Vanhuudessakin tarvitaan psykologin tukea ja asiantuntemusta
Psykologiliiton jäsenille tehdyn kyselyn mukaan ikääntyneet ovat psykologien työssä huomattavan pieni asiakasryhmä. Kyselyyn vastanneista vain 4 % työskenteli ikäihmisten parissa päivittäin, ja liki puolet (40 %) ei kohtaa työssään ikääntyneitä asiakkaita koskaan. Vinouma johtuu hoitojärjestelmästä, joka painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin.
Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa tarvitaan tavoitteellisia toimia, joilla saadaan työuria pidemmiksi ja ikäihmisten toimintakykyä paremmaksi.
– Suomessa pitäisi olla paljon enemmän vakiintuneita toimintatapoja, joilla voidaan parantaa iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja ylipäätään turvata mielenterveyspalvelut myös eläkeiässä, sanoo Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Sirkkaliisa Heimonen.
Kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että psykologien asiantuntijuutta ei hyödynnetä lainkaan riittävästi iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa. Psykologilla olisi paljon annettavaa tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
– Psykologeja kannattaisi aina ottaa mukaan työryhmään, kun suunnitellaan vaikkapa palvelu- ja hoitojärjestelmiä, ikäihmisten mielen hyvinvointia vahvistavia toimia, mielenterveyden häiriöitä kokevien iäkkäiden hoitoa tai omaisten tukemista. Psykologilla on erinomainen asiantuntemus myös vanhuspalveluissa työskentelevien ammattilaisten mielenterveysosaamiseen, työnohjaukseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen, Heimonen muistuttaa.
Epätasa-arvoa ikäihmisten mielenterveyspalveluihin tuo myös se, että kuntoutuspsykoterapian Kela-korvattavuus loppuu 67 ikävuoteen.
– Tämä ei oikein tue nykykäsitystä senioreista, työurien pidentämisen vaateista eikä ikäihmisten mielenterveyshäiriöiden hoitamisen tuloksellisuudesta.
Kansallinen mielenterveysstrategia painottaa mielenterveyttä pääomana kaikissa elämänvaiheissa. Psykologiliitto vaatii, että jokaisella kansalaisella on tarvittaessa oikeus psykologin arvioon, tutkimukseen ja hoitoon. Tämä oikeus kuuluu yhdenvertaisesti myös iäkkäille ihmisille.
Kysely tehtiin keväällä 2021 ja siihen vastasi 432 psykologia eri puolilta Suomea. Psykologi-nimikkeellä toimi yli puolet, ja lisäksi vastaajien joukossa oli psykoterapeutteja ja neuropsykologeja. Yli puolet vastaajista työskenteli kuntatyönantajalla.
Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillinen työryhmä juhlii 20-vuotista toimintaansa perjantaina 26.11.2021 järjestämällä valtakunnallisen webinaarin Ikäihmisten mielenterveys ja mielen hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme