Helsingin yliopisto

Varhaislapsuuden suolistomikrobit muokkaavat ihmisen immuunipuolustusta

Jaa

Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa asuvia lapsia koskeva tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan varhaislapsuuden suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunivälitteisten sairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden, kehittymisessä.

Professori Mikael Knipin johtama Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on yhteistyössä Broad-instituutin professori Ramnik Xavierin johtaman tutkimusryhmän ja Aalto-yliopiston Harri Lähdesmäen tutkimusryhmän kanssa havainnut, että jos lapsen suolistomikrobisto varhaisten ikävuosien aikana koostuu lajeista, joilla on heikko immunologinen vaikutus, hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä ei kehity normaalisti.

– On tiedetty jo pitkään, että maatilan lapsilla on vähemmän allergioita kuin lapsilla keskimäärin. Varhainen altistuminen tietyille mikro-organismeille näyttää hyödyttävän immuunijärjestelmää ja parantavan selviytymistä allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan, kertoo tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta.

Havainto tehtiin Helsingin yliopiston DIABIMMUNE-tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin immuunivälitteisten sairauksien kehittymistä Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa. Nämä kolme maantieteellisesti ja osin myös geneettisesti toisiaan muistuttavaa maata poikkeavat toisistaan elintason ja immuunivälitteisten sairauksien ilmaantuvuuden suhteen. Venäjällä esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja eräät muut immuunivälitteiset sairaudet ovat noin kuusi kertaa harvinaisempia kuin Suomessa. Hygieniahypoteesin mukaan immuunivälitteisten sairauksien yleistyminen länsimaissa johtuu varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta, minkä seurauksena immuniteetti kehittyy poikkeavalla tavalla.

Viimeaikaisten havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että suolen mikrobisto saattaa olla keskeinen tekijä alttiudessa sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin.

DIABIMMUNE-tutkimuksen syntymäkohortin lapsia (n=222) seurattiin syntymästä kolmen vuoden ikään asti, ja heiltä kerättiin kuukausittain ulostenäytteet suolistomikrobiston analysointia varten. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobien lipopolysakkaridit olivat peräisin lähinnä Bacteroides-lajeilta, kun taas Venäjän Karjalan lapsilla yleisintä oli Escherichia Coli-bakteerilta (E. Coli) peräisin olevat lipopolysakkaridit. Bacteroides-lajeilta peräisin olevien lipopolysakkareiden synnynnäistä immuniteettia muokkaavat vaikutukset olivat heikompia kuin E. Coli -bakteerilta peräisin olevien.

Suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobit tuottivat lipopolysakkarideja venäläislasten mikrobeja aktiivisemmin, mikä johti immunologisesti heikkovaikutteisempien Bacteroides-peräisten lipopolysakkareiden suhteelliseen runsauteen. Eläinkokeissa E. Colin tuottamat lipopolysakkaridit

suojasivat diabetesriskissä olevia hiiriä sairastumiselta, toisin kuin Bacteroides-lajeilta peräisin olevat.

– DIABIMMUNE-tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat uutta tietoa mekanismeista, joilla suolen mikrobisto voi altistaa tai suojata immuunivälitteisiltä sairauksilta. Mikäli havaittujen suolistomikrobiston muutosten yhteys immuunivälitteisten sairauksien syntyyn voidaan vahvistaa tulevissa tutkimuksissa, on mahdollista, että löydämme uusia käyttökelpoisia keinoja ehkäistä immuunivälitteisten sairauksien puhkeamista sairastumisriskissä olevilla henkilöillä, professori Mikael Knip sanoo.

Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Tarton yliopistosta, Petrozavodskin yliopistosta, Karjalan tasavallan Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Novartiksen tutkimuskeskuksesta. Tutkimusta ovat ensisijaisesti rahoittaneet EU (7. puiteohjelma), Suomen Akatemia ja Juvenile Diabetes Research Foundation. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetusta Cell-julkaisusarjassa.

Lisätietoja:

Professori Mikael Knip
Puh: 050 4487722
Sähköposti: mikael.knip@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava Tommi Vatanen
Puh. +1-857-498-4141
Sähköposti: tommi.vatanen@aalto.fi

Viite: Vatanen T, …, Siljander H, …, Hämäläinen AM, …, Ilonen J, Virtanen SM, …, Lähdesmäki H, …, Knip M, and Xavier RJ. Variation in microbiome LPS immunogenicity contributes to autoimmunity in humans. Cell 2016; 165: 28 April, 2016 (online).


**********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin22.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme