Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan viimevuotista vaikeampaa kelirikkokevättä

Jaa
Lounais-Suomen maakuntiin ennustetaan viimevuotista vaikeampaa kelirikkokevättä. Maakuntiemme kelirikkotilanne on kuitenkin valtakunnallisesti katsottuna edelleen useita muita maakuntia helpompi. Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vain vähäisiä haittoja ja saaristoliikenteessä onkin tänä keväänä odotettavissa helppo kelirikkotilanne. Kevään kelirikon muodostuminen riippuu kuitenkin hyvin paljon kevään tulevista säistä. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.

Alkutalven sääolosuhteet enteilivät helpompaa kelirikkokevättä, mutta tammi-helmikuussa odotukset muuttuivat kelirikon kannalta huomattavasti hankalampaan suuntaan. Lounaisen Suomen eteläisimmissä osissa on ollut talven aikana jopa tulvia. Viime aikojen lumisateiden takia vettä on maastossa eri muodoissaan vaihteleva määrä eri puolilla aluettamme, paikoin runsaastikin.

Tammikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita. Reikiintymisongelmat uusiutuvat ja lisääntyvät nopeasti, jos jäätymisen ja sulamisen syklit uusiutuvat. Tien päällysteen kannalta paras keli olisikin vakiintunut kuiva pakkasjakso, joka alueellamme ei ole talven vallitseva säätila.

Sorateille voi syntyä tien pintakerroksiin rajautuvaa pintakelirikkoa, jossa tien pinta muuttuu pehmeäksi ja liejuuntuu. Mikäli syvemmälle tierakenteeseen on jäätymisvaiheessa sitoutunut runsaasti vettä, se voi sulaessaan aiheuttaa pistemäisesti runkokelirikkoa. Jälkimmäinen voi tien kantavuuden heikkenemisen takia aiheuttaa suurempaa haittaa etenkin raskaalle liikenteelle.

Sorateiden kelirikon hoidon osalta kulunut talvi on maakuntiemme tiestöllä ollut helppo. Sorateiden pinnat ovat pysyneet pääsääntöisesti jäässä. Talviajan pintakelirikon hoito on vaatinut vähäisiä toimenpiteitä ja ylimääräinen kelirikkomurskeiden ajo on ollut vähäistä.

Kevään kelirikon muodostuminen riippuu kuitenkin hyvin paljon kevään tulevista säistä. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua. Tuuliset ja aurinkoiset säät edesauttavat tierakenteen kuivumista, jolla on positiivinen vaikutus kelirikon synnyn estymiseen. Myös yöpakkaset kuivattavat tierakenteiden pintaa ja vähentävät kelirikkoa.

Tien kunto arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ennusteiden valossa tiestölle on odotettavissa vain vähän painorajoituksia. Painorajoituksia ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä asetetaan tarvittaessa. Painorajoitetuilla teillä sallitaan poikkeuksena rajoitusta raskaampaa liikennettä, kuten esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot, säännölliset linja-autovuorot, elintarviketuotannon kuljetukset sekä muita yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä kuljetuksia. Yksittäisissä, ennakoimattomissa tapauksissa ELY-keskus voi myöntää maksullisen tilapäisen poikkeusluvan painorajoitetulle tielle.

Tienkäyttäjiä kehotetaan sovittamaan ajonopeutensa tiellä kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Raskaita kuljetuksia kannattaa pyrkiä ajoittamaan kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Kuluneen talven jäätilanne Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut helppo. Valtaosa Saaristomerestä on ollut koko talven avoin. Alueella on vain paikoitellen 5–15 cm paksua jäätä. Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla ja talviaikataulujen mukaisesti. Meri-Suomen lauttapaikoilla ei oleteta syntyvän vedenkorkeuden vaihtelusta johtuvia haittoja maantielauttaliikenteeseen. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä liikennehäiriöitä. Jäiden lähtöjen ei oleteta aiheuttavan haittoja yhteysalusliikenteeseen.

Painorajoitusten tilanne (Fintraffic)

Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista

Tiestöltä tulevat havainnot voi ilmoittaa seuraavasti:

Mikäli havaitset tiestöllä liikennettä vaarantavia ongelmia, ilmoita siitä suoraan tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Liikenteen asiakaspalvelu toimii palauteväylänä muihin ja ei-akuutteihin tienpitoon liittyvissä asioissa.

Lisätietoja:  

Varsinais-Suomen ELY-keskus, tienpidon asiantuntija Veli-Pekka Pelttari, 029 5022 821 ja saaristoliikenteen projektipäällikkö Tapani Jaakkola 029 5022 808.

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sepelin poisto aloitetaan tärkeimmiltä pääpyöräreiteiltä heti kelien salliessa21.3.2023 14:47:06 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on meneillään kokeilu liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjausten aikaistamisesta Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Kokeilussa harjaukset pyritään tekemään määritellyillä väylillä maaliskuun loppuun mennessä. Toistaiseksi kelit ovat monin paikoin vielä melko talvisia. Urakoitsijat seuraavat sääennusteita ja ryhtyvät sepelin poistoon heti kelien salliessa.

I februari minskade antalet arbetslösa något i Egentliga Finland21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Vid Egentliga Finlands arbets­ och näringsbyrå fanns i slutet av februari 20 700 arbetslösa arbetssökande. I februari brukar antalet arbetslösa vanligen minska jämfört med januari och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa minskade med 300 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. något snabbare än i hela landet generellt (3%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 300 (13 %) personer jämfört med året innan. I slutet av februari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,0 %, vilket är 0,5 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än genomsnittet för hela landet (9,7%). I februari var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen och Saloregionen. I Saloregionen var antalet arbetslösa ändå nästan oförändrat. Jämfört med året innan fann

Varsinais-Suomen työttömien määrä tippui hieman helmikuun aikana21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli helmikuun lopussa 20 700 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä laskee normaalisti jonkin verran tammikuuhun verrattuna, kuten kävi tälläkin kertaa. Työttömien määrä supistui 300 hengellä edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä vähentynyt 900 henkilöllä (4 %) eli hieman nopeammin kuin koko maassa yleisesti (3 %). Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä laski 300 henkilöllä (13 %) verrattuna vuodentakaiseen. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,0 % eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli pienempi kuin koko maassa (9,7 %) keskimäärin. Helmikuussa työttömiä oli Vakka-Suomea ja Salon seutua lukuun ottamatta vähemmän kolmessa muussa Varsinais-Suomen seutukunnassa verrattuna vuodentakaiseen. Salon seudulla työttömien määrä pysyi kuitenkin lähes identtisenä. Suurin ero vuotta aiempaan oli Turun seutu

Jäisiä keliolosuhteita erityisesti sorateillä14.3.2023 12:31:49 EET | Tiedote

Tienpinnat ovat nyt monin paikoin jäisiä erityisesti sorateillä eilisen lumi- ja vesisateen jäljiltä. Lumisade muuttui vesisateeksi tienpinnan ollessa edelleen jääpolanteella. Satanut lumi piti aurata ennen hiekoitusta, mikä pahensi keliolosuhteita entisestään. Jään päälle satoi vielä vettä. Tienpinnat ovat paikoitellen todella liukkaita. Tilanne on hankala myös tienhoitotoimenpiteiden toteuttajille. Paikoitellen urakoitsijat joutuvat käyttämään ketjuja renkaissa, ja se hidastaa työtä entisestään.

Tänä vuonna toteutetaan aiempaa enemmän sillankorjauskohteita13.3.2023 12:07:15 EET | Tiedote

Vuonna 2023 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kaksi siltaa ja Varsinais-Suomessa 11 siltaa. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa on yksi jättiluokan siltahanke, jossa uusitaan Paraisilla olevat Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat. Tästä hankkeesta vastaa Väyläviraston ja Kreate Oy:n muodostama allianssi. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme