Vanhustyön keskusliitto ry

Vanhustyö-lehti 3/2018 laatu ja valinnanvapaus: Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille

Jaa

Vanhustyö-lehden laatu ja valinnanvapaus -teemanumerossa asiantuntijat avaavat näkökulmia ajankohtaiseen keskusteluun sotesta, vanhustyöstä ja ikääntymisestä. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisö Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtaja Riitta Paasivuori pohtii kirjoituksessaan, miksi laatutavoitteiden toteuttaminen tuppaa unohtumaan arjen keskellä? Mikä vie voiton tai mielenkiinnon kohdistumisen laadukkaan toiminnan tavoittelun sijaan johonkin muuhun? Miksi laadun eteen ei tehdä yhtä paljon työtä sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin korkeakoulusektorilla on tehty?

Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Kuva: Maria Parkkinen.
Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Kuva: Maria Parkkinen.

Teksti: Riitta Paasivuori, THM, toimitusjohtaja, Mikkelin Kotikaari ry

Kuvat: Riitta Paasivuori, Maria Parkkinen ja Elina Tervonen

Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille

Laatuun panostetaan eri tavoin eri organisaatioissa ja sen merkitys myös tuntuu vaihtelevan. Työskennellessäni korkeakoulusektorilla yli viidentoista vuoden ajan laatuun panostaminen oli varsin voimakasta 1990-luvulta lähtien ja kiihtyi edelleen 2000-luvun alkupuoliskolla. Korkeakoulujen itsearvioinnit, benchmarkingit ja pakolliset auditoinnit olivat arkipäivää. Taidettiinpa jopa mennä liian pitkälle laatuähkyn kanssa. Laatuun panostamisella oli kuitenkin pitkälliset tavoitteet. Kansainvälistymisen ja kansainvälisen vertailtavuuden tavoitteissa onnistuttiin mielestäni oikein hyvin.

Siirryttyäni kolme vuotta sitten sosiaali- ja terveyssektorille ensimmäinen tuntuma oli se, että laatuajattelu on 1990-luvun lopun asteella. Tuolloin tein sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeja työkseni vuoden ajan. Mieltäni onkin viime aikoina soteuudistusten keskellä, askarruttanut kysymys, miksi laatutavoitteiden toteuttaminen tuppaa unohtumaan arjen keskellä? Mikä vie voiton tai mielenkiinnon kohdistumisen laadukkaan toiminnan tavoittelun sijaan johonkin muuhun? Miksi laadun eteen ei tehdä yhtä paljon työtä sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin korkeakoulusektorilla on tehty?

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisu 2017;6) on antanut suuntaviivoja laadun näkökulmaksi ikäihmisille suunnattuun vanhustyöhön. Suosituskohtia on viisi, joista kukin ottaa kantaa joko suoraan ikääntyneisiin yksilöinä tai väestönä. Suosituksen mukana on joukko käsitteitä, joita vilahtelee suosituksessa. Käsitteiden joukossa olevat laatu- ja eettisyys-käsitteet on määritelty selkeästi. Laatu nähdään, kun sitä arvioidaan, rakenteina, prosesseina ja tavoitteina lopputuloksissa. Eettisyyden osalta puolestaan perusoikeudet, itsemäärääminen, oikeus tehdä valintoja sekä yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus ovat korostetusti esillä.

Ikääntyneen ihmisen kokemus laadusta

Laatu käsitteenä on varsin abstrakti, vaikka sitä kuinka määriteltäisiin. Jokaisella meistä on oma näkemys ja käsitys siitä, mikä on laadukasta. Mikkelin Kotikaaren ikäihmisiltä eri asumiskohteissa kysyttiin, mikä on heille tärkeää. Vastauksena oli kaksi kiteytynyttä asiaa: Halutaan asua turvallisesti ja hoidon olevan laadukasta. Turvallisuus oli konkreettisia asioita kuten sitä että: hälytyskutsut ovat käytössä, ulko-ovet ovat kiinteistöissä lukittuina ja yöaikana hoitaja on paikalla. Mutta mitä se laadukkuus arjessa tarkoitti? Näkemyksiä oli runsaasti. Vastauksena oli kirjava joukko erilaisia asioita: saa olla muiden joukossa, ei tarvitse lähteä ulos, pääsee lääkärille silloin kun haluaa, saa olla omissa oloissaan, hoitaja saapuu kutsuttaessa, hoitajat hymyilevät, on ulkopelejä käytössä, on vierailijoita jne. Vastaajat olivat kokemusasiantuntijoita ja laatu merkitsi jokaiselle eri asioita.

Uskoisin, että toiminnan ja palvelun tarkoituksenmukaisuus tuo parhaimman lopputuloksen ikäihmisten asumis- ja hoitopalvelun laatua määriteltäessä. Mikä on ikäihmisen asumis- ja hoitopalveluissa tarkoituksenmukaista ja miten se tulisi toteuttaa? Noihin kysymyksiin vastausten etsiminen työyhteisöissä vie hoitotyön ammattilaisia jo
varsin oikeaan suuntaan. Kokemusasiantuntijoiden näkemysten ymmärtäminen
ja heidän ja asumis- ja hoitopalveluluja toteuttavien yhteisen ymmärryksen löytyminen
puolestaan on avainasemassa laadukkuutta tavoiteltaessa.

Laadun tavoittelu ikäihmisten palvelutoiminnassa on haastavaa myös siksi, että varsin moni ikäihminen tarvitsee asianhoitajaa tai edunvalvojaa. Näissä tilanteissa sekä viranomaisten että palveluntuottajien rooli on oleellinen. Näiden toimijoiden näkemykset laadukkaasta ja vahvasti eettisyyteen pohjaavasta toiminnasta tulee olla läpinäkyvää arkea. Olen ottanut kantaa ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kilpailutuksiin ja minikilpailutuksiin. Mielestäni niissä eivät toistaiseksi kohtaa laadun ja eettisyyden perustekijät. Laatusuosituksen mukaisesti asiakkaan, siis ikäihmisen oikeus tehdä valintoja ja henkilökohtainen kokemus ja näkemys palvelun tarpeesta jäävät usein sivurooliin, kun niiden pitäisi olla pääroolissa asumis- ja hoitopaikkaa valittaessa ja päätettäessä. Tasapainoinen laatuajattelu ei tämän myötä pääse toteutumaan toivotulla
ja tavoitellulla tavalla.

Organisaatio laadun portailla

Näkemykseni on, että organisaatio kulkee ns. laadun portaita laadun kehittymisessä ja johtamisessa. (ks.kuvaliite: Yleinen kehtiyskaari laadun kehittymisessä ja laadun johtamisessa) Laadukkaan toiminnan aikaansaamisessa alkuvaihe on erityisen merkityksellinen. Johdon sitoutumisen laadukkaan toiminnan aikaansaamiseen on oltava ehdotonta heti alusta alkaen. Päämäärätietoinen johtaminen ja innostus asiaa ja tekemistä kohtaan tarttuu.

Laadun tasapainoinen ajattelu perustuu siihen, että laatufilosofiset periaatteet
eli eettiset kysymykset ja arvopohja antavat perustan laadukkaalle toiminnalle. Tämän myötä laatupoliittiset suuntaviivat tuovat esille näkymän siitä, mihin ollaan laadukkaan ikäihmisten palvelutuotannon osalta menossa. Laatu- ja toimintakulttuurissa kiteytyy organisaation ja sen toimijoiden yhteinen ymmärrys siitä, miten vakavasti laatuun suhtaudutaan. Peruspohdintojen myötä on hyvä miettiä ja tehdä ratkaisuja strategisesta
suunnasta, toiminnan rakenteista, johtamismalleista ja menettelyistä, henkilöstöratkaisuista, kumppanuuksista, prosesseista ja miten tätä kaikkea tulisi
arvioida ja millaisin mittarein. Näiden pohdintojen avulla saadaan tietoa tarkoituksenmukaisuuden toteutumisesta, laadusta kokonaisuutena ja toiminnan vaikuttavuudesta. Toimintamallin aikaansaaminen kaikelle tälle ei olisi haitaksi.

Käsitykseni mukaan ikäihmisten palvelutoiminta kaipaa yhä vahvemmin laadun tarkastelua kokonaisuutena ja laadukkaan johtamisen varmistamista eri tahoilla. On hyvä muistaa, että erilaiset laatusuositukset ovat vain suosituksia. Ne voivat näkyä hyvin eri tavoin ikäihmisten palveluvalinnoissa tai -tuotannoissa. Olen huolestuneena laittanut merkille sen, että Suomi on kansainvälisesti tarkastellen vajonnut alaspäin laatumaan maineessa viimeisten vuosien aikana. Olisiko syytä kääntää laatunokkaa ylöspäin ja paneutua syvällisemmin siihen, miten laadun eri näkökulmista kykenisimme tarjoamaan aiempaa laadukkaampaa toimintaa ja palvelua. Ja tulisiko paneutua pohtimaan ikäihmisten palvelua aiempaa enemmän  tarkoituksenmukaisuusperiaatteen kautta. Meillä on käytössä laajalti hyviä työvälineitä laatutyön avuksi. Käyttäkäämme niitä.

Riitta Paasivuori, THM, AmO, HHJ PJ toimii Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtajana.
Hänelle on myönnetty Suomen Laatuyhdistyksen hopeinen ansiomerkki suomalaisen laadun ja kilpailukyvyn pitkäaikaisesta kehittämisestä vuonna 2014. Mikkelin Kotikaari sai ensimmäisenä suomalaisena pk-sote-toimijana eurooppalaisen laatuleiman vuonna 2016, Committed to exellence (EFQM). Mikkelin Kotikaari ry on Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisö.

Artikkeli on julkaistu 08.06.2018 Vanhustyö-lehdessä 3/2018 s. 6-8.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riitta Paasivuori
Toimitusjohtaja
Mikkelin Kotikaari ry
puh: 050 5874880

riitta.paasivuori@kotikaari.fi

http://www.mikkelinkotikaari.fi/

Kuvat

Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Kuva: Maria Parkkinen.
Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Kuva: Maria Parkkinen.
Lataa
Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtaja Riitta Paasivuori. Kuva: Elina Tervonen
Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtaja Riitta Paasivuori. Kuva: Elina Tervonen
Lataa
Pappilanpuiston palvelutalon sisäpiha. Kuva: Riitta Paasivuori
Pappilanpuiston palvelutalon sisäpiha. Kuva: Riitta Paasivuori
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Vanhustyön keskusliitto ry
Vanhustyön keskusliitto ry
Malmin kauppatie 26
00700 HELSINKI

http://www.vtkl.fi

Vanhustyön keskusliitto, VTKL on maan johtava ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyväksi työtä tekevien järjestöjen valtakunnallinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio. Keskusliiton vanhuuspoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edellytyksiä.

Liitto kehittää valtakunnallisia toimintamalleja ja luo uutta vanhuuskulttuuria monipuolisen kehittämis- ja tutkimustoimintansa sekä ikääntyneiden ihmisten ohjaus- ja tukitoiminnan avulla. Jäsenyhteisöt toimivat ikääntyneiden ihmisten hyväksi järjestämällä ryhmä- ja virkistystoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, lomatoimintaa, neuvontaa ja koulutusta sekä toteuttavat edunvalvontaa, tutkimusta ja kehittämistyötä.  Jäsenyhteisöistä runsaat 200 tuottaa asumis-, hoito-, hoiva-, kuntoutus- ja kotihoidon palveluja vanhuksille. Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä, kuntien ja kehittyvien maakunnallisten sote-alueiden kanssa. Liitto julkaisee Vanhustyö-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vanhustyön keskusliitto ry

Vanhustyön keskusliitto SuomiAreenalla Porissa – Yksin kotona 2030?20.6.2018 13:12Tiedote

Vanhustyön keskusliitto pitää ikäihmisten puolta – myös SuomiAreenalla Porissa. Mikä on vanhojen ihmisten asumisen tulevaisuus? Asumisen tunti <3 nostaa keskusteluun kimurantteja aiheita erilaisista näkökulmista. VTKL:n teltalla Kansalaistorilla voit pohtia omia vanhuudenpäiviäsi. Miten haluaisit viettää 75-vuotispäiväsi? Bongaa SuomiAreenan vilinästä myös veikeä IkäAnkka, joka etsii ja tutkii kiehtovia, ikäihmisten arkea helpottavia laitteita ja innovaatioita.

Jo yli 9000 iäkästä ihmistä osallistunut yksinäisyyttä vähentäviin Ystäväpiiri-ryhmiin4.5.2018 06:00Tiedote

Koulutus on keskeinen avain kansansairaudeksikin kutsutun yksinäisyyden selättämiseen. Vanhustyön keskusliiton kehittämä ja koordinoima Ystäväpiiri-toiminta on vähentänyt iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Suomessa jo 12 vuoden ajan. Yksinäisyyttä lievittäviin Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 9000 iäkästä ihmistä. Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaavat paikallisten yhteisöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka Vanhustyön keskusliitto kouluttaa. Ystäväpiiri-ohjaajia on vuosien varrella koulutettu yli 900 reilulle sadalle paikkakunnalle.

Hoiva-alalla tarvitaan myynti- ja asiakasymmärrystä23.3.2018 09:31Tiedote

Yhteiskunnan muutokset, sote-ratkaisut ja maakuntauudistus muovaavat sosiaali- ja terveyssektorin palvelurakennetta ja palvelutuottajan roolia. Vanhustyö-lehden juuri ilmestyneessä Asiakkuus ja ihminen sotessa -teemanumerossa on mm. esimerkkejä siitä, kuinka Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöissä valmistaudutaan muutoksiin. Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:ssä valmennetaan koko henkilöstöä vastaamaan asiakkaiden kasvaviin odotuksiin.

Eloisa ikägallup 2018: Vanhuuden alaikäraja on noussut 74:än vuoteen – Asenteet vanhoja ihmisiä kohtaan ovat myönteisempiä kuin viisi vuotta sitten23.3.2018 06:00Tiedote

Suomalaisten mielestä vanha ihminen on keskimäärin 74-vuotias ja häntä tulisi kutsua ikäihmiseksi. Muun muassa tämä käy ilmi Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman Taloustutkimuksella teettämästä suomalaisesta ikägallupista, jossa mukana oli myös edustava otos (n=63) yli 80-vuotiaita, jotka usein jäävät mielipidetiedustelujen ulkopuolelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme