojen toistuessa.
Sairaudet voivat heikentää henkilön kykyä asua itsenäisesti, mikäli niiden aiheuttamat oireet ovat hyvin vaikeita tai tiheästi toistuvia. Neurologiset sairaudet, erityisesti muistisairaudet, ovat yleisin kotona pärjäämättömyyden syy. Muistisairaus voi heikentää sekä kykyä huolehtia itsestään että kykyä vastaanottaa apua. Ajantajun ja ympäristön hahmottamisen heikentymisen seurauksena muistisairaudesta kärsivä saattaa eksyä ulkona vuorokauden- tai vuodenajasta riippumatta, löytämättä tietään kotiin. Tunne-elämän säätelyn häiriintymisen sekä syy-seuraus -suhteen hahmottamisen heikentymisen seurauksena henkilöllä saattaa esiintyä voimakkaita henkisen voinnin vaihteluita tai hän saattaa käyttäytyä ympäristöä häiritsevästi tai vaarantavasti. Edellä mainituissa tilanteissa ehkäisykeinot ovat usein varsin vähäiset.
Liikuntakykyä voi heikentää moni muu neurologinen tila, esimerkiksi Parkinsonin tauti tai aivotapahtuman jälkitila sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kuten nivelrikko tai reumataudit. Vaikea keuhkosairaus voi aiheuttaa sietämättömiä ja invalidisoivia oireita, joiden vuoksi henkilö voi tarvita sairaanhoidollista apua ja seurantaa niin tiheästi, etteivät kotiin vietävät palvelut tähän riitä, eivätkä tiheästi toistuvat sairaalahoitojaksotkaan tunnu inhimilliseltä ratkaisulta. Hoiva-asumisessa voidaan näissä tapauksissa tarjota tarvittavat autonomian puutteita täydentävät palvelut sekä jatkuva seuranta ja varhainen reagointi sairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksineen.
Hoivapalvelua tulee järjestää silloin, kun sitä tarvitaan
Käytännössä hoivapalveluja tarvitaan silloin, kun henkilö ei itsenäisesti selviydy itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitaan yleensä siinä vaiheessa, kun toimintakyvyn heikentyminen tai sairauden aiheuttamat oireet ovat niin vaikeat, etteivät henkilön omat voimavarat, läheisten tuki tai kotiin vietävät palvelut riitä kompensoimaan tilannetta. Tarve ympärivuorokautisen hoivan tarpeesta lisääntyy erityisesti viimeisten elinvuosien aikana, mutta tähänkin vaikuttaa moni tekijä, kuten kotiympäristön soveltuvuus, henkilön hoitotahto, auttavien omaisten määrä, kyky ja jaksaminen ja niin edelleen. Jokaisen tulisi hyvissä ajoin keskustella läheistensä kanssa siitä, mitä itse toivoo, jottei asia jää käsittelemättä ja läheisten arvailujen varaan.
Kirjoittaja Lars Konttinen on Attendon vanhuspalveluiden vastuulääkäri.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lars Konttinen
lars.konttinen@attendo.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Attendo - johtava hoiva- ja terveyspalveluiden tarjoaja Pohjoismaissa
Attendo on Pohjoismaiden johtava julkisten asumis- ja hoivapalveluiden yksityinen palveluntuottaja. Attendo tarjoaa palveluita niitä tarvitseville elämänkaaren eri vaiheissa. Attendo-kodeissa asuu lastensuojelun asiakkaita, kehitysvammaisia ja vammautuneita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä ikäihmisiä. Tuotamme lisäksi terapia- ja kotihoidon palveluita.
Attendolla työskentelee noin 13 000 ja Attendo-kodeissa asuu noin 10 000 ihmistä. Attendo-koteja on yli 400 Hangosta Ivaloon. Liikevaihtomme vuonna 2020 oli 597 milj. euroa. Pohjoismaissa Attendolla on yhteensä 24 000 työntekijää yli 700 Attendo-kodissa. Konsernin liikevaihto oli 1,2 mrd euroa. Lue lisää: www.attendo.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Attendo
Sinnikäs työ näkyy: Attendon tyytyväisyysluvuissa huikea nousu23.11.2023 12:35:59 EET | Tiedote
Attendo Suomi on viimeisen kolmen vuoden aikana oivalluttanut henkilöstöä valmentaen ja keskustellen, parantanut useita toimintamalleja sekä investoinut merkittävästi henkilöstö- ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Tämä sinnikäs työ näkyy nyt parantuneena henkilöstön, asukkaiden ja heidän läheistensä tyytyväisyytenä.
Attendo Suomen vuoden 2023 toisen kvartaalin tulos: Selkeä kehitys positiiviseen suuntaan jatkui20.7.2023 09:01:32 EEST | Tiedote
Attendo-konserni on julkaissut tänään 20. heinäkuuta vuoden 2023 toisen kvartaalin (Q2) tuloksen. Tämä on kooste Attendo Suomen osuudesta konsernin pörssitiedotteesta, joka löytyy osoitteesta https://www.attendo.com/en/
Attendo Suomen vuoden 2023 ensimmäisen kvartaalin tulos: käänne parempaan vaikean vuoden jälkeen26.4.2023 09:37:54 EEST | Tiedote
Attendo-konserni on julkaissut tänään 26. huhtikuuta vuoden 2023 ensimmäisen kvartaalin (Q1) tuloksen. Tämä on kooste konsernin pörssitiedotteesta, joka löytyy osoitteesta https://www.attendo.com/en/.
Attendo on ostanut Mertajärventien hoivakiinteistön18.4.2023 13:50:57 EEST | Tiedote
Attendo on ostanut Savonlinnan kaupungilta Mertalassa Mertajärventiellä sijaitsevan hoivakotikäytössä olevan rakennuksen.
Tuemme Attendo Portin senioriasukkaita muutoksessa ja järjestämme keskustelutilaisuuden6.4.2023 13:40:07 EEST | Tiedote
Pyrimme kaikin keinoin auttamaan ja tukemaan Attendo Portin senioriasuntojen asukkaita siinä muutoksessa, jonka vuokrasopimuksen irtisanominen aiheuttaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme