Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT:n analyysi: Venäläisen maakaasun tuonnin katkeaminen on korvattavissa

Jaa

Suomeen tuodusta maakaasusta 92 prosenttia on tullut Venäjältä, mutta sen osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on vain kuusi prosenttia. Erityisesti vientiteollisuudelle maakaasun merkitys on pieni, kertoo VATT:n tuore analyysi teollisuuden energiankäytöstä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen ja erikoistutkija Kimmo Ollikka selvittivät Suomen teollisuuden energialähteiden osuuksia eri toimialoilla sekä teollisuuden sopeutumiskykyä energian hinnannousuihin eurooppalaisissa teollisuusmaissa.

Venäläinen Gazprom Export on ilmoittanut katkaisevansa maakaasun tuomisen Suomeen huomenna lauantaina 21.5. klo 7.00.  Maakaasun osuus teollisuuden energiankäytöstä on jo puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 maakaasun käyttö teollisuuden energianlähteenä oli enää kuusi prosenttia.

Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset vientiteollisuudelle ja elintarviketeollisuudelle

”Tämä äkillinen maakaasun saatavuuden katkeaminen vaatii teollisuudelta vaihtoehtoisiin energianlähteisiin siirtymistä ja muita sopeutustoimia. Maakaasun käyttö teollisuuden suurilla vientialoilla on kuitenkin vähäistä ja sitä käytetään enemmän aloilla, joiden osuus viennin arvonlisäyksestä on vähäinen. Vientiteollisuudelle maakaasun tuonnin päättymisen vaikutus on pieni”, arvioivat Laukkanen ja Ollikka.

Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset teollisuudelle ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Tuonnin katkeamisen on arvioitu johtavan tuhansien työpaikkojen katoamiseen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden etujärjestö on kertonut, että merkittävä osa elintarviketuotannosta käyttää maakaasua ja että sen tuonnin katkeaminen vaarantaisi huoltovarmuuden. Tähän arvioon VATT:n analyysistä ei löydy tukea.

”Elintarviketeollisuudessa maakaasun osuus energiankäytöstä on vain 4,6 prosenttia. Vaikka maakaasua ei pystyttäisi korvaamaan millään muulla energiamuodolla, ei julkisessa keskustelussa esillä ollut huoli huoltovarmuudesta ole realistinen. Toki joissakin tuotantolaitoksissa maakaasu voi olla vaikeasti korvattava energiamuoto lyhyellä aikavälillä”, suhteuttaa johtava tutkija Marita Laukkanen tilannetta.

Yleisemmässä tarkastelussa tutkimukset osoittavat, että eurooppalaisissa teollisuusmaissa yritykset ovat pystyneet hyvin sopeutumaan energian hinnannousuun ilman suuria vaikutuksia työpaikkojen määrään. Keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kasvaneiden kustannusten siirtäminen tuotteiden hintoihin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä21.6.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Kuluttajan sähkölaskun keskeiset osat ovat sähköenergian hinta ja sähkönsiirron hinta sekä verot. Sähköenergian toimittajan ja hinnan kuluttaja voi kilpailuttaa, mutta siirtohintaan tai veroihin kuluttaja ei voi vaikuttaa. Sähkön kokonaishinta ja sähkön siirtohinta ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Sähkön siirtohintaa ohjaa Suomessa Energiaviraston rakentama valvontamalli, joka nykyisellään sisältää useita ongelmia. Tämä käy ilmi TEM:n asettaman akateemisen työryhmän lausunnosta. Yksi työryhmän jäsenistä oli VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa13.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 eläkeuudistus, jossa alinta eläkeikärajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen. Samalla kannustettiin taloudellisesti suomalaisia jäämään eläkkeelle itselleen sopivaan aikaan 63 ikävuoden ja 68 ikävuoden välillä. VATT:n ja Laboren tuore tutkimus osoittaa, että uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaraja 63 vuotta ja joustava työssä jatkaminen toteutui vain hyvin vähäisessä määrin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme