Helsingin yliopisto

Varhaiset akateemiset naiset ovat Helsingin yliopiston uuden taideteoksen innoittajina

Jaa

Naisia oli aiemmin vain vähän Helsingin yliopistossa esillä olevassa taiteessa. Nyt siihen haluttiin muutos ja yliopisto tilasi norjalaiselta nykytaiteilijalta Anne-Karin Furunesilta teoksen ensimmäisistä yliopistossa vaikuttaneista naisista.

Ann-Karin Furunes. Kuva: Veikko Somerpuro
Ann-Karin Furunes. Kuva: Veikko Somerpuro

Helsingissä Galerie Anhavassa töitään esitelleen Anne-Karin Furunesin teokset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Hänen tekniikkansa on poikkeuksellinen: hän käyttää perforointi- eli rei’itystekniikkaa, jossa hän piirtää taideteoksen rei’ittämällä valokuvan ja jossa valo tuo esiin uuden teoksen. Lopputuloksena on valokuvaa muistuttava kasvokuva, joka rakentuu katsojan mielessä.  Teos on nähtävillä päärakennuksen vanhan puolen juhlasalin lämpiössä 28. maaliskuuta alkaen. 

Taiteilija Anne-Karin Furunes on iloinen taideteostilauksesta.

–On suuri kunnia saada tehdä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. On myös hienoa, että juuri nämä naiset pääsivät teosten kohteiksi. Heistä löytyy arkistoista paljon tietoa, mutta nyt myös suuri yleisö ja yliopistolaiset pääsevät näkemään millaisia olivat naiset entisajan miehisessä yliopistomaailmassa.

Furunesin taideteoksen kohteina ovat Tekla Hultin, Emma Irene Åström ja Karolina Eskelin.

– Eskelin on Suomen ensimmäinen naistohtori. Hän väitteli lääketieteestä vuonna 1896. Hän edusti myös seksuaalivähemmistöä, museoamanuenssi Päivi Rainio  kertoo.  – Eskelin teki vaikuttavan uran lääkärinä. Hän rakasti urheiluautoja ja ajoi sellaista myös itse.

Tekla Hultin on puolestaan Suomen toinen naistohtori, alanaan historia. Hän väitteli hieman Eskelinin jälkeen ja loi uransa naisasianaisena ja poliitikkona. Emma Irene Åström taas oli ensimmäinen naispuolinen maisteri vuodelta 1882. Hänen alanaan oli filosofia. Päästäkseen ylipäätään opiskelemaan tuohon aikaan oli kaikkien naisten haettava erivapautta sukupuolesta.   

Naiset ja heidän asemansa yliopistossa näkyy taideteoksessa

Vararehtori Hanna Snellmanin mukaan Furunesin teoksen myötä naiset ja heidän asemansa yliopistossa tulevat hienolla tavalla esille. Kuvaavasti katsojan pitää hieman pinnistellä erottaakseen naiset taideteoksessa. Sellainen oli myös historiallisten naisten osa: heidän piti pinnistellä päästäkseen ja jatkaakseen akateemisella uralla.

Snellmanin mukaan varsinkin päärakennuksen lehtisalin ripustus on herättänyt kysymyksiä, koska seiniltä ja patsaista meitä ovat katselleet vain miehet. Tähän on syynsä: ripustukseen on haluttu valita yliopiston ”founding fathers” ja he olivat sananmukaisesti isiä. Naiset pääsivät akateemiselle uralle niin paljon myöhemmin, että heitä ei ole ollut yliopiston johtopaikoilla pitkään. Ensimmäiset naisprofessoritkin aloittivat vasta 1900-luvun puolella.

Furunesin teos on saanut oivan paikan lämpiössä, jota käytetään paljon isoissa tilaisuuksissa, esimerkiksi promootioissa, ja jonka äärelle yliopistolaisilla on tavallisena arkenakin helppo pysähtyä. Taideteoksessa paraatipaikalle pääsevät myös opiskelijat - olivathan historialliset naiset myös miehiä paljon myöhemmin opiskeluoikeuden saaneita naisia.

– Teos symboloi monella tapaa inklusiivisuutta ja yhteisöllisyyttä, jotka ovat strategiamme kulmakiviä, Snellman iloitsee.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Päivi Rainio, +358 50 416 0448, paivi.rainio@helsinki.fi

Hanna Snellman, +358 50 448 0665, hanna.snellman@helsinki.fi

Kuvat

Ann-Karin Furunes. Kuva: Veikko Somerpuro
Ann-Karin Furunes. Kuva: Veikko Somerpuro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

KUTSU 1.6. klo 18-20: Tutkimukseen pohjautuva lyhytelokuva Covid Diaries on kuvaus pelosta ja toivosta18.5.2022 15:22:25 EEST | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan lyhytelokuva Covid Diariesta, jonka aiheena on keväällä 2020 eri Euroopan maissa ensimmäisten koronasulkujen aikana päiväkirjaa pitäneiden ihmisten jokapäiväinen elämä ja tuntemukset. Elokuvan tarkoituksena on esitellä tunteellisia reaktioita, joita pandemia ihmisissä herätti: pelkoa, toivoa, kokemusta vangittuna olemisesta ja vapautumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme