Audiomedia Oy

Vastuullisjohtaja Sami Lundgren: Metsäteollisuuden tuottama lisäarvo ja uudet tuotteet ovat vastuullisuutta Monipuolinen puusto turvaa metsän monimuotoisuuden

Jaa

Metsäteollisuuden toiminnan vastuullisuutta tulee tarkastella ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi myös sen yhteiskunnalle luomien merkittävien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kautta, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. -Kun uudet puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia, kehitämme vastuullisia ratkaisuja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Olemme sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää. Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Sami Lundgren, UPM
Sami Lundgren, UPM

Uudet tuotteet korvaavat fossiilisia

UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren näkee metsäteollisuuden tulevaisuuden tuovan ratkaisuja myös ilmastomuutokseen. - Kun painopaperi oli pitkään Suomen menestystekijä, nyt mennään taas johonkin uuteen. Tulevaisuudessa ei ole enää yhtä samanlaista metsäteollisuutta ja yhtä painopaperia ja sellua, vaan on erilaisia arvoa luovia tuotteita ja eri tuotesegmentteihin erikoistuneita yrityksiä. Uusien tuotteiden kehittäminen on hidasta, mutta niillä tulee olemaan suuri merkitys fossiilisten tuotteiden korvaajana.

- Metsäteollisuuden rakennemuutos on osavastaus myös ilmastomuutokseen. Meillä on maapallolla pian yhdeksän miljardia ihmistä, joille pitää tuottaa kestävästi uusiutuvia raaka-aineita. Meillä on tärkeä rooli tuottaa vastuullisesti uusiutuvaan materiaaliin perustuvia tuotteita, millä on paikallisten vaikutusten lisäksi vaikutuksia globaaliin ilmastomuutokseen.

Lundgrenin mukaan vastuullisuus on integroitu yhtiön tuotekehitystoimintaan syvälle, kun pyrimme kehittämään uusia puupohjaisia uusiutuvia ratkaisuja. - Esimerkiksi biolääketieteessä puulla on ominaisuuksia, joista voidaan kehittää syöpätutkimuksessa käytettäviä solukasvatusalustoja, joilla korvataan eläinkokeita ja räätälöidään lääkkeitä. Silloin ei ole väliä, onko kyseessä ilmastonmuutoksen suhteen optimaalinen pitkäikäinen tuote, vaan siitä, että se tuo valtavan määrän lisäarvoa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puurakentamisella on vastaavasti myönteisiä terveysvaikutuksia, mikä tuo lisäarvoa sen käyttäjälle.

- Puu on äärimmäisen hieno raaka-aine, ja siitä pitää saada kehitystyössä mahdollisimman paljon irti. Yksi puun runko saattaa meillä mennä seitsemään erilaiseen lopputuotteen jalostukseen.

Suomen metsäkeskustelu on polarisoitunut enemmän kuin muissa metsämaissa

Metsäkeskustelu on Lundgrenin mukaan Suomessa hyvin polarisoitunut, enemmän kuin muissa metsämaissa. - Kyllä muuallakin keskustellaan metsien ja maan käytöstä osana ilmastopolitiikkaa, mutta muualla fokus on fossiilisissa polttoaineissa. Haemme puun käytöstä koko ajan uutta potentiaalia ilmastomuutoksen torjuntaan, mutta ei puusta pidä puhua ainoastaan ilmastokeskeisesti.

- Monissa maissa alkuperäiset metsät on pitkälti tuhottu vuosikymmeniä tai satoja vuosia sitten. Kuten tutkija referoi HS kuukausiliitteessä jokin aika sitten, että Englanti on iso avohakkuu. Kaikkea ei voi digitalisoida, vaan aina tullaan tarvitsemaan materiaaleja ja uusiutuvia raaka-aineita ja siinä kestävästi tuotetulla puulla on roolinsa.

Lundgren toteaa, että kun Suomessa on 75 prosenttia maa-alasta luontaista metsää, niin muualla metsäalueet ovat osin muuttuneet kaupungeiksi tai viljelyalueiksi. - Siksi metsäkeskustelu ei ole relevantti aihe monessakaan EU maassa. Biostrategia tarkoittaa Euroopassa muita asioita, kun jokainen maa valvoo omia resurssejaan. Portugali on kiinnostunut enemmän meristä kuin metsistä.

- Teollisuuden lisäksi metsänomistajiakin on kritisoitu metsäkeskustelussa. Asiat nähdään usein hyvin yksipuolisesti ja somemaailmassa asiat kärjistyvät. Ainahan meillä on ollut kriittisiä sidosryhmiä, mutta olemme myös pystyneet keskinäiseen keskusteluun ja uskon että näin tapahtuu myös tulevaisuudessa.

Suomessa on Lundgrenin mukaan hieno metsänhoidon menestystarina, kun metsien kasvu on tuplaantunut 1960 - luvulta tähän päivään. Vaikka meilläkin on virheitä tehty, on vaikea saada tunnustusta siitä, että metsissä on monessa suhteessa menty oikeaan suuntaan.

- Metsistä on tullut hyvin poliittinen asia osin siksi, että se on kaikkialla läsnä ja siitä on jokaisella helppo muodostaa oma mielipide. Kun on alettu puhua meidän metsistämme, pitää muistaa, että näin laajaa jokamiehenoikeutta ei ole muualla maailmassa. Monissa maissa laaja metsien vapaa käyttö on kielletty ja muualla haasteina puhutaan usein laittomista toimista, kun esimerkiksi metsien omistusoikeus on epäselvä. Suomessa taas omistusoikeudessa ei ole ongelmia, mutta käyttöä ylipäätään haastetaan.  

Metsäpolitiikkaan vaikutetaan sijoittajien ja EU:n kautta

Muutos metsävaikuttamisessa näkyy Lundgrenin mukaan siinä, että kansalaisjärjestöt eivät käy keskustelua enää niinkään teollisuuden asiakkaiden, vaan sijoittajien ja poliitikkojen kanssa. - Kun sijoittajat ovat liikkeellä, raha puhuu, mikä näkyy jo nyt. Samoin Brysselistä tulevassa EU- sääntelyn uusissa avauksissa näkyy kansalaisjärjestöjen nostaman keskustelun vaikutus.

EU:n halu säädellä metsien käyttöä tai teollista toimintaa yksityiskohtaisesti on haaste teollisuudelle siksi, että pitkäjänteinen teollisuustoiminta tarvitsee ennakoivuutta. - Kun meidän pitäisi ymmärtää, mitä toimintaympäristössä tapahtuu 20-30 vuoden säteellä, ei regulaatiota voi tulla koko ajan vanhan päälle. Sääntelyä tarvitaan, mutta globaalissa pelikentässä olisi globaali regulaatio tarpeen.

- Politiikan pitää pysyä isoissa asioissa, eikä varsinkaan EU voi mennä lillukan varsiin. Kyllä puun hankinnan tai teollisen toiminnan hienosäätö pitää tulla jostain muualta kuin Brysselistä. Tahtotila parantaa esimerkiksi biodiversiteetin tilaa tai ehkäistä ilmastonmuutosta voi tulla EU sääntelystä.

Historiattomuus vaivaa metsäkeskustelua

Metsät ovat Lundgrenin mukaan hiilinieluina yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen. -Me tarvitsemme metsiä hiilinieluina ja uusien fossiilisia korvaavien ratkaisujen mahdollistajina. Olennaista kuitenkin on, että fossiilisten käyttöä pitää vähentää sekä polttoaineena että raaka-aineena.

- Olen törmännyt karttoihin viimeisten 250 vuoden aikana tapahtuneesta vanhojen metsien osuuden vähentymisestä. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että meillä oli nälänhätävuosia ja sota, joiden seurauksena jouduttiin metsää raivaamaan pelloksi, että ihmiset pysyivät hengissä sekä saatiin evakot asutettua ja sotakorvaukset maksettua. Olemme rakentaneet pohjoismaista hyvinvointivaltiota metsistä saadulla varallisuudella. Tämä historiattomuus vaivaa osin metsäkeskustelua, kun ei aseteta menneitä sen aikakauden kontekstiin.

Vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen eivät ole Lundgrenin mielestä uusia asioita metsäteollisuudessa, vaikka julkisesta keskustelusta voisi niin päätellä. - Kun yhtiö on toiminut 150 vuotta ja tarjosi ensimmäisinä vuosikymmeniä työntekijöilleen päiväkodit, terveydenhoidon, rakensi koulut ja tiet. Työntekijöistä pidetään huolta ja kannettiin vastuuta koko yhteisöstä, mutta ei sitä kutsuttu vastuullisuudeksi.

- 1940 - luvulla aloitettu paperinkeräys aloitti resurssiviisaan kiertotalouden aikana, jolloin oli pulaa materiaaleista. Ylipäätään vastuullisuus tulisi nähdä viisautena yritysten toiminnassa, ei hukata mitään ja pidetään olennaisista asioista huolta miettimättä mihin kategoriaan mikin aktiviteetti kuuluu.

Kun vuonna 2008 yhtiölle laadittiin uusi strategia, vastuullisuudesta tuli yksi uuden Biofore strategian neljästä kulmakivestä. Nyt me rakennamme kaksi vuosikymmentä sitten perustetun vastuullisuustiimin kanssa vastuullisia toimintatapoja globaalin yrityksen työkaluiksi eri puolilla maailmaa. Samoihin aikoihin vuonna 1998 aloitimme systemaattisen luonnon monimuotoisuustyön parissa, ja nyt sitä tehdään muuallakin.

Metsän monipuolistaminen turvaa monimuotoisuuden

Metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi Lundgren keskittäisi pikaiset toimenpiteet paahdeharjujen ja lehtojen suojeluun. - Niitä on murto-osa metsäalueesta ja suuri osa uhanalaisista. Lahopuuta pystytään lisäämään ja sitä tehdään, mutta se vaatii aikaa ja tulokset eivät näy yön yli.

- Kun ilmasto muuttuu, meidän pitää muuttua mukana. Olemme esimerkiksi sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää.

Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

UPM:n metsistä noin 17 prosenttia, pääosin Etelä-Suomessa, on suojeltu. - Meillä on 39 000 erillistä suojelukohdetta, joista osa on pieniä kuten puron varsia ja lähteitä, ja osa on isompia kuten Aarnikotkan alue Repoveden kupeessa.

- On muistettava, että luonto muuttuu koko ajan ja esimerkiksi metsien kasvu ja tuulituhot muuttavat metsiä joka vuosi. Meidän pitää monimuotoisuuden nimissä monipuolistaa metsiemme puuston rakennetta eikä käsitellä sitä niin, että meillä on pelkkää luontaista kuusikkoa.

Monimuotoisuuden seurannan suurin haaste on Lundgrenin mukaan siinä, että tiedetään oikeasti mistä puhutaan. - Kun meillä on metsissä yli 20 000 lajia, niin miten me pystymme mittamaan ja osoittamaan, että teemme oikeita asioita.

Vastuullisuuden iso kuva

Ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi vastuullisuuteen kuuluu Lundgrenin mukaan paljon muutakin. -Yrityksessä mietimme myös yritysten arvonluontia ja mitä se tuottaa taloudellisen aktiviteetin myötä yhteiskunnille.

- On kyse Suomesta tai Uruguaysta, metsätalous vaikuttaa ympäristön lisäksi myös sosiaaliseen ja taloudelliseen elinkelpoisuuteen näissä yhteiskunnissa. Vaikka näitä on vaikea yhteismitallistaa, sitä me kuitenkin pyrimme tekemään, toteaa Lundgren.

Lundgrenin mukaan kestävää metsätaloutta tulee arvioida aina kolmen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kautta. - Tässä me olemme onnistuneet Suomessa suhteellisen hyvin lisäämällä taloudellista vaurautta ja sosiaalista tasa-arvoa laajasti yhteiskunnassa. Monimuotoisuuden kannalta voidaan aina sanoa, että olemme olleet liian tehokkaita ja lahopuuta ei ole jäänyt tarpeeksi. Olemme tehneet virheitä, mutta myös oppineet niistä korjaamalla toimintatapojamme ja tulevaisuus näyttää kuinka hyvin onnistumme. Mutta jos Jussilla ei olisi ollut kuokkaa, tämä maa olisi jäänyt rakentamatta.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

sami.lundgren@upm.com

Kuvat

Sami Lundgren, UPM
Sami Lundgren, UPM
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi: Suomi epäonnistunut EU:n metsäesitysten ennakkovaikuttamisessa1.8.2022 10:13:47 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan Suomen valtiollisen vaikuttamisen suurin ongelma EU:n metsäesityksiin on ennakollisen vaikuttamisen puute. - Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio putkauttaa esityksensä ulos. Olennaista on, että jos halutaan vaikuttaa tiettyyn suuntaan, ennakkokannat on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa, missä EU:lla on toimivalta. Metsäesityksissä näkyy vahvasti ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki.

Metsäteollisuuden Jyrki Peisa: Komission ajama metsiä koskeva säädöstsunami kova pala metsäklusterille. Metsämaiden yhteistyöllä saavutettavissa vielä myönteisiä tuloksia22.6.2022 12:42:21 EEST | Tiedote

Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtajan Jyrki Peisan mielestä Suomen on ollut vaikea muodostaa omien etujensa mukaista näkemystä EU:n komission metsien käyttöä koskeviin aloitteisiin. Myös kantojen viivästyminen heikentää edunvalvontaa ja vaikuttamista komissioon. Peisan mukaan hallitus voi kuitenkin edelleen yhdessä metsäklusterin kanssa vaikuttaa siihen, että EU:n metsiä koskevissa sääntelyhankkeissa löydetään tasapaino ympäristön, talouden ja työllisyyden välille. Nykyinen komissio ajaa metsäsektoria osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja on unohtanut metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden.

PTT:n Paula Horne: Venäjän sota lisää kotimaisen aines- ja energiapuun käyttöä - EU:n metsäalaa koskevat ehdotukset lisäävät epävarmuutta23.5.2022 11:48:48 EEST | Tiedote

Ukrainan sodan vaikutukset metsäsektorille näkyvät raakapuun saannissa, valmiiden tuotteiden markkinoiden uusjaossa ja energiapuun käytössä. Puun tuonnin ja metsähakkeen korvaamisen uskotaan lisäävän sekä ainespuun hakkuita että energiapuuksi soveltuvien ensiharvennusten tekoa. Venäjän fossiilisista polttoaineista luopumisen arvioidaan nopeuttavan vihreää siirtymää ja lisäävän uusiutuvien, kuten metsäpohjaisen biomassan ja turpeen käyttöä. EU:n vireillä olevien metsää koskevien direktiivihankkeiden pelätään vaikeuttavan metsäsektorin sopeutumista sodan aiheuttamaan uuteen toimintaympäristöön ja uhkaavan Suomen huoltovarmuutta erityisesti bioenergian saatavuuden osalta.

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu8.4.2022 09:57:25 EEST | Tiedote

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää. -Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan. Tavoite metsien erilaisista käyttömuodoista toteutuu Suomessa Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen,

Euroopan metsänomistajajärjestön Maria Pohjala: Metsänomistajat pelkäävät EU:n tavoittelevan pohjoisen metsien suojelua koko Euroopan hiilivarastoksi24.3.2022 10:13:27 EET | Tiedote

EU:n komissio valmistelee parhaillaan useita Suomenkin metsätalouteen vaikuttavia esityksiä. Metsätalouden kannalta haastavana esimerkkinä Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala pitää maankäyttöä säätelevää LULUCF asetusta. Se määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. - Siinä ratkaistaan, annetaanko muiden sektoreiden jatkaa päästöjen tupruttamista ja metsien käyttöä vähennetään nielujen kasvattamiseksi. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät, jääväkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako vielä ylipäätään jatkaa metsien hoitamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme