Valvira ja aluehallintovirastot tekivät syksyn 2021 aikana ohjaus- ja arviointikäyntejä kuudelle alueelle osana suunnitelmallista valvontaa. Käynnit kattoivat 25 kuntaa. Käyntien tavoitteena oli muun muassa varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä tukea yksiköiden laatutyötä ja palvelujen kehittämistä. Lisäksi kotihoidon työntekijöille tehtiin kysely, johon vastasi 415 henkilöä.

Lääkehoitoa voi toteuttaa vain koulutettu työntekijä

Lääkehoitoon osallistuvien koulutusvaatimukset nousivat laajasti esiin valvontaviranomaisten käynneillä kotihoidon palveluja antaviin yksiköihin. Valvontaviranomaiset korostivat, että lääkehoitoa voi toteuttaa vain siihen koulutuksen saanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Mikäli se ei ole mahdollista, työnantajan on koulutettava muuta henkilöstöä lääkehoitoon ja varmistettava heidän osaamisensa. Lääkehoitoon kouluttamaton ei saa osallistua lääkehoidon toteuttamiseen.

Nyt tehtyjen valvontahavaintojen mukaan lääkehoitoon liittyvät riskit pitäisi kotihoidossa huomioida paremmin. Riskilääkkeet on tunnistettu hyvin, mutta esimerkiksi työntekijöihin ja tiloihin liittyvät riskit ovat heikommin tunnistettuja. Lääkehoitoon liittyvien vaarailmoitusten käsittelyprosessi on kuvattu lääkehoitosuunnitelmissa hyvin, mutta ilmoitusten käsittelyn asianmukaisuudessa oli epäselvyyksiä. Lääkelupiin liittyvät käytännöt ja lääkeluvat olivat pääosin kunnossa.

Velvollisuus ilmoittaa epäkohdista ei ollut kaikilla tiedossa

Kotihoidon työntekijöille tehtyyn kyselyyn vastanneista peräti 38 % ei tuntenut sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ja siihen liittyvää prosessia. Toisaalta kaikilla ilmoituksen tehneillä ei aina ollut tietoa siitä, mihin ilmoitus oli johtanut. Valvontaviranomaiset muistuttivat käynneillään sitä, että ilmoitusten käsittely on tärkeä osa omavalvontaa ja riskien hallintaa ja että ilmoituksiin liittyviä käytäntöjä ja prosesseja on tarpeen selkiyttää.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan tai tietoon saamistaan epäkohdista asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa ja niiden uhista.

Omavalvontasuunnitelman merkitys työntekijöille kirkkaaksi

Kotihoidon työntekijöille tehtyyn kyselyyn vastanneista 30 % ei tiennyt tai ei ollut varma yksikkönsä omavalvontasuunnitelman merkityksestä ja sisällöstä. Valvontaviranomaiset ohjasivat käynneillään kotipalvelua antavien yksiköiden vastuuhenkilöitä huolehtimaan, että työntekijät tuntevat omavalvontasuunnitelman ja sen merkityksen. Lisäksi painotettiin, että omavalvontasuunnitelmat täytyy laatia asiakkaan palvelun ja riskien näkökulmasta konkreettisiksi, jotta ne ohjaisivat käytännön työtä.

Kaikki työntekijät eivät myöskään tunne asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia. Lisäksi 36 % kyselyyn vastanneista katsoi, että asiakkaan palvelu ei toteudu hoito- ja palvelusuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Kyselyn perusteella työntekijät pystyvät pääosin hoitamaan asiakkaiden päivittäiset toimet ja sairaanhoidon. Sen sijaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa, kuntoutusta ja ulkoilua he eivät kiireen vuoksi pysty hoitamaan asiakkaiden tarpeiden edellyttämällä tavalla. Hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisessa olennaista on henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen, jotka ovat palvelujen järjestäjän vastuulla.

Hoiva-avustaja ei saa työskennellä työvuorossa yksin

Kotihoidon palvelua antaviin yksiköihin tehdyillä valvontaviranomaisten käynneillä keskusteltiin myös henkilöstön riittävyydestä ja hoiva-avustajien käytöstä kotihoidon tehtävissä. Yksiköitä muistutettiin, että asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laadukkaiden palveluiden tuottaminen edellyttävät henkilöstön riittävää koulutusta, osaamista ja määrää.

Kotihoidon tehtävissä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä asiakkaan oikeus laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon edellyttävät työntekijöiltä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalan soveltuvaa tutkintoa. Jos se kotihoidossa työskentelevältä puuttuu, hän ei saa työskennellä työvuorossa yksin eikä ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin. Hoiva-avustajia on mahdollista käyttää avustavissa tehtävissä sekä koulutetun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön työparina sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti.

Valvontaviranomaisten käynneillä tuli esiin myös innovaatioita ja hyviä käytänteitä, joilla vastataan henkilöstön riittävyyshaasteisiin. Esimerkiksi perehdytystä voidaan hoitaa 3D-teknologian avulla, jolloin henkilökuntaa vapautuu muihin tehtäviin.