VATT:n analyysi: Venäläisen maakaasun tuonnin katkeaminen on korvattavissa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen ja erikoistutkija Kimmo Ollikka selvittivät Suomen teollisuuden energialähteiden osuuksia eri toimialoilla sekä teollisuuden sopeutumiskykyä energian hinnannousuihin eurooppalaisissa teollisuusmaissa.
Venäläinen Gazprom Export on ilmoittanut katkaisevansa maakaasun tuomisen Suomeen huomenna lauantaina 21.5. klo 7.00. Maakaasun osuus teollisuuden energiankäytöstä on jo puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 maakaasun käyttö teollisuuden energianlähteenä oli enää kuusi prosenttia.
Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset vientiteollisuudelle ja elintarviketeollisuudelle
”Tämä äkillinen maakaasun saatavuuden katkeaminen vaatii teollisuudelta vaihtoehtoisiin energianlähteisiin siirtymistä ja muita sopeutustoimia. Maakaasun käyttö teollisuuden suurilla vientialoilla on kuitenkin vähäistä ja sitä käytetään enemmän aloilla, joiden osuus viennin arvonlisäyksestä on vähäinen. Vientiteollisuudelle maakaasun tuonnin päättymisen vaikutus on pieni”, arvioivat Laukkanen ja Ollikka.
Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset teollisuudelle ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Tuonnin katkeamisen on arvioitu johtavan tuhansien työpaikkojen katoamiseen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden etujärjestö on kertonut, että merkittävä osa elintarviketuotannosta käyttää maakaasua ja että sen tuonnin katkeaminen vaarantaisi huoltovarmuuden. Tähän arvioon VATT:n analyysistä ei löydy tukea.
”Elintarviketeollisuudessa maakaasun osuus energiankäytöstä on vain 4,6 prosenttia. Vaikka maakaasua ei pystyttäisi korvaamaan millään muulla energiamuodolla, ei julkisessa keskustelussa esillä ollut huoli huoltovarmuudesta ole realistinen. Toki joissakin tuotantolaitoksissa maakaasu voi olla vaikeasti korvattava energiamuoto lyhyellä aikavälillä”, suhteuttaa johtava tutkija Marita Laukkanen tilannetta.
Yleisemmässä tarkastelussa tutkimukset osoittavat, että eurooppalaisissa teollisuusmaissa yritykset ovat pystyneet hyvin sopeutumaan energian hinnannousuun ilman suuria vaikutuksia työpaikkojen määrään. Keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kasvaneiden kustannusten siirtäminen tuotteiden hintoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marita LaukkanenJohtava tutkijaVATT / Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
Puh:+358 295 519 429marita.laukkanen@vatt.fiKimmo OllikkaErikoistutkijaVATT / Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
Puh:+358 295 519 437kimmo.ollikka@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa23.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi9.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava2.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Hyvinvointialueet tekevät miljardeilla julkisia hankintoja – Kilpailun lisääminen tehostaisi hankintoja ja toisi säästöjä27.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.
Datahuone: Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen noususta huolimatta21.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on pelätty vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tuoreessa Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme