Vastasyntyneiden kuolleisuus on maailmanlaajuinen ongelma, joka on mahdollista ratkaista
Maailmassa kuolee vuosittain yli kaksi miljoonaa lasta synnytyksen tai ensimmäisen elinviikon aikana. Suurinta kuolleisuus on matalan ja keskitulotason maissa Afrikassa ja Aasiassa.
– Suurin osa varhaisista kuolemista olisi estettävissä laadukkaalla synnytysten hoidolla, toteaa aiheesta väitöstutkimuksensa tehnyt anestesiologian erikoislääkäri ja kansainvälisen terveyden maisteri Terhi Lohela.
Lohela keräsi tutkimusaineiston Ghanan maaseudulla 64 synnytyssairaalassa vuonna 2010. Väitöskirjassa verrattiin myös maantieteellisen etäisyyden vaikutuksia hoidon saatavuuteen ja vastasyntyneiden kuolleisuuteen hyödyntäen Malawin ja Sambian maaseudulta kerättyjä Demographic and Health Survey (DHS) -poikkileikkausaineistoja sekä maiden synnytyssairaaloista kerättyjä Health Facility Census -aineistoja.
Sosioekonomisia eroja varhaisessa vastasyntyneisyyskuolleisuudessa ja laitossynnytyksissä tutkittiin käyttämällä 72 matalan ja keskitulotason maata ja noin 680 000 syntymää kattavaa DHS-aineistoa vuosilta 1990-2016.
Maantieteelliset ja sosioekonomiset erot hoidon saatavuudessa ovat suuria
Sairaalassa synnyttäminen on kallista useissa matalan tulotason ja keskitulotason maissa. Jos synnytyssairaala sijaitsee kaukana kotoa, kynnys hoitoon hakeutumiselle kasvaa, sillä etäisyys lisää kustannuksia perheelle. Lisäksi synnyttäjä joutuu usein jättämään perheensä mennäkseen sairaalaan, ja rasittava matka taitetaan jalan.
Lohelan tutkimuksissa maantieteelliset ja sosioekonomiset erot hoidon saatavuudessa osoittautuivatkin korkeiksi.
– Todellinen yllätys oli se, miten pieniä erot vastasyntyneiden kuolleisuudessasosioekonomisten ryhmien välillä olivat, vaikka erot hoitoon pääsyssä olivat suuret. Monissa maissa vastasyntyneen kuoleman riski synnytyssairaalassa oli samaa luokkaa kuin kotisynnytyksessä, jossa synnytystä avustaa kouluttamaton ihminen tai pahimmassa tapauksessa ei kukaan, Lohela sanoo.
Puutteita henkilökunnan osaamisessa, välineissä ja lääkkeissä
Lohelan keräämä aineisto paljasti, ettei sairaalahenkilökunnalla monesti ollut riittävää osaamista synnytyksen hätätilanteiden hoitamiseen ja että avustavalla henkilökunnalla ei usein ollut kätilön, sairaanhoitajan tai lääkärin koulutusta. Myös tarvittavista välineistä ja lääkkeistä oli puutetta.
Matalan tulotason ja keskitulotason maissa kysymys synnytysten keskittämisestä on paljon monimutkaisempi kuin Suomessa. Tiet ovat huonoja, ensihoitojärjestelmä on puutteellinen eikä hätäkeskuslaitosta ole. Kaikilla ei ole varaa autokyytiin. Ghanassa Brong Ahafon alueella ongelmaa oli pyritty ratkaisemaan rakentamalla maaseudulle pieniä synnytyssairaaloita, joissa saatettiin hoitaa vain joitakin kymmeniä synnytyksiä vuodessa. Vaikka alueen lapsista 68 prosenttia syntyi sairaaloissa, vain alle viidennes heistä syntyi korkealaatuista hoitoa tarjoavissa sairaaloissa.
– Laitossynnytysten määrää on pyritty lisäämään hoidon laadun kustannuksella. Mutta mikä tahansa mökki, jonka seinässä lukee synnytyssairaala, ei pelasta henkiä. Tavoitteena tulisi olla kuolleisuuden ja sairastavuuden vähentäminen, ei laitossynnytysten määrän lisääminen. Lisäksi synnytyksiä tulee olla riittävästi jokaisessa synnytyssairaalassa, jotta osaamista karttuu, Lohela sanoo.
Vastasyntyneisyyskuolleisuus on ikkuna koko terveydenhuoltoon
YK:n tavoitteiden mukaisesti jo kolme neljästä maailman lapsista syntyy sairaaloissa. Maailmanlaajuisesti vastasyntyneiden kuolleisuus ei kuitenkaan ole laskenut samassa tahdissa laitossynnytysten määrän kasvun kanssa. Myös muut potilasryhmät hyötyisivät vastasyntyneiden kuolleisuuden vähentämiseen käytettävistä keinoista, Lohela huomauttaa.
– Vastasyntyneisyyskuolleisuus on ikkuna koko terveydenhuoltoon; se testaa hätätilanteiden hoitoa, synnyttäjän ja vastasyntyneen lapsen hoitoa sekä konsultaatioiden ja potilassiirtojen toimivuutta.
Ensin on keskityttävä hoidon laadun parantamiseen. Seuraavaksi tulee lisätä hoidon saatavuutta erityisesti köyhimpien, kouluttamattomien ja kaukana maaseudulla asuvien synnyttäjien keskuudessa. Kaukaisimpien synnyttäjien tavoittamiseksi tulisi keksiä uusia tapoja. Pienien huonolaatuisten sairaaloiden sijaan voisi kehittää esimerkiksi mobiiliklinikoita, Lohela pohtii.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että maailma on mennyt paljon parempaan suuntaan monessa mielessä, esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on onnistuttu puolittamaan parissa vuosikymmenessä. Myös syntyvyys on laskenut ja yksi merkittävä syy tähän on lapsikuolleisuuden väheneminen.
- Maiden, joissa on korkea vastasyntyneisyyskuolleisuus, tulisi keskittyä hoidon laadun varmistamiseen laitossynnytysten määrän lisäämisen sijaan
- Sosioekonomiset ja maantieteelliset erot hoidon saatavuudessa ovat suuria
- Synnytyssairaaloiden sijainti tulisi suunnitella tarkkaan ottaen huomioon alueelliset erot synnytysten määrässä
- Lääkkeiden ja välineiden lisäksi henkilökunnan osaamista tulisi ylläpitää ja lisätä
- Syntyvyyden ja kuolleisuuden luotettava mittaaminen on keskeistä
LL, MSc Terhi Lohela väittelee 22.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Quality of care and access to care at birth in low- and middle-income countries". Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-instituutin luentosalissa 2, Haartmaninkatu 3.Vastaväittäjänä on professori Wendy Graham (London School of Hygiene & Tropical Medicine), ja kustoksena toimii professori Juha Pekkanen.
Väitöstutkimus oli Helsingin yliopiston ja Heidelbergin yliopiston yhteistyöprojekti. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299688
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: terhi.lohela@helsinki.fiPuh. +45 2843 26 22
**************************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Twitter @PviLe
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme