Varma tarkensi sijoituskohteisiin vaikuttamisen tapojaan: vastuuton toiminta voi viedä tarkkailuun tai mustalle listalle  

Varma edellyttää sijoituskohteiltaan, että ne noudattavat kansallisia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia ja normeja esimerkiksi ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja työelämään liittyen.

Varman noin 47 miljardin sijoitussalkku on globaali, ja sen suoria osake- ja yrityslainasijoituksia seulotaan jatkuvasti erilaisten rikkomusten paljastamiseksi. Varma saa hälytyksen jo pelkistä rikkomusepäilyksistä.

– Vuonna 2020 vaikuttamisprosessissa olevien yritysten määrä on jäämässä alle 10 tapaukseen. Näiden osalta hankimme ensin lisätietoja, onko rikkomuksia tapahtunut. Jos vastuutonta toimintaa ilmenee, yritämme muuttaa yrityksen toimintaa vaikuttamisprosessilla. Yleensä rikkomukset voivat liittyä lapsityövoimaan, huonoihin työoloihin, korruptioon, rahanpesuun tai ympäristörikkomuksiin, sanoo Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.

Rikkomukset vaihtelevat Kaskelan mukana tyypillisesti toimialoittain.

– Esimerkiksi lääkealalla voi törmätä epäilyihin liiketoiminnan etiikasta ja kaivosteollisuudessa ympäristörikkomuksiin. Ympäristöasioissa seulonta kattaa mm. laiminlyönnit ilmansaasteiden vähentämisessä ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yrityksiä tavatessamme esitämme heille kyseistä toimialaa koskevia vastuullisuuskysymyksiä nykytilanteen kartoittamiseksi, Kaskela sanoo.

Vaikuttaminen on vastuullisuutta - poissulkeminen vasta viimeinen vaihtoehto

Jos salkussa olevaan yritykseen liittyy epäily vastuuttomasta toiminnasta esimerkiksi työntekijöiden kohtelussa, tärkeintä on Kaskelan mukaan selvittää, onko rikkomusta tapahtunut, ja seuraavaksi pyrkiä vaikuttamaan yritykseen, jotta se korjaisi toimintaansa.

– Omistajana ensisijainen tavoitteemme on vaikuttaa yritykseen suoraan keskustelemalla ja edellyttämällä vastuullisuutta liiketoiminnassa. Näin voimme pysyvämmin vaikuttaa yritysten toimintaan. Poissulkeminen eli sijoituskohteen asettaminen mustalle listalle on aina viimeinen vaihtoehto, Kaskela sanoo.

Vaikuttamistilanteissa vaa’assa painaa aina myös markkinatilanne.

– Jos tuottomielessä näemme, että kyseisen yrityksen osakkeet olisi järkevää myydä, emme ole valmiita pitämään osaketta salkussa pelkästään vaikuttamisen jatkamiseksi, Hanna Kaskela täsmentää.

Vaikuttamisen keinot riippuvat omistusosuuden suuruudesta, vaikuttamisen tavoitteista sekä siitä, onko kyseessä normirikkomukseen puuttuminen vai vastuullisuusteemojen edistäminen sijoituskohteessa.

– Vaikuttaminen voi tapahtua yritystapaamisissa, äänestämällä yhtiökokouksissa, puheluin ja vaikkapa sähköpostein. Monesti myös vastuullisuutta arvioivilla yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli vaikuttamisprosessin läpiviemisessä, hän kertoo.

Mustan listan sijoituksista irtaudutaan viimeistään 1,5 vuoden sisällä

Varma luokittelee kansainvälisiä normeja rikkovat sijoituskohteet suorissa osake- ja joukkovelkakirjasijoituksissa kolmeen eri kategoriaan: musta lista eli sijoituskohteet, joihin ei sijoiteta, vaikuttamisprosessissa olevat sijoituskohteet ja sijoituskohteet, jotka ovat tarkkailulistalla.

– Vakavimman kategorian rikkomukset sijoituskohteissa viedään automaattiselle mustalle listalle. Tällaisissa tapauksissa rikkomuksen on vahvistanut useampi kuin yksi vastuullisuusdatan tuottaja, jotka valvovat kansainvälisten normien noudattamista. Jos rikkomuksen korjaamisessa ei tapahdu riittävästi edistystä, sijoituksesta irtaudutaan viimeistään 1,5 vuoden kuluessa markkinatilanne huomioiden. Mustalta listalta voi päästä pois, jos tilanne korjataan yrityksessä ja vastuullisuutta arvioivien datantuottajien analyysi tilanteesta muuttuu, Kaskela sanoo.

Toiseksi vakavimman kategorian rikkomukset otetaan mukaan Varman omaan vaikuttamisprosessiin. Vaikuttamisprosessissa olevaan sijoituskohteeseen ei tehdä lisäsijoituksia ilman Varman sijoitustoimikunnan päätöstä.

– Vaikuttamisprosessissa etenemistä seurataan sille asetettujen tavoitteiden ja aikataulun mukaan. Jos riittävää edistymistä toiminnassa ei tapahdu, sijoituksesta irtaudutaan sovitun tavoiteaikataulun sisällä, Kaskela sanoo.

Kolmannen kategorian rikkomukset päätyvät tarkkailulistalle. Näihin sijoituskohteisiin ollaan yhteydessä yleensä yhteistyökumppanin kautta. Yhteistyökumppani käy keskustelua yrityksen kanssa, ja vaikuttamisprosessissa yrityksellä on oikeus tietää sijoittajan eli Varman nimi.

– Jos harkitsemme sijoittamista tarkkailulistalla olevaan yritykseen, tarkastelemme sitä, miten tilanne rikkomusepäilyn kanssa etenee ja miten tämä epäily vaikuttaa sijoituksen arvostukseen, hän kertoo.

Varman musta lista pysyy pois julkisuudesta

Osa pohjoismaisista eläkevakuutusyhtiöistä julkaisee omat sijoittamisen mustat listansa kaiken kansan nähtäville, mutta suomalaiset työeläkeyhtiöt kuten Varma ovat valinneet toisin.

– Maailmassa on noin 40 000 listattua yritystä eli potentiaalista sijoituskohdetta. Haluamme keskittää resurssimme niihin yhtiöihin, joiden parissa työskentelemme, emmekä niihin, joihin emme halua sijoittaa, Kaskela sanoo.

Lisätiedot 

Varma on julkaissut aktiivisen omistajuuden ja vaikuttamisen periaatteet nettisivuillaan (liitteenä). Uudet periaatteet täydentävät jo aikaisemmin julkaistuja omistajaohjauksen periaatteita. 

Hanna Kaskela, johtaja, vastuullinen sijoittaminen, Varma, p. 040 584 5045, hanna.kaskela@varma.fi  

Suvi Vesterinen, viestintäpäällikkö, Varma, puh. 040 555 8029, suvi.p.vesterinen@varma.fi