Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten
Eläkevuosia varten säästäminen on yleistynyt Suomessa 2010-luvun alkupuoleen verrattuna. Nyt jo lähes joka toinen suomalainen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten.
— Säästäjien osuus on kivunnut seitsemän prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samalla säästämättä jättäneiden osuus on pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo.
Erityisesti yrittäjät erottuvat aktiivisina eläkesäästäjinä. Myös miehet, 55–64-vuotiaat ja korkeakoulutetut varautuvat muita useammin eläkevuosiin säästämällä.
Säästäminen on yleistynyt merkittävästi miehillä. Nyt 52 prosenttia miehistä säästää eläkettä varten. Naisista säästäjiä on noin 40 prosenttia.
Suomalaiset arvioivat käyttävänsä säästöjä eläkeaikana pääasiassa tavanomaiseen kulutukseen. Yli puolet mainitsee jokapäiväisen elämisen kulut eläkesäästöjen ensisijaiseksi käyttökohteeksi. Lähes yhtä moni mainitsee säästöjen käyttökohteeksi yllättävien menojen kattamisen.
Noin kolmannes painottaa säästöjen käyttökohteena terveys- ja hoivapalveluja, harrastuksia tai lomamatkoja. Harrastusten ja lomamatkojen osuus säästöjen käyttökohteista on kasvanut, molemmissa noin 10 prosenttiyksikköä.
Taloudelliset rajoitteet yleisin syy olla säästämättä
ETK:n tutkimuksessa kolme viidestä säästämättä jättäneestä mainitsee syyksi sen, ettei eläkesäästäminen ole heille taloudellisesti mahdollista. Naiset, työttömät ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat kansalaiset kokevat taloudellisia rajoitteita eläkesäästämisessä muita useammin.
Myös kulutusvalinnat heijastuvat eläkesäästämiseen. Lähes neljännes säästämättä jättäneistä haluaa käyttää rahansa mieluummin nykykulutukseen kuin säästämiseen. Moni ei myöskään ole tullut ajatelleeksi eläkesäästämistä. Joka viides säästämättä jättäneistä kuitenkin uskoo aloittavansa eläkesäästämisen myöhemmin.
Säästöjen ja varallisuuden merkitys eläkeajan toimeentulolle aiempaa suurempi
Suomalaisten arviot eläkeajan toimeentulosta ovat nyt paremmat kuin 2010-luvun alkupuolen kyselyssä. Lähes 70 prosenttia ETK:n tutkimukseen osallistuneista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana hyväksi, melko hyväksi tai kohtalaiseksi. Neljännes vastaajista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana huonoksi tai melko huonoksi.
Eläkesäästäjillä arvio säästöjen ja varallisuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle on kasvanut. Eläkesäästäjistä 68 prosenttia arvioi säästöjensä ja varallisuutensa merkityksen toimeentulolle merkittäväksi tai kohtalaiseksi. Viime vuosikymmenen alkupuolella luku oli 54 prosenttia.
Luottamus eläkejärjestelmää kohtaan voi heijastua säästämiseen
Ekonomisti Sanna Tenhunen näkee vapaaehtoisen eläkesäästämisen taustalla useita syitä, muun muassa yleisen talous- ja työllisyystilanteen. Myös luottamuksella eläkejärjestelmään voi olla merkitystä.
— Luottamuksen yhteys säästämiseen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Yhtäältä ne, jotka kokevat eläkejärjestelmän epäluotettavana, säästävät useammin. Toisaalta säästäminen oli yleisempää myös niillä, jotka kokevat eläkkeiden turvaavan kohtuullisen toimeentulon ja ajattelevat esimerkiksi eläkevaroja hoidettavan luotettavasti, Tenhunen sanoo.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
Julkaisu
Lisätiedot
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme