VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi
VATT (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) nosti nämä kolme teemaa esille lausunnossaan valtiovarainministeriön asettamalle kasvutyöryhmälle. Työryhmän tarkoitus on tarjota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin eväitä vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa julkista taloutta. VATT:n lausunnon laativat johtava tutkija Elias Einiö, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sekä johtava tutkija Hanna Pesola.
Yritystukien tehokkaampi käyttö
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatioiden julkiset tuet lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi talouskasvua ja hyvinvointia. Yritystukien vaikuttavuuden tutkimukseen erikoistunut VATT:n johtava tutkija Elias Einiö esittelee yritystukien vaikuttavuuden lähtökohdat.
”Yritysten innovaatiotuilla on oikein toteutettuina merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun. Tuet voivat olla suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettuja tai yleisiä verotukia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osa nykyisistä yritystuista ei kohdistu aidosti tuottavuutta lisäävään toimintaan vaan päinvastoin ne ovat tuottavuuskasvua hidastavia, niin sanottuja säilyttäviä tukia. Yritystukien onnistunut uudelleen kohdentaminen olisi budjettineutraali tapa lisätä tuottavuutta, talouskasvua ja hyvinvointia. Tarkastelussa olisi syytä katsoa samanaikaisesti sekä yritysten suoria tukien että verotusta ja muuttaa kokonaisuutta uudistumista kannustavampaan suuntaan”, erittelee johtava tutkija Elias Einiö.
Työvoiman laadun parantaminen
Ripeä talouskasvu edellyttää osaavan työvoiman kasvua. Suomessa työvoima vähenee vauhdilla väestön voimakkaan ikääntymisen takia. Siksi työvoiman tarjontaa pitäisi pyrkiä kasvattamaan kaikin mahdollisin eri keinoin.
”Talouskasvu edellyttää työvoiman laadun parantamista. Se tarkoittaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämistä. Opiskelupaikkoja tulisi lisätä aloille, joiden työllisyyden odotetaan kasvavan. Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kasvanut hitaammin kuin useimmissa muissa OECD-maissa”, toteaa tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Työvoiman määrän kasvattaminen
Koska syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa poliittisin keinoin, työikäisten määrää kannattaa pyrkiä kasvattamaan työperäisellä maahanmuutolla. Oleskelulupien saamista on jo sujuvoitettu, mutta erityisasiantuntijoita lukuun ottamatta oleskelulupien saaminen on vielä melko hidasta. Potentiaalista lisätyövoimaa ovat Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat, joista tutkimusten mukaan Suomeen jää noin 60 prosenttia.
”Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllisyydessä on parantamisen varaa. Tutkimusten perusteella kotouttamistoimet ovat olleet kustannustehokkaita julkisia investointeja, joiden voi odottaa maksavan itsensä takaisin säästyneiden tukien ja lisääntyneiden verojen kautta. Ongelmana on, että käytettävissä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitkä kotoutumista edistävät toimenpiteet toimivat parhaiten kenellekin. Luotettavin tapa saada tällaista tietoa olisi verrata vaihtoehtoisia kotoutumistoimenpiteitä hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kokeiluiden avulla”, kertoo johtava tutkija Hanna Pesola.
Lausunto: https://vatt.fi/-/kasvutyoryhma-lausunto-valtiovarainministeriolle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elias EiniöJohtava tutkija
Puh:0295 519 408elias.einio@vatt.fiHanna PesolaJohtava tutkija
Puh:0295 519 438hanna.pesola@vatt.fiTomi KyyräTutkimusprofessori
Puh:0295 519 427tomi.kyyra@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa23.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava2.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Hyvinvointialueet tekevät miljardeilla julkisia hankintoja – Kilpailun lisääminen tehostaisi hankintoja ja toisi säästöjä27.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.
Datahuone: Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen noususta huolimatta21.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on pelätty vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tuoreessa Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja.
Datahuone: Suurituloisimmat kotitaloudet käyttävät moninkertaisesti enemmän sähköä kuin pienituloiset16.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Asuntokunnat, joiden bruttotulot ylittävät 100 000 euroa, käyttävät keskimäärin viisi ja puoli kertaa enemmän sähköä kuin vähiten, alle 10 000 euroa, ansaitsevat asuntokunnat. Niinpä myös valtion tukitoimet, kuten arvonlisäveron alentaminen, kohdistuvat pääosin hyvätuloisiin asuntokuntiin. Tiedot perustuvat ensimmäistä kertaa käyttöön saatuihin Fingridin Datahubin käyttöpaikkakohtaisiin tietoihin sähkönkäytöstä, jotka on yhdistetty Tilastokeskukselta saatuihin asuntokuntien taustatietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme