Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin
Vasemmistoliiton ja SDP:n talousohjelmiin sisältyvät ehdotukset rahoitustoimintaveroista heikentäisivät entisestään Suomen talouden tilaa ja kasvuedellytyksiä. Myös vihreän siirtymän rahoitus vaikeutuisi. Jos veroehdotus kohdistuisi työeläkevakuuttajiin, eläkejärjestelmän rahoitusnäkymät heikentyisivät. Tämä lisäisi paineita eläkemaksujen korotuksiin tai etuuksien leikkauksiin.
”Verotuksella on rajansa. On selvää, että finanssialan mahdollisuudet tukea talouskasvua heikkenevät, mikäli alan verotusta lisätään. Uudet verot heikentäisivät alan yritysten kannattavuutta ja kilpailumahdollisuuksia. Markkinatilanteen mukaan ne myös todennäköisesti lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila korostaa.
”Kohtuuttomalla verotuksella poliittiset päättäjät ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja ja tase-eriä pois Suomesta. Esimerkiksi palkkasummaan perustuva rahoitustoimintavero kohdistuisi suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin. Se loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää niitä pois Suomesta. Tällä olisi suora vaikutus myös yhteisöverotuottoihin”, toteaa Mattila.
Vuonna 2021 finanssialan maksama yhteisöveropotti oli noin 920 miljoonaa euroa, mikä on noin 12,6 prosenttia veron koko tuotosta. Yhteisöverotilaston kärjessä oli usea finanssialan yritys: OP Ryhmä sijalla 2, Nordea sijalla 5, Sampo-konserni sijalla 9 ja LähiTapiola sijalla 11.
Poliittiset päättäjätkään eivät lämpene finanssialan lisäveroille. 72 prosenttia Aula Researchin viime syksynä tekemään kyselyyn vastanneista päättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. Kyselyyn vastanneista SDP:n päättäjistä 65 prosenttia ei kannattanut kansallisia veroja finanssiyrityksiin.
Vakuutusmaksuverolla kerätään reilut 900 miljoonaa euroa - piilevästä arvonlisäverosta arviolta 450 miljoonan euron lasku alalle
Vakuutusyhtiöt keräävät ja tilittävät tänä vuonna arvioiden mukaan reilut 900 miljoonaa vakuutusmaksuveroa. Se peritään tietyissä vakuutuksissa osana vakuutusmaksua. Käytännössä vakuutusmaksuvero on samansuuruinen kuin arvonlisävero. ”Vuonna 1982 väliaikaiseksi veroksi kaavailtu vakuutusmaksuvero on jäänyt pysyväksi ja kuormittaa siten niitä asiakkaita, jotka haluavat varautua esimerkiksi omaisuusvahinkoja vastaan omaehtoisesti”, Mattila toteaa.
Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu. Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA laski vuonna 2020, että alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021.
”Piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja erityisesti yritysasiakkaille, sillä ne eivät voi vähentää finanssipalveluihin sisältyvää arvonlisäveroa omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hintoja käytäntö laskee. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu”, Mattila huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaJohtaja, yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kymmenen kysymystä pankkisektorin turbulenssista20.3.2023 15:10:55 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi, johtaja Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen ovat laatineet kymmenen kohdan paketin kysymyksiä, joita pankkisektorin viime päivien turbulenssi herättää. Asiantuntijamme ovat perehtyneet pankkisääntelyyn sekä pankkien vakavaraisuuteen ja kriisinratkaisuun ja ovat mielellään käytettävissä haastatteluihin ja asiantuntija-analyyseihin. Yhteystiedot tiedotteen lopussa.
Olisiko eurooppalainen sääntely auttanut yhdysvaltalaista Silicon Valley Bankia?17.3.2023 10:09:08 EET | Tiedote
Finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on Euroopassa lisätty lähes tukahduttavalla tahdilla. Tavoitteet ovat sinänsä olleet perusteltuja, ja paljon hyvääkin on saatu aikaiseksi. EU-pankkien varautuminen kriiseihin nousi ajankohtaiseksi kysymykseksi perjantaina 10.3.2023, kun yhdysvaltalainen Silicon Valley Bank (SVB) ajautui vaikeuksiin ja viranomaiset ottivat sen haltuun. Yksittäisten pankkien ongelmiin on varauduttu Euroopassa monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, miten ja miksi SVB:n tapaus ei osoittanut varsinaisia puutteita tai aukkoja eurooppalaisessa sääntelyssä. Kirjoittaja Olli Salmi työskentelee Finanssiala ry:ssä johtavana lakimiehenä, vastuualueinaan mm. pankkien vakavaraisuus ja kriisinratkaisu. Salmi on median käytettävissä haastatteluihin tai asiantuntija-analyyseihin. Lisäksi mediaa pankkisääntelyaiheissa palvelevat johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen.
Suomen pankkisektori on turvassa Atlantin yli lyöviltä tyrskyiltä – suomalaisten pankkien liiketoiminta ja rakenteet poikkeavat Yhdysvaltain kriisipankeista15.3.2023 12:23:18 EET | Tiedote
Yhdysvaltalaisten pankkien kaatumisilla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Suomen pankkisektoriin, toteavat Finanssiala ry (FA) ja Finanssivalvonta (Fiva). Suomalaisilla pankeilla on vain pieniä suoria kytköksiä Yhdysvaltain rahoitussektorille. Suomalaisilla pankeilla ei ole vastaavia haavoittuvuuksia, jotka aiheuttivat pankkien kaatumiset Yhdysvalloissa. Suomalaispankkien liiketoimintamallit, saamiset ja rahoitusrakenne ovat paremmin hajautettuja.
Korot ja hintojen nousu huolettavat erityisesti nuoria – finanssialan kiristyvä sääntely ja lisärasitteet vaikeuttaisivat kuluttajien ja yritysten investointeja14.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Kuluttajat lykkäävät suunnitelmiaan tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista nousevien korkojen ja hintojen takia, ilmenee Finanssialan teettämästä kansalaiskyselystä. Huoli nousevista koroista ja hinnoista on saanut 23 prosenttia vastaajista luopumaan hankinnoistaan. 35 prosentilla harkinta-aika on pidentynyt. Epävarmassa taloustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että lainansaantia ei vaikeuteta entisestään esimerkiksi sääntelyllä. Korkojen ja hintojen nousu vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten suunnitelmiin. Sijoittajat ovat valmiita tyytymään maltillisempaan tuottoon lyhyellä aikavälillä, jos vähäpäästöisistä sijoituksista voi odottaa parempia tuottoja vaikkapa 10 vuoden päästä.
Tule linjoille tänään 14.3. klo 10: Finanssialan toimintakyvystä on huolehdittava epävakaina aikoina14.3.2023 06:36:50 EET | Kutsu
Yli vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronapandemian jälkimainingit, kiihtyvä inflaatio, nousevat korot ja viimeisimpänä yhdysvaltalaispankkien ongelmat. Miten nämä heijastuvat Suomen finanssimarkkinoille? Miten turvataan Suomen säilyminen houkuttelevana investointi- ja sijoituskohteena? Miten varmistetaan finanssialan kyky rahoittaa kotitalouksien ja yritysten investointeja? Miten Suomen ja Euroopan pankkisektorin häiriönsietokykyä on vahvistettu viimeisimmän pankkikriisin jälkeen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme