SDP EDUSKUNTA

Vappupuhe Ilkka Kantola Varkaus 1.5. klo 10.40 /// Embargo

Jaa

Vappu 2018 Varkaus Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd) Julkaisuvapaa 1.5. klo 10.40

Hyvät kuulijat!

Varkauden kaupunginvaltuusto on joulukuussa hyväksynyt uuden strategian vuosille 2018-2021. Sen mukaan kaupungin visioksi on määritelty seuraavaa: "Vuonna 2040 Warkaus on Itä-Suomen keskiössä sijaitseva, hyvät liikenneyhteydet omaava, tulevaisuuteen katsova 62 000 asukkaan kansainvälinen teollisuuskaupunki, jossa arvostetaan monipuolista yrittäjyyttä. Olemme kanava maailmalle.

Meille kestävä kehitys ja sosiaalinen vastuullisuus ovat keskeisiä arvoja. Panostamme yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen.

Meillä on laadukkaat ja lähellä asukasta olevat palvelut. Arki on toimivaa ja vapaa-aika voimaannuttavaa luonnon, vesistöjen ja kulttuurin äärellä."

Hieno visio, eikö totta!

Strategian toimenpanosta kerrotaan muun muassa seuraavaa: ” Strategian toimeenpanon alkaessa tarkennamme ja sovimme, kuinka vahvistamme ja uudistamme kunnallisen demokratian foorumeita ja kanavia, osallistamme kuntalaiset strategian toimeenpanoon ja arviointiin, viestimme nykyaikaisesti ja rohkeasti, innostamme työntekijät talkoisiin, vastaamme digiyhteiskunnan haasteisiin ja ohjaamme tytär- ja osakkuusyhteisöjä kohti yhteisiä tavoitteita.”

Tässä kaupungissa ollaan ajan hermolla. Keskustelu demokratian kehittämisestä on noussut tärkeäksi valtakunnalliseksi teemaksi. Nykyisiin järjestelmiin kohdistuu muutosvaatimuksia. Uusista avauksista kovasti julkisuutta on saanut kansanedustaja Hjallis Harkimon ja Mikael Jungnerin perustama yhdistys Liike Nyt. Viime viikolla liike esittäytyi Kuopion torilla. Tuo liike on syntynyt pettymyksestä perinteisiä poliittisia puolueita kohtaan.

Moni muukin on turhautunut nykyiseen poliittiseen järjestelmäämme. Tämä näkyy välinpitämättömyytenä vaalien kohdalla. Äänestysprosentit jäävät alas. Heikoimmin äänestävät ne väestöryhmät, jotka ovat pahimmin pettyneet odotuksissaan. Ne ihmiset, joiden työttömyys on pitkittynyt, ne joiden toimeentulo on selviytymistä päivästä toiseen, ne joiden koulutus on jäänyt vähäiseksi, ne jotka jäävät kulttuurista ja harrastuksista paitsi.

Äänestämässä käyvät he, joilla on paljon menetettävää. He käyvät varmistamassa, että heidän kannaltaan hyvä kehitys jatkuu. Äänestämättä jättävät he, joilla olisi paljon voitettavaa, jos heidän ääntään kuultaisiin. He ovat menettänet toivonsa, että heidän äänellään olisi mitään merkitystä.

Hyvät kuulijat

Viime aikoina kuulee toistettavan väitettä, että politiikka on rikki. Minusta politiikka on pidemmän aikaa ollut rikki nimenomaan siinä, että niin moni jättää äänestämättä. Koko demokratian, kansanvallan idea on siinä, että kansa, ihmiset, äänestäjät vaaleissa ottavat kantaa puolueitten ohjelmiin. Äänestämällä kansa käyttää valtaa ja määrittää yhteiskunnan kehitykselle suunnan. Jos demokratiassa merkittävä osa kansasta jättäytyy sivuun yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, silloin politiikka on rikki.

Ruotsissa äänestysaktiivisuus on selvästi vahvempaa kuin meillä Suomessa. Yksi syy voi olla tämä. Ruotsissa puoluekenttä on pitkään ollut voimakkaasti kahtia jakautunut. Vaaleissa valitaan, tehdäänkö politiikkaa sosialidemokraattien vai porvarien poliittisen ohjelman mukaan. Meillä puoluekenttä on hajanaisempi. Poliittinen kenttä ei ole samalla tavalla kahtia jakautunut. Vaalien jälkeen hallituksessa jatkaa yleensä ainakin yksi keskeinen edellisen kauden hallituspuolue. Hallitusten ja niiden politiikan välillä on jatkuvuutta. Muutos jää pienemmäksi kuin äänestäjä toivoi. Sama meno jatkuu vaalien jälkeen, on monen kokemus. Siksi äänestäjä turhautuu.

Minusta Harkimon ja Jungnerin uusi liike on piristävä keskustelunavaus. Mutta en usko siihen, että vaikuttamiselle demokratiassa olisi jokin parempi vaihtoehto kuin poliittiset puolueet. En myöskään usko, että politiikka paranee siitä, jos suljetaan pois kaikki ideologiset, aatteelliset vaikuttimet. Politiikka on erilaisten intressien yhteen sovittamista. Ollakseen johdonmukaista ja pitkäjänteistä politiikka tarvitsee lähtökohdakseen jotkin arvot. Politiikka ei voi olla pelkästään eteen tulevien ongelmien ratkaisua ilman näkemystä yhteiskunnasta jota tavoitellaan.

Demokratiaa ei pelasteta pelkästään nettiäänestysten tai sosiaalisen median avulla. Mutta uusi teknologia tekee mahdolliseksi uudenlaisen vuorovaikutuksen. Se antaa hyviä välineitä puolueitten toiminnan kehittämiseen ja puolueitten pelastamiseen. Nettivaikuttamisen lisäksi tarvitaan paluuta arvojen ja ideologioiden pariin. Niitä ei pelkkä teknologia voi tuottaa. Sosialidemokraattinen liike on ideologinen ja arvoihin nojaava liike. Me tavoittelemme yhteiskuntaa ja maailmaa, jossa vapaus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus toteutuvat täydesti.

Hyvät kuulijat

Kuluvalla vaalikaudella on nähty se, että eduskuntavaalien tuloksella voi Suomessakin olla isoja vaikutuksia.. Keskustajohtoinen porvarihallitus on käynyt tosissaan suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden kimppuun. Viime vaalikaudelta kesken jäänyt suomalaisille tärkeä soteuudistushanke on hallituksen käsissä muuttunut jättimäiseksi aluehallinnon uudistukseksi, jonka alle eduskunta meinaa tukehtua. Keskusta vie läpi tavoitteensa maakuntien Suomesta. Suostuessaan tähän kokoomus sai valtuuden sekoittaa soteuudistus avaamalla ovet yksityisille yrityksille maakuntien maksamien peruspalvelujen tuotantoon. Käsillä on vuosisadan mittavin uudistushanke, jonka hallitseminen vaatii monimutkaista byrokratiaa ja johon silti jää merkittäviä riskejä. Toistaiseksi on auki, selviääkö uudistuspaketti eduskunnan perustuslakivaliokunnasta tai lopulta käsittelystä eduskunnan täysistunnon äänestyksissä.

Sdp on sitoutunut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Mutta emme voi tukea hallitsematonta rakenteellista uudistamista, jonka vaikutukset palvelujen parantamiseen ovat hyvin epävarmoja ja joka sisältää suuria taloudellisia riskejä. Me haluamme, että lääkärille pääsee nopeammin. Me haluamme, että jokainen voi luottaa kotihoidon palvelujen laatuun. Me haluamme, että vammaiset eivät jää kilpailutuksen jalkoihin. Emme halua uudistusta, joka vaarantaa sen mikä nykyisessä järjestelmässä on hyvää ja maailman parasta.

Hyvät kuulijat

Sadan vuoden takainen sisällissota oli kansallinen onnettomuus, jonka oppi on juurtunut syvään. Syvä kahtiajako johti tuolloin yhteiskunnan ja oikeusvaltion romahtamiseen. Se ei saa toistua. Yhteiskunnan kehityksen paras tae on siinä, että kaikki ihmiset ja väestöryhmät haluavat ja kykenevät ymmärtämään toisiaan. Se luo pohjan keskinäiselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Suomen menestys on pitkään perustunut sopimisen kulttuuriin. Työmarkkinoiden osalta ratkaiseva oli vuoden 1940 niin sanottu tammikuun kihlaus, jossa työnantajien ja palkansaajien järjestöt hyväksyivät toisensa neuvotteluosapuoliksi.

Suomen kilpailukyvyn parantuminen viime vuosina on tulosta äärimaltillisista palkkaratkaisuista. Näiden syntymisen takana oli keskusjärjestöjen halu sopia raameista, joiden sisällä ratkaisuja etsitään. Kaikilla oli mielessä halu turvata vientiteollisuuden menestys ja sitä kautta työllisyyden kehitys. Ymmärrettiin että työnantajilla ja palkansaajilla on yhteisiä etuja edistettävänä. Sopimus syntyi neuvottelujen kautta.

Sipilän hallitus erottuu myös suhtautumisessaan palkansaajaliikkeeseen. Hallitukselle on ollut ominaista toisenlainen ote sopimiseen ja neuvotteluun. Työelämää koskevia asioita on lähdetty linjaamaan suoraviivaisesti. Jo ensimmäisenä kesänä koettiin pääministerin etsivän ratkaisuja uhkailemalla. Pakkolait olivat pöydällä, prosessit venyivät ja lopulta saatiin aikaan sopimus Kikystä. Viennin kilpailukykyä edistävä sopimus, jolla otettiin osa palkasta pois, lomarahojen muodossa, julkisen sektorin, erityisesti naisvaltaisilta aloilta. Viennin kasvu onkin ollut positiivista. Mutta ei Kikyn ansiosta vaan Euroopan keskuspankin harjoittaman voimakkaasti elvyttävän rahapolitiikan takia. Oliko Kikyyn painostaminen reilua? Ei todellakaan.

Hallituksen työllisyyspolitiikan kärkiaiheena tuntuu olevan työttömien haluttomuus lähteä töihin. Muilta osin työllisyyspolitiikka onkin ollut ponnetonta. Työllisyyspolitiikkaan osoitetut henkilöresurssit ja määrärahat ovat vahvasti alimitoitetut.

Samalla on jatkettu jo eduskuntavaalikampanjoista tuttua virttä siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjän suurin riski. Kuluneella vaalikaudella on leikattu työttömyysturvaa, on säädetty ns. aktiivimalli, jossa uhataan työttömiä työttömyysetuuden leikkauksella. Tällä vaalikaudella on pidennetty uuden työntekijän koeaikaa ja heikennetty takaisinottovelvollisuutta, jotta yrittäjän mahdollisuuksia päästä eroon työntekijästä parannettaisiin. Hallituksen tekemät päätökset kehysriihessä jatkavat samaa rataa. Alle 30 vuotiaan työsuhde voidaan sopia määräaikaiseksi, jos hän on ollut kolme kuukautta työttömänä. Näin silloinkin, kun työtä olisi tarjolla toistaiseksi. Lisäksi alle 20 hengen yrityksissä työntekijän irtisanomista halutaan helpottaa.

Hallitus tarkastelee työelämää näkövinkkelistä, jossa työntekijä on yrittäjän suurin ongelma. En usko, että tämä näkökulma jaetaan ollenkaan kaikissa yrityksissä. Suomen yrittäjät ry:n riemunkiljahduksista huolimatta uskon, että suuri osa yrittäjistä ajattelee toisin. Moni yritys lausuu strategiassaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, resurssi. Tästä tärkeimmästä resurssista yritys haluaa pitää hyvää huolta.

Henkilöstön hyvinvointi ja taitojen jatkuva kehittäminen takaavat yrityksen menestymisen. Yritykset tietävät, että jatkuva epävarmuus heikentää työntekijän työpanosta ja sitoutumista. Korkeaa osaamista ja uuden kehittämistä vaativa työ tarvitsee vapautta huolista ja pelosta toimeentulon suhteen. Vapaa työntekijä on paras työntekijä! Suomen menestymisen avain on edelleen hyvässä yhteistoiminnassa työntekijäpuolen ja yritysten kesken. Nykyisen hallituksen valitsema poliittinen linja työelämäkysymyksissä ei ole kestävä. Nuorten työllistämisessä tarvitaan yhteisvastuuta, ei vastakkain asettelua!

Hyvät kuulijat!

Nuorten tulevaisuus lepää koulutuksen varassa. Nuorten taitojen ja osaamisen kartuttaminen yhteiskunnan toimesta alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Kaikkien lasten osalle tuleva korkealaatuinen varhaiskasvatus vahvistaa erityisesti niitä lapsia, joiden lähtökohdat kotoa ovat tavallista heikommat. Sdp haluaa vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa koska uskomme, että näin voidaan ajoissa ehkäistä lapsen ja nuoren syrjäytymistä. Tämä on tasa-arvoasia.

Tämän lisäksi haluamme varmistaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Joko ammatillisella puolella tai lukiossa. Tällä hetkellä liian moni nuori keskeyttää opintonsa ja jää vaille tutkintoa. Sdp:n tavoitteena on pitkään ollut, että myös toisen asteen opiskelu saatettaisiin oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin opiskelu olisi kaikille maksutonta eikä pienituloisessa kodissa jouduttaisi miettimään, onko meillä varaa hankkia tarvittavat kirjat. Opintojen etenemisestä on pidettävä huolta. Yhtäkään nuorta ei saa jättää heitteille.

Korkea koulutus on kansakunnan menestymisen ehto. Suomi on kansainvälisessä koulutusvertailussa ollut kärkimaiden joukossa. Mutta myös huolestuttavia tietoja on kerrottu. Erityisesti poikien lukutaidossa on tapahtunut heikentymistä, samoin matematiikassa. Kansallisessa koulutustasovertailussa tilanne on myös nopeasti muuttunut. Työelämästä siirtyy eläkkeelle yhä enemmän korkeakoulutettua väkeä. Tilalle ei kuitenkaan tule yhtä monia korkeasti koulutettuja. Tämä merkitsee sitä, että työelämässä olevien koulutustaso on kääntynyt laskuun. Kiinnostusta korkeakoulutukseen tulee lisätä.

Isot yritykset toimivat kansainvälisessä ympäristössä. Ne sijoittuvat sinne missä niillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Suomen omissa käsissä on yritysten verotuksen tasosta päättäminen sekä koulutusinvestoinnit. Kohtuuttomat leikkaukset koulutukseen ja tutkimustoimintaan ovat riskinottoa vakavalla asialla. Investoinnit koulutukseen synnyttävät osaamista joka kiinnostaa yrityksiä. Tässä tulisi olla rohkeampi!

Hyvät kuulijat!

Hyviä uutisia. Talous kasvaa ja ennusteet lupaavat hyvää. Työllisyys on parantunut. Hallituksen asettama työllisyystavoite saavutetaan. Tästä tulee paljon hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt on tärkeätä huolehtia siitä, että jokainen saa osansa talouskasvun hedelmistä. Jos tätä ei seurata, enin osa kasvun hedelmistä tulee niille, joilla jo muutenkin on paremmat olot. Kansantalous on kuin juna, jossa vaunut ovat toisissaan kiinni kumilangalla. Kestää kauan ennen kuin viimeinen vaunu lähtee liikkeelle, jos eriarvoisuuden annetaan kasvaa.

Olemme vaatineet hallitukselta indeksileikkausten perumista nyt kun talous on lähtenyt kasvuun. On oikein ja kohtuullista, että kasvun hedelmistä pääsevät osallisiksi eläkeläiset, työttömyysetuuksilla olevat ja muut joiden etuudet ovat indeksileikkausten takia heikentyneet. He ovat osa tätä yhteiskuntaamme, he kuuluvat meidän joukkoomme, he ansaitsevat osansa talouskasvun hedelmistä. Erityistä huomiota vaatii pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen. Tämä on myös tasa-arvokysymys. Pienituloisten asemaa vahvistamalla vahvistamme naisten asemaa yhteiskunnassamme. Tämä on ideologinen poliittinen tavoite.

Hyvät kuulijat

Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne sisältää lukuisia vakavia ongelmia. Monet niistä näyttävät pitkittyneen kuten Lähi-Idän konfliktit Syyriassa, Irakissa ja Palestiinassa. Kun näihin liittyy suurvaltojen välisiä näkemys- ja kenties intressiristiriitoja, ei YK:lla näytä olevan kykyä löytää ratkaisuja näihin konflikteihin. Sivusta katsovan ihmisen kysymykseksi jää kuinka kauan pitää sotia, kuinka kauan surmata siviilejä ja tuhota koteja ennen kuin osapuolet ovat valmiita poliittisiin ratkaisuihin neuvotteluteitse.

Lähempänä meitä oleva Itä-Ukrainan kriisi näyttää pitkittyvän. Murheellinen kehitys näyttää syvenevän myös Turkissa nykyisen yhä vahvempaan itsevaltiuteen perustuvassa hallinnossa. Turkki etääntyy väistämättä yhä kauemmas todellisista mahdollisuuksistaan tulla EU:n jäsenvaltioksi. EU:n poliittinen suhde Turkkiin perustuu sopimukseen Lähi-Idästä uhkaavan pakolaisvyöryn hallinnasta. Euroopan unioni maksaa Turkille siitä, että Turkki ei päästä laittomia siirtolaisia EU:n puolelle.

Käynnissä olevat konfliktit, terrorismi sekä sähköiseen tiedonkäsittelyyn kohdistetut uhkat ovat ilmastonmuutoksen ohella vakavimpia globaaleja turvallisuusuhkia. Itämeren turvallisuustilanteeseen liittyy jännitteitä. Suomeen ei kuitenkaan kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta kestämättömästä kehityksestä. Sosialidemokratia toimii kaikkialla maailmanlaajuisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Se ponnistelee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen eteen. Tällä tavoin se haluaa kantaa vastuuta myös tulevista sukupolvista.

Euroopan unionin piirissä tapahtuvat muutokset pakottavat keskustelemaan EU:n kehittämisestä. Sosialidemokraattien mielestä Suomen tulee olla aktiivisesti mukana niissä pöydissä, joissa EU:n kehityssuunnista päätetään. Suomen etu on tulevaisuudessakin vahva ja yhtenäinen EU. Suomella ei milloinkaan historiassaan ole ollut niin suurta mahdollisuutta vaikuttaa Euroopan kehitykseen kuin EU:n jäsenyyden kautta. Sdp:n tavoitteena on olla Suomen johtava Eurooppa-puolue

Sdp:n linjana on, että Euroopan unionia on uudistettava ja että erityisesti sen sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava. Talous- ja rahaliittoa on kehitettävä paremmin kasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Työntekijöiden asemaa ja kansalaisten hyvinvointia koskevat aloitteet on nostettava vahvempaan asemaan EU:n kehittämistä koskevissa linjauksissa.

Euroopan unioni on ennen kaikkea arvoyhteisö, joka on tärkeä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäjä ja puolestapuhuja. Nykyisessä maailmassa EU:lla on entistä tärkeämpi tehtävä. Suomi on sadan vuoden aikana kyennyt nousemaan äärimmäisen väkivaltaisen kansallisen konfliktin kurimuksesta esimerkilliseksi demokratiaksi ja oikeusvaltioksi. Siitä voimme syyt olla ylpeitä ja kiitollisia. Tässä perinnössä meillä on varjeltavaa omassa maassamme ja jaettavaa niihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin joissa etsitään rauhaa, demokratiaa ja vakaata oikeusvaltiota.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilkka Kantola 09 432 3077

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Torsti: OKM aikoo leikata taas 900 miljoonaa euroa koulutuksesta ja jättää 15-vuotiaat pahimmillaan heitteille20.9.2018 15:52Tiedote

Eilen eduskunnassa oli käsittelyssä opetus- ja kulttuuriministeriön asiat. SDP:n Pilvi Torsti korostaa, että iso kuva pysyy. Hallitus esittää rajuja supistuksia koulutukseen ja tulevaisuuteen, joihin juuri nyt pitäisi yli-investoida. -Tarvitsisimme koulutusradikaaleja ratkaisuja ja tulevaisuusinvestointeja, mutta budjetin iso kuva on tässä: nettoleikkaukset koulutukseen vuonna 2019 julkisessa taloudessa ovat noin 900 miljoonaa. Supistuksia tehdään yli miljardi, lisäyksiä noin 150 miljoonaa. Indeksijäädytykset pysyvät voimassa. Torsti jatkaa, että erityishuoli koskee ammatillista koulutusta. Siitä ollaan jälleen säästämässä lähemmäs 200 miljoonaa. -Kentältä ja perheiltä tuleva palaute viittaa siihen, että meillä on paljon nuoria, joiden koulunkäynti uhkaa katketa, koska opettajilla ei ole mahdollisuuksia riittävään henkilökohtaiseen huomioon. Torsti ei voi ymmärtää, miksi hallitus ei ole edelleenkään ottanut harkintaan talouspolitiikan arviointineuvoston keskeisintä koulutuspoliittisten

Korjaus: SDP: Ulkoministeri Soinille esitetään epäluottamusta20.9.2018 11:29Tiedote

Korjaus tiedotteeseen: Esityksen kannatus on esillä myöhemmin tämän päivän istunnossa. Sdp:n johdolla on tänään jätetty ulkoministeri Timo Soinia koskeva epäluottamuslause hänen toiminnastaan naisten oikeuksia vastaan. Epäluottamusta esitti kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puheenvuorossaan valtion talousarviokeskustelussa ulkoministeriön pääluokan yhteydessä. Äänestys asiasta käydään huomenna perjantaina klo 13 alkavassa istunnossa. Maarit Feldt-Rannan puheenvuoro: Arvoisa puhemies Ihmisoikeuksien edistäminen on viime vuosikymmenet ollut erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ihmisoikeuksiin kuuluvat – tärkeänä osana – myös naisten ja tyttöjen oikeudet, myös oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisääntymisestä. Tasa-arvo ja naisten oikeuksien kunnioitus ei ikävä kyllä ole kaikissa maailman maissa arkipäivää. Naisten pakottaminen synnyttämään – myös väärinkohtelun, raiskausten ja ihmisen elämän moninaisten vaikeuksien keskellä on arkipäivää erityisesti monissa kehitysmaissa. YK:n mone

SDP: Ulkoministeri Soinille esitetään epäluottamusta20.9.2018 10:49Tiedote

Korjaus tiedotteeseen: Esityksen kannatus on esillä myöhemmin tämän päivän istunnossa. Sdp:n johdolla on tänään jätetty ulkoministeri Timo Soinia koskeva epäluottamuslause hänen toiminnastaan naisten oikeuksia vastaan. Epäluottamusta esitti kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puheenvuorossaan valtion talousarviokeskustelussa ulkoministeriön pääluokan yhteydessä. Äänestys asiasta käydään huomenna perjantaina klo 13 alkavassa istunnossa. Maarit Feldt-Rannan puheenvuoro: Arvoisa puhemies Ihmisoikeuksien edistäminen on viime vuosikymmenet ollut erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ihmisoikeuksiin kuuluvat – tärkeänä osana – myös naisten ja tyttöjen oikeudet, myös oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisääntymisestä. Tasa-arvo ja naisten oikeuksien kunnioitus ei ikävä kyllä ole kaikissa maailman maissa arkipäivää. Naisten pakottaminen synnyttämään – myös väärinkohtelun, raiskausten ja ihmisen elämän moninaisten vaikeuksien keskellä on arkipäivää erityisesti monissa kehitysmaissa. YK:n mone

SDP:n Viitanen: Kulttuurin rahoitus turvattava - eduskunnan linjaukset jätetty huomiotta19.9.2018 17:46Tiedote

TEATTERIEN, ORKESTERIEN JA MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUS TOTEUTETTAVA RIITTÄVÄLLÄ RAHOITUKSELLA Valtiovarainvaliokunnan jäsen, ex-kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd) vaatii, että hallitus toteuttaa pitkään valmistellun teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuus- uudistuksen ja varaa siihen riittävän rahoituksen. Viitanen muistuttaa, että myös valtiovarainvaliokunta kehysmietinnössään toteaa, että nyt esitetty rahoitus ei vielä vastaa alan resurssitarpeita. - Jos uudistus halutaan toteuttaa, tarvitaan myös lisäresursseja. Koska hallitus ei näin halua toimia, toteutetaan uudistus vain museoiden ja ns. Vapaan kentän toimijoiden osalta. Valitettavaa on, ettei siihenkään ole osoitettu kylliksi resursseja. Esimerkiksi vapaalla kentällä toimijoita on paljon ja alan rahoitus on niukkaa. Uudistuksen toteuttaminen vaatisi arvioiden mukaan 20-40 miljoonaa. Kun pitkään kaivattua uudistusta halutaan viedä eteenpäin, kannattaisi se tehdä kerralla ja kunnolla. Viitasen mielestä tämä panost

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme