Ammattiliitto Pro

Vauramon lisäeläke suututti Finnairin henkilöstön

Jaa

Finnairin toimitusjohtajalle myönnetty lisäeläke herättää närkästystä yhtiön henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön edustajien mukaan ainoastaan toimitusjohtajan palkitseminen ei ole oikeudenmukaista tilanteessa, jossa henkilöstö on tehnyt viime vuosina taksvärkkiä ja ilmaista työtä säästösopimusten ja kilpailukykysopimuksen myötä.

Finnairin hallitus päätti maksaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramolle noin 130 000 euron lisäeläkkeen, kertoi Helsingin Sanomat elokuun alussa. Valtion muutaman vuoden takaisten omistajapoliittisten linjausten mukaan lisäeläkkeitä ei käytetä palkitsemiseen.

– Tieto lisäeläkkeestä herätti kuohuntaa. Finnairilaiset ovat tehneet taksvärkkityötä ja ilmaista työtä vuosien mittaan säästösopimusten ja nyt viimeisimpänä kiky-sopimuksen mukaan, kertoo Lentoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Rauli Ruohonen.

Lentoalan Toimihenkilöt Pro ry:hyn kuuluu Finnairin teknisiä ja toimihenkilöitä, jotka työskentelevät nykyisin monissa Finnairiin linkittyvissä lentoalan yrityksissä. Jäseniä on lähes 700.

Ruohosen mukaan Finnairin hallituksen päätösten pitäisi olla pääomistajan linjauksen mukaisia. Henkilöstön näkemyksen mukaan olisi asiallista pitää kiinni siitä, mitä on lisäeläkkeistä sovittu jo useita vuosia sitten.

– Toisaalta lisäeläke toimitusjohtajalle on hyvä merkki tulevia tes-neuvotteluja ajatellen. Sehän kertoo, että yhtiöllä menee hyvin ja palkanmaksuvaraa on, Ruohonen toteaa.

Hyvästä työstä pitäisi palkita koko joukkue

Luottamusmies Tanja Tiitu oli Finnairin neuvottelukunnan mukana neuvottelemassa kilpailukykysopimuksesta ja työntekijöiden työajan pidentämisestä työnantajien kanssa Etelärannassa.

Hänestä oli erityisen ikävä huomata, että samaan aikaan keväällä 2016, kun on neuvoteltu työntekijöiden ansioiden pienentämisestä, on tehty päätös toimitusjohtajan lisäeläkkeestä.

– Lisäeläkkeen myöntäminen ei tunnu reilulta tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen, Tiitu toteaa.

Tiitun mukaan Finnairin tuloksen eteen on tehty upeaa työtä, mutta palkitsemisessa unohdetaan koko suorittavaa työtä tekevä henkilöstö. Miten kehdataan puhua Finnairin joukkueesta, kun vain kapteeni palkitaan ja saa julkista kiitosta! hän kertoo henkilöstön näkemyksen.

– Henkilöstörahaston lisäksi soisi tulevan myös muutakin palkitsemista näin hienoista tuloksista, sillä suurin osa henkilöstöstä ei kuulu minkäänlaisen kannustinjärjestelmän piiriin, luottamusmies toteaa.

Milloinkohan Finnairin hallituksessa ja johtoryhmässä ymmärretään, että organisaation kaikilla tasoilla tehdään työtä Finnairin eteen, hän miettii.

– Onneksi sentään Finnairin koneita huoltaa ja niitä lentää ja asiakkaita palvelee ja myyntiä tukee iso joukko rautaisia ammattilaisia, jotka ymmärtävät, kuinka asiat tulee tehdä oikein.

Omistajalle omistajan ääni

Finnairin lisäeläkesopimuksesta vastaa yhtiön hallitus, mutta merkittävä rooli on myös virkamiehillä, jotka vastaavat valtion omistajaohjauksesta, toteaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.

– Nyt näyttää vahvasti siltä että tämä virkamieseliitti on täysin vieraantunut yhteiskunnallisesta moraalin käsityksestä sekä oikeudenmukaisuuden tunteen merkityksestä tavalliselle ihmiselle.

Malisen mukaan Suomen valtion enemmistöomistuksesta ja omistajaohjauksesta ei tule luopua strategisissa ja huoltovarmuuden kannalta merkittävissä yhtiöissä.

– Omistajan on otettava omistajalle kuuluva rooli ja lakattava olemasta äänetön yhtiömies. Omistajan on käytettävä oikeuttaan yhtiökokouksissa päätettäessä hallituksen kokoonpanosta, Malinen painottaa.

Henkilöstö on tehnyt osansa säästöistä

Eri henkilöstöryhmät Finnairissa ovat säästäneet ajan kuluessa monilla eri tavoilla. Esimerkiksi toimihenkilöiltä otettiin kannustinpalkkiot pois vuonna 2012.  

– Kun kovat säästöt oli viety läpi, alkoivat isot irtisanomiset, luottamusmies Tiitu kertoo. Hän muistaa ajan hyvin, koska hän menetti myös silloisen työnsä.

Finnairin tekniikkaa koskeva vakautussopimus tehtiin 2009 ja se kesti vuoden 2010.

–Silloin tehtiin ilmaista työtä 128 työtuntia ja menetettiin kesälomarahat, eli jokainen säästi työnantajalle noin 6 000-7 000 euroa, kertoo Finnairin teknisten varapuheenjohtajana tuolloin toiminut Leif Grundström.

Kun vakautususopimus päättyi vuonna 2011, Finnairin korjaamosta irtisanottiin 400 ihmistä.

– Vakautusrahoja ei koskaan maksettu takaisin, toteaa Grundström.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jorma Malinen
Puheenjohtaja
Ammattiliitto Pro
0505760389

Tietoja julkaisijasta

Ammattiliitto Pro
Ammattiliitto Pro
Selkämerenkuja 1A
00180 HELSINKI

09 172 731http://www.proliitto.fi

Pro yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista

Ammattiliitto Pron jäseniä ovat yksityisen sektorin koulutetut esimiehet ja asiantuntijat, alaan katsomatta.

Pro on suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva ja vastuullinen vaikuttaja.

Pron perustehtävä on parantaa yksityisen sektorin jäsenten ja alalle kouluttautuvien, toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia.

Ammattiliitto Pro on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suurin yksityisalojen jäsenliitto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ammattiliitto Pro

Budjettiriihestä tukea kasvun positiiviselle kierteelle30.8.2017 11:15Tiedote

Hallituksen on keskityttävä budjettiriihessään siihen, että talouden positiivinen kehitys saadaan käännettyä työpaikoiksi ja että yritykset investoisivat rohkeammin tuottavuuden kasvuun. Ammattiliitto Pro kehottaa hallitusta ottamaan tavoitteikseen erityisesti positiivisen talouskehityksen vahvistamisen, yksityisen sektorin investointien vauhdittamisen, työllisyysasteen nostamisen sekä kotimaisen ostovoiman tukemisen.

Kutsu medialle: Teollisuuden Comeback – Tervanpoltosta teknologian huipulle -keskustelutilaisuus SuomiAreenalla 13.7. kello 13.3012.7.2017 09:00Kutsu

Virtaako teollinen tuotanto takaisin Suomeen? Mikä on työpaikkojen kohtalo? Mitä mieltä alojensa asiantuntijat ovat suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta – mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet perinteisessä prosessiteollisuudessa, mutta myös robotiikassa 20 vuoden päästä? Voiko Suomen koulutusjärjestelmä ja valtio edistää teollisen tuotannon paluuta?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme