Vapaa-ajan asumiseen, matkailuun ja ikääntyvän väestön hoivaan liittyvä monipaikkaisuus kasvussa Pohjois-Karjalassa
Selvityksen mukaan erityisesti vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun liittyvä monipaikkaisuus lisää merkittävästi maakunnassa aikaansa viettävien määrää. Sen sijaan työhön liittyvän monipaikkaisuuden merkitys alueen väestön kausivaihteluun on vähäisempi. Kasvava ilmiö on alueella asuvan ikääntyvän väestön hoivaan liittyvä monipaikkaisuus, kun kauempana asuvat omaiset vierailevat hoitamassa ja auttamassa läheisiään.
Monipaikkaisuus on osa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Yhden asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät yhä useammin arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuuteen ovat syinä muun muassa työssäkäynti tai opiskelu, vapaa-ajan vietto, avioeron jälkeinen vuoroasuminen tai omaisten hoito. Monipaikkaisuus synnyttää vuorovaikutusta eri seutujen ja maakuntien sekä maaseudun ja kaupunkien välille ja sillä on vaikutuksia niin alueiden elinvoimaan, palveluiden käyttöön ja tarpeeseen kuin paikallisyhteisöjen toimintaan sekä ympäristöön.
Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste ja kiinnostus etätyöhön ovat kasvussa
Osana selvitystä toteutettiin maakunnan ulkopuolella vakituisesti asuville vapaa-ajan asunnon omistajille kyselytutkimus, johon saatiin liki 600 vastausta. Tulosten perusteella Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa vapaa-ajan asuntoa käytettiin keskimäärin 85 päivää vuodessa ja käyttöaste on lisääntynyt viime vuosina.
– Vapaa-ajan asunnoilta käsin tehdään paljon etätöitä ja kiinnostus etätyömahdollisuuksiin on kasvussa, kertoo tutkija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Yli neljännes työikäisistä vastaajista on kiinnostunut myös koko- tai osa-aikaisista työmahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa. Kiinnostuneiden joukossa on hyvin erilaisissa ammateissa työskenteleviä, kuten sote-alan työtekijöitä ja opettajia.
Ulkomaakuntalaiset vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita seuraamaan mökkikuntansa asioita ja osallistumaan eri tavoin kylän ja kunnan toimintaan. Joka kymmenes kuuluu jo nyt johonkin alueen yhdistykseen ja lähes saman verran on heitä, jotka olisivat kiinnostuneita mökkikuntansa yhdistystoiminnasta. Lähes joka neljäs vastaaja myös kertoo, että vapaa-ajan asunnolla vietettyyn aikaan liittyy nyt tai tulevaisuudessa alueella asuvan lähiomaisen hoivaa tai avunantoa.
Monipaikkaisten asukkaiden osaaminen luo uusia mahdollisuuksia kuntien kehittämiseen
Selvitykseen on koottu kattavasti toimenpide-esityksiä monipaikkaisuuden huomioimiseksi maakunnan ja kuntien kehittämisessä.
– Monipaikkaisilla asukkailla on monenlaista osaamista ja tämän osaamisen integroiminen osaksi paikallisia verkostoja ja toimintaa voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia niin kuntien kuin paikallisten yhdistysten kehittämiseen, tutkija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää.
Monipaikkaisten asukkaiden osallisuuden tukemisen ohella selvitys suosittaa, että jatkossa alueella selvitettäisiin tarkemmin muun muassa monipaikkaisten työvoimapotentiaalia sekä monipaikkaisen hoivan laajuutta ja tähän liittyviä kehittämistarpeita.
Selvitys toteutettiin Monipaikkainen Pohjois-Karjala -hankkeessa, joka on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta/Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Uusi työkalu maakunnille ja kunnille monipaikkaisuuden seurantaan
Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on kehitetty avoin verkkotyökalu maakunnille ja kunnille monipaikkaisuuden seurantaan ja kestävään kehittämiseen.
– Monipaikkaisuutta koskeva tieto on hyvin hajanaista, sillä perinteiset tilastot ja rekisterit olettavat ihmisten elämän rakentuvan vain yhden rekisteröidyn asuinpaikan ympärille, toteaa tutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusi työkalu kokoaa yhteen tietoa erilaisista monipaikkaisuuden muodoista ja määristä kunta- ja maakuntatasolla. Työkalun kautta on mahdollista tarkastella myös Telian mobiiliverkkoaineistoon perustuvaa väestön yöpymiseen johtavaa liikkumista eri alueilla sekä mallinnuksiin pohjautuvia arvioita erilaisten monipaikkaisuuden muotojen vaikutuksista väestön vuotuiseen ajankäyttöön.
Työkalu on kehitetty osana Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi sekä Monipaikkainen Pohjois-Karjala -hankkeita, joita ovat rahoittaneet Valtioneuvoston kanslia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Linkit
Työkalu: Monipaikkainen Suomi – alueellista tietoa monipaikkaisuuden eri muodoista (SYKE 2022)
Lisätietoja
Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Karjalan tutkimuslaitos,
etunimi.sukunimiat)uef.fi, +358 50 449 4896
Pasi Saukkonen, projektitutkija, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia,
etunimi.sukunimi(at)uef.fi, +358 50 464 2534
Kati Pitkänen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimiat)syke.fi, +358 295 251 101
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syke Policy Brief: Biodiversitetsförlusten kan bekämpas med restaurering23.3.2023 07:41:08 EET | Tiedote
I EU bereds en förordning om restaurering och även Finland förbereder sig på att verkställa den. Restaurering av vattendrag, myrmarker och skogar reparerar sådana skador på den biologiska mångfalden som orsakats av människan. Det är absolut nödvändigt att stoppa naturförlusten för att trygga ekosystemens och människornas välbefinnande. I sin nya publikation Syke Policy Brief beskriver Finlands miljöcentral hurdana behov av restaurering som finns i Finland och vilken nytta man kan uppnå med restaureringsåtgärderna.
Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla23.3.2023 07:39:51 EET | Tiedote
EU:ssa valmistellaan ennallistamisasetusta, jonka toimeenpanoon myös Suomi varautuu. Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskus hahmottelee uudessa Policy Brief -julkaisussaan, minkälaisia tarpeita Suomessa on ennallistamiselle ja mitä hyötyjä ennallistamistoimilla voidaan saavuttaa.
Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen21.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Viikkokatsaus 20.–24.3.202320.3.2023 15:41:46 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
MAAMERI-hanke lisäsi ymmärrystä Saaristomeren toipumisen edellytyksistä16.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Saaristomeren tilan parantaminen tarvitsee monitieteistä tutkittua tietoa meriekosysteemin vasteista ravinnekuormituksen muutoksiin sekä tarkkaa perustietoa ravinteiden varastoista ja niiden muutoksista. MAAMERI-hanke kokosi kotimaisen merentutkimuksen osaajat tuottamaan Saaristomeren tilan parantamiseen tarvittavaa tutkimustietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme