Varhaislapsuuden suolistomikrobit muokkaavat ihmisen immuunipuolustusta
Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa asuvia lapsia koskeva tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan varhaislapsuuden suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunivälitteisten sairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden, kehittymisessä.
Professori Mikael Knipin johtama Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on yhteistyössä Broad-instituutin professori Ramnik Xavierin johtaman tutkimusryhmän ja Aalto-yliopiston Harri Lähdesmäen tutkimusryhmän kanssa havainnut, että jos lapsen suolistomikrobisto varhaisten ikävuosien aikana koostuu lajeista, joilla on heikko immunologinen vaikutus, hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä ei kehity normaalisti.
– On tiedetty jo pitkään, että maatilan lapsilla on vähemmän allergioita kuin lapsilla keskimäärin. Varhainen altistuminen tietyille mikro-organismeille näyttää hyödyttävän immuunijärjestelmää ja parantavan selviytymistä allergioita ja autoimmuunisairauksia vastaan, kertoo tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta.
Havainto tehtiin Helsingin yliopiston DIABIMMUNE-tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin immuunivälitteisten sairauksien kehittymistä Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa. Nämä kolme maantieteellisesti ja osin myös geneettisesti toisiaan muistuttavaa maata poikkeavat toisistaan elintason ja immuunivälitteisten sairauksien ilmaantuvuuden suhteen. Venäjällä esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja eräät muut immuunivälitteiset sairaudet ovat noin kuusi kertaa harvinaisempia kuin Suomessa. Hygieniahypoteesin mukaan immuunivälitteisten sairauksien yleistyminen länsimaissa johtuu varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta, minkä seurauksena immuniteetti kehittyy poikkeavalla tavalla.
Viimeaikaisten havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että suolen mikrobisto saattaa olla keskeinen tekijä alttiudessa sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin.
DIABIMMUNE-tutkimuksen syntymäkohortin lapsia (n=222) seurattiin syntymästä kolmen vuoden ikään asti, ja heiltä kerättiin kuukausittain ulostenäytteet suolistomikrobiston analysointia varten. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobien lipopolysakkaridit olivat peräisin lähinnä Bacteroides-lajeilta, kun taas Venäjän Karjalan lapsilla yleisintä oli Escherichia Coli-bakteerilta (E. Coli) peräisin olevat lipopolysakkaridit. Bacteroides-lajeilta peräisin olevien lipopolysakkareiden synnynnäistä immuniteettia muokkaavat vaikutukset olivat heikompia kuin E. Coli -bakteerilta peräisin olevien.
Suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobit tuottivat lipopolysakkarideja venäläislasten mikrobeja aktiivisemmin, mikä johti immunologisesti heikkovaikutteisempien Bacteroides-peräisten lipopolysakkareiden suhteelliseen runsauteen. Eläinkokeissa E. Colin tuottamat lipopolysakkaridit
suojasivat diabetesriskissä olevia hiiriä sairastumiselta, toisin kuin Bacteroides-lajeilta peräisin olevat.
– DIABIMMUNE-tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat uutta tietoa mekanismeista, joilla suolen mikrobisto voi altistaa tai suojata immuunivälitteisiltä sairauksilta. Mikäli havaittujen suolistomikrobiston muutosten yhteys immuunivälitteisten sairauksien syntyyn voidaan vahvistaa tulevissa tutkimuksissa, on mahdollista, että löydämme uusia käyttökelpoisia keinoja ehkäistä immuunivälitteisten sairauksien puhkeamista sairastumisriskissä olevilla henkilöillä, professori Mikael Knip sanoo.
Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Tarton yliopistosta, Petrozavodskin yliopistosta, Karjalan tasavallan Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Novartiksen tutkimuskeskuksesta. Tutkimusta ovat ensisijaisesti rahoittaneet EU (7. puiteohjelma), Suomen Akatemia ja Juvenile Diabetes Research Foundation. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetusta Cell-julkaisusarjassa.
Lisätietoja:
Professori Mikael Knip
Puh: 050 4487722
Sähköposti: mikael.knip@helsinki.fi
Tohtorikoulutettava Tommi Vatanen
Puh. +1-857-498-4141
Sähköposti: tommi.vatanen@aalto.fi
Viite: Vatanen T, …, Siljander H, …, Hämäläinen AM, …, Ilonen J, Virtanen SM, …, Lähdesmäki H, …, Knip M, and Xavier RJ. Variation in microbiome LPS immunogenicity contributes to autoimmunity in humans. Cell 2016; 165: 28 April, 2016 (online).
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Pienhiukkasia muodostuukin myös suurkaupunkien saastuneessa ilmassa19.7.2018 21:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) tutkijat ovat löytäneet pienhiukkasia suurkaupungeissa tuottavan mekanismin.
Nuoret kemistit suuntaavat pohjoismaisista kilpailuista Slovakian ja Tšekin kemiaolympialaisiin19.7.2018 15:35 | Tiedote
Suomen parhaat nuoret kemistit hakivat Oslon pohjoismaisista kemiakilpailuista kolme mitalia. Oslosta he jatkavat kisamatkaa kansainvälisiin kemiaolympialaisiin, jotka ovat Bratislavassa Slovakiassa ja Prahassa Tšekissä 19.-29.7.
Suomalaistutkimus kyseenalaistaa yleisimmän olkakirurgisen toimenpiteen hyödyt19.7.2018 15:00 | Tiedote
Suomalaistutkijoiden tuore tutkimus osoittaa, että yksi länsimaiden yleisimmistä kirurgisista toimenpiteistä on tarpeeton: olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä potilaille. FIMPACT-tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.
Traaginen gorillatarina joka päättyy Helsingin Luonnontieteelliseen museoon13.7.2018 08:25 | Tiedote
Luonnontieteellisen museon toisessa kerroksessa näyttelyvitriinistä katsoo surumielisesti gorillanaaras. Vasta äskettäin tämän gorillan traaginen tausta tuli esiin – se on yksi Dian Fosseyn Sumuisten vuorten gorilloista.
Luotettava diagnostiikka ja hypernopea hoitoketju – aivoinfarktipotilaiden hoito HUSissa on maailman huippua13.7.2018 07:00 | Tiedote
Helsingin yliopistolliseen sairaalaan on vuosien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena rakennettu maailman tehokkain aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju. Neurology-lehdessä vastikään julkaistu tutkimus osoittaa, että hoitoketju toimii paitsi äärimmäisen nopeasti myös luotettavasti.
Suomalaistutkimus: Sydänkuoleman riski kasvaa, jos veren ’pahaa’ kolesterolia kuljettavat hiukkaset ovat huonolaatuisia11.7.2018 14:44 | Tiedote
Juuri julkaistussa suomalaistutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa veren ”pahaa” kolesterolia kuljettavien LDL-hiukkasten huonon laadun ennustavan sydänkuolemaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme