Keskuskauppakamari

Väyläverkosto on Suomen vientiteollisuuden selkäranka

Jaa

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood kiittää hallitusta siitä, että budjettiriihessä on suhtauduttu vakavasti liikenteen infran korjausvelan pysäyttämiseen ja tilanteen korjaamiseen on osoitettu määrärahaa aiemmin sovitun mukaisesti. Infrahankkeiden perusväylänpidon rahoituksen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus on välttämätön toimenpide korjausvelan pysäyttämiseksi.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vähähiilisen liikenteen infran rakentamiseen tarvitaan välittömästi toimi, jotta päästöjä saadaan vähennettyä.

”Liikenteen päästöt muodostavat 20% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Nykykuntoiset väylät ja liikennejärjestelyt aiheuttavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, vähähiilisen liikenteen infran korjaamiseen ja rakentamiseen tarvitaan toimia nyt, että päästöt saadaan alemmaksi tulevaisuudessa. Jokaista liikennemuotoa tarvitaan mutta toimet on keskitettävä sinne, missä vaikuttavuus on suurin”, Wood sanoo.

Wood muistuttaa, että kaikkia toimia tarvitaan. Erityisesti sitä, että kuljetuksia saadaan siirrettyä raiteille, joilla kapasiteetti on kunnossa. Isojen infrahankkeiden osalta Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttaminen sai budjettiriihessä konkretiaa lukujen muodossa. Pohjolan Rautateiden pääomitus 15,7 miljoonalla eurolla ja valtion varautuminen suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan.

Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa tekoja, siihen että suunnittelu käynnistetään nopeasti ja hankkeet saadaan liikkeelle. 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulisi huomioida myös rahoituksen näkökulmasta eri vuosille ajoittuvat toimet niin, että jatkuvuus ja ennakoitavuus niin perusväylänpidon kuin hankkeidenkin rahoituksen osalta taataan.

Onko tahtoa edetä nopeasti?

”Isoja hankkeita tulisi tarvittaessa pystyä pilkkomaan osiin. Näin mahdollistetaan EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen. Meneillään olevan EU-budjettikauden puitteissa on avautumassa vielä kaksi liikennehankkeille suunnattua hakua, ns. ylijäämät käyttämättä jääneistä tuista, joita voidaan käyttää vuoden 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen toimiin on ryhdyttävä EU-rahoituksen saannon varmistamiseksi tulevasta EU-budjetista. Aiemmin tehty pohjatyö esimerkiksi radanvarsikuntien kanssa toivottavasti tulee osaltaan nopeuttamaan suunnittelua ja aiemmat arviot 6-8 vuodesta suunnittelulle voidaan alittaa”, Wood sanoo.

”Siitä huolimatta, että eilen saadut luvut otettiin ilolla vastaan, on tärkeää jatkaa vastuullista keskustelua siitä, kuinka oikea suunta taataan myös tulevaisuudessa. Aiempien Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan ratojen ja teiden korjausvelkaan, jo olemassa olevien vaurioiden korjaamiseen sekä kunnossapitoon tarvittaisiin 2,5 miljardia euroa. Tämän päälle lisätään 15 miljardin investointivelka. Tämän yhtälön ratkaisemisessa tarvitaan yli budjetti- ja hallituskausien ulottuvaa näkemystä liikenteen rahoitusmallista, jonka avulla voidaan poistaa liikenteellisiä pullonkauloja ja tehostaa pitkäjänteistäsuunnittelua, kuten Keskuskauppakamari on esittänyt. Tämän hallituksen aikana määritellään, miltä Suomi ja suomalainen liikennepolitiikka näyttää tulevaisuudessa”, Wood toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Hallituksen lisätalousarvio on kaksiteräinen miekka3.6.2020 12:33:38 EESTTiedote

Hallitus päätti vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä 2.6.2020. Hallituksen lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Lisätalousarviossa esitetään sekä akuutteja kriisinhoidollisia, että taloutta elvyttäviä toimia. Esimerkiksi akuuttia tilannetta helpottamaan tarkoitettua kustannustukea koskevaan lakiesitykseen varataan 300 miljoonaa euroa.

Kauppakamarikysely: Paikallisen sopimisen lisääminen ja työvoimakustannusten alentaminen parasta lääkettä Suomen kilpailukyvylle3.6.2020 00:01:00 EESTTiedote

Paikallisen sopimisen laajempi mahdollistaminen sekä työvoimakustannusten alentaminen nousivat selkeästi parhaiksi keinoiksi, kun yritykset arvioivat, mitkä vaikuttaisivat myönteisesti Suomen kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä paikallista sopimista piti myönteisenä tai erittäin myönteisenä 92 prosenttia yrityksistä.

Keskuskauppakamari: EU-elvytyksen vauhditettava sisämarkkinoita27.5.2020 16:06:04 EESTTiedote

Komission tuore ehdotus Euroopan elvyttämisestä käynnistää rahanjaosta tiukan keskustelun, johon Suomikin joutuu valitsemaan kantansa, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Suomen on syytä varmistaa, että akuuttien elvytystoimien ohella Euroopan unionissa sovitaan samalla pidemmän aikavälin toimista Euroopan kansainvälinen kilpailukyky varmistaen ja tehostetaan Suomelle elintärkeiden EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme