Varhainen kielitaito ja myöhemmät luki-taidot ovat pikkukeskosilla yhteydessä toisiinsa
Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan yhteistutkimuksessa on osoitettu ensimmäisen kerran yhteys pikkukeskosena syntyneiden lasten kahden vuoden iässä arvioidun kielitaidon sekä seitsemän vuoden iässä mitattujen lukemisen ja kirjoittamisen eli luki-taitojen välillä. Pikkukeskosia ovat vauvat, jotka ovat syntyneet ennen 32. raskausviikkoa tai alle 1,5 kg:n painoisina.
Tutkimuksen perusteella pikkukeskosen varhaisen kielitaidon arvioiminen on kannattavaa, kun halutaan tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka ovat luki-vaikeuksien riskissä vielä koulun alkaessa.
– Aikaisemmat pitkittäistutkimukset ovat tuoneet tärkeää tietoa keskosena syntyneiden lasten varhaisen kielen kehityksen ja myöhemmän kielitaidon jatkumosta ja ennustearvosta, mutta näin varhaisen kielitaidon ja luki-taitojen yhteyttä ei ole pikkukeskosilla aikaisemmin osoitettu, kertoo väitöskirjatutkija Eveliina Joensuu Helsingin yliopiston Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmasta.
– Tutkimuksemme mukaan suuremmalla osalla niistä pikkukeskosena syntyneistä lapsista, joilla oli kahden vuoden korjatussa iässä – eli lasketun ajan perusteella määritetyssä iässä – pieni ilmaistun sanaston koko tai lyhyt ilmauksen pituus, oli myös seitsemänvuotiaana heikot luki-taidot, verrattuna niihin lapsiin, joiden varhainen kielitaito oli iänmukaista, Joensuu täsmentää.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa pediatrian alan tiedejulkaisussa Children.
Vanhempien antamasta arviosta luotettavaa tietoa kustannustehokkaasti
Nyt julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin pikkukeskosena syntyneiden lasten ja täysiaikaisten verrokkilasten kielitaitoa strukturoidulla, validoidulla vanhempien täyttämällä arviointimenetelmällä sekä testitilanteessa arvioidulla sanaston hallintaa mittaavalla testillä.
Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien täyttämän, strukturoidun arviointimenetelmän avulla saadaan kustannustehokkaasti luotettavaa tietoa lapsen kielitaidosta.
– Vanhempien arvio lapsensa varhaisesta kielen kehityksestä on erittäin arvokas ja tarjoaa hyödyllistä tietoa osana pikkukeskosen kehitysseurantaa, Joensuu vahvistaa.
– Jos menetelmän perusteella nousee huoli lapsen kielenkehityksestä, lapsi tulee ohjata tarkempiin ja laajempiin puheterapeutin tutkimuksiin, joissa kielitaitoa kartoitetaan laajemmin, muun muassa reseptiivisen eli ymmärretyn kielen hallinnan osalta, Joensuu lisää.
Varhainen tuki ja kuntoutus ovat tehokkainta ennaltaehkäisyä
– Pikkukeskosena syntyneiden lasten hyvin varhaisen kielitaidon yhteyttä myöhempiin taitoihin, kuten lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin on tärkeä tutkia, jotta löydettäisiin mahdollisimman varhain ne lapset, jotka tarvitsevat varhaista tukea ja kielen kehityksen tarkempaa seurantaa, Joensuu kertoo.
Varhaista kielen kehitystä voidaan hänen mukaansa tukea esimerkiksi puheterapeuttisen kuntoutuksen avulla.
– Tutkimuksemme antaa tärkeää tietoa vanhemmille ja pikkukeskosten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille siitä, miten suuri merkitys ja kauaskantoiset vaikutukset lapsen varhaisella kielen kehityksellä on esimerkiksi kouluiän lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, Joensuu lisää.
Tutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistettyä moniammatillista Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään -pitkittäisseurantatutkimusta (PIPARI-tutkimus). Tutkimuksessa seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosta ja 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä koulu- ja nuoruusikään.
– Riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvien tutkimuksien avulla voidaan arvioida myös sitä, miten yhteiskunnan käytössä olevat resurssit kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, Joensuu tiivistää lopuksi.
Lisätietoja
Eveliina Joensuu, FM, laillistettu puheterapeutti, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
eveliina.a.joensuu@helsinki.fi
p. 040 5656480
Alkuperäinen artikkeli: Joensuu E, Munck P, Setänen S, Lipsanen J, Huhtala M, Lapinleimu H, Stolt SKJ. Associations between Language at 2 Years and Literacy Skills at 7 Years in Preterm Children Born at Very Early Gestational Age and/or with Very Low Birth Weight. Children. 2021; 8(6):510. DOI: doi.org/10.3390/children806051
Tutustu Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla meneillään olevaan PIPARI-seurantatutkimukseen (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään) Turun yliopiston sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme