Oulun yliopisto

Variksenmarjasta löytyi uusi keino superbakteereja vastaan

Jaa

Oululaiset tutkijat ovat löytäneet variksenmarjassa elävästä mikrobista antibakteerisen proteiinin pätkän eli peptidin, joka pystyy tuhoamaan tulehduksia aiheuttavia bakteereja. Peptidistä kehitetään nyt suojaavaa päällystettä sairaaloissa käytettäville lääketieteellisille välineille sodassa antibioottiresistenssin leviämistä vastaan.

Antimikrobisilla peptideillä päällystetty virtsatiekatetri ehkäisee vakavia virtsatietulehduksia. Dosentti Anna Maria Pirttilä ja Chain Antimicrobials Oy:n toimitusjohtaja Mysore Tejesvi ovat peptidi-innovaation takana. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen
Antimikrobisilla peptideillä päällystetty virtsatiekatetri ehkäisee vakavia virtsatietulehduksia. Dosentti Anna Maria Pirttilä ja Chain Antimicrobials Oy:n toimitusjohtaja Mysore Tejesvi ovat peptidi-innovaation takana. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen

Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön dosentit Anna Maria Pirttilä ja Tejesvi Mysore optimoivat löydetyn peptidin tehokkuuden. Tutkimusryhmän alkuperäisenä tarkoituksena oli löytää lääkinnällisesti hyödyllisiä yhdisteitä paikallisista kasvilajeista. Ryhmä tutki useita eri kasvilajeja, variksenmarjan lisäksi kanervaa ja suopursua, mutta lupaavimmat yhdisteet löytyivät variksenmarjasta.

”Variksenmarjan lehtien ja varren sisällä elää oma mikrobiyhteisö. Eristimme bakteerien geenit ja testasimme niiden tuottamien yhdisteiden kykyä tuhota bakteereja.”, Pirttilä kertoo. Tutkijat havaitsivat, että 11-16 aminohappoa pitkä proteiinin pätkä eli peptidi tappaa mikrobeja.

Kärkipeptidit kehitettiin vuonna 2015 Tejesvi Mysoren johtamassa projektissa, joka keskittyi myös peptidien kaupallistamiseen.

Antimikrobinen virtsatiekatetri ensimmäinen sovellus

Tutkimuslöydöksen hyödyntämiseksi tutkijatovat perustaneet start up-yrityksen Chain Antimicrobials Oy:n, joka kehittää antimikrobisilla peptideillä päällystettyjä katetreja. Virtsatieinfektiot tappavat Euroopassa joka vuosi yli 6000 ihmistä. Kuolemaan johtavat virtsatietulehdukset ovat useimmiten seurausta sairaalahoidossa saadusta vakavasta bakteeritulehduksesta, joka saa alkunsa pitkäaikaisesta katetroinnista.

Pitkäaikaisessa käytössä virtsatiekatetrin päälle muodostuu biofilmiä, eli materiaaliin tiukasti kiinnittyvää mikrobikasvustoa. Biofilmeissä kasvavat bakteerit ovat 10–1000 kertaa vastustuskykyisempiä antibiooteille kuin vapaana kasvavat bakteerit, siksi biofilmien tuhoaminen on vaikeaa.

”Kehitämme katetriin peptidipäällystettä, joka ehkäisee biofilmin muodostumista. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myöhemmin muissakin lääketieteellisissä välineissä, joissa biofilmin muodostuminen on ongelma, kuten intubaatioputkissa ja erilaisissa implanteissa, Chain Antimicrobials Oy:n toimitusjohtaja, dosentti Tejesvi Mysore kertoo.

Tuotetestaus kestää arviolta neljä vuotta.

”Emme kuitenkaan tule myymään valmista tuotetta, vaan menetelmän. Yritykset, jotka valmistavat lääketieteellisiä välineitä, ostavat teknologian meiltä”, Tejesvi Mysore toteaa.

Chain Antimicrobials sai äskettäin puolen miljoonan euron pääomasijoituksen Business Finlandilta ja pääomasijoittajalta Butterfly Venturekselta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

dosentti Anna-Maria Pirttilä, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, puh. 0294 481 545, sposti am.pirttila@oulu.fi.
toimitusjohtaja, dosentti Tejesvi Mysore (eng), Chain Antimicrobials Oy, Oulun yliopisto, puh. +358 40 406 303 377, tejesvi.mysore@chainantimicrobials.com.

viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

Antimikrobisilla peptideillä päällystetty virtsatiekatetri ehkäisee vakavia virtsatietulehduksia. Dosentti Anna Maria Pirttilä ja Chain Antimicrobials Oy:n toimitusjohtaja Mysore Tejesvi ovat peptidi-innovaation takana. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen
Antimikrobisilla peptideillä päällystetty virtsatiekatetri ehkäisee vakavia virtsatietulehduksia. Dosentti Anna Maria Pirttilä ja Chain Antimicrobials Oy:n toimitusjohtaja Mysore Tejesvi ovat peptidi-innovaation takana. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen
Lataa
Hyödyllinen peptidi löydettiin variksenmarjan solukon sisällä elävästä bakteerista. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen.
Hyödyllinen peptidi löydettiin variksenmarjan solukon sisällä elävästä bakteerista. Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Uudet anturi- ja kytkinsovellukset joustavan ja venytettävän elektroniikan materiaaleille31.10.2018 23:30Tiedote

Kannettavien ja päälle puettavien laitteiden lisääntyminen arkiympäristössä vauhdittaa meneillään olevan joustavan elektroniikan kehitystä. Tulevaisuudessa odotettavissa oleva vaihe on elastinen elektroniikka eli venytettävät laitteet ja komponentit. Kehitys mahdollistaa täysin ennennäkemättömät ja huomaamattomat ihmiskehoon integroitavat ja päälle puettavat laitteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme