Vedenpinnat laskussa koko maakunnassa – nyt kelpaa nauttia keskikesästä laiturilla (Pirkanmaa)

Runsaslumisen talven jälkeen sulamisvedet nostivat Pirkanmaan järvien ja jokien pinnat tulvakorkeuksiin. Isoista järvistä etenkin Längelmäveden ja Hauhon vesireiteillä vedenpinnat olivat korkealla, mutta ne ovat laskeneet toukokuun tulvahuipusta jo toistakymmentä senttimetriä. Vedenkorkeudet ovat kuitenkin edelleen noin 30 cm ajankohdan keskiarvoja korkeammalla.

Nyt Pirkanmaan järvien vedenpinnat ovat kesälle tyypilliseen tapaan laskusuunnassa. Lämpimien säiden myötä haihdunta järvistä kasvaa. Kasvillisuus käyttää lisäksi maaperän vettä ja haihduttaa siitä suuren osan, minkä vuoksi järviin valuva vesimäärä pienenee.

– Kesäkuumalla järvistä haihtuu suurimmillaan jopa senttimetri vettä joka päivä, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet lähtevät laskuun kesän aikana. Näihin järviin kuuluvat Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi. Vaikka sulamisvesiä oli tänä vuonna paljon ja vedenkorkeuksia laskettiin ennen kevättulvaa, näissä järvissä vedenkorkeudet ovat jo ajankohdalle tavanomaisella kesäkorkeudella.

Kuokkalankoskissa runsaat vesimäärät

Vanajavedestä vesi virtaa kahta reittiä alapuoliseen Pyhäjärveen Lempäälässä: Herralanvirran padosta Kuokkalankoskien kautta ja yöaikana lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Koska muista vesistöistä laskee Vanajaveteen edelleen runsaasti vettä, pysyvät Vanajaveden juoksutukset runsaina vielä pitkään. Tämä näkyy esimerkiksi voimakkaana virtauksena Kuokkalankoskissa.

– Herralanpadon juoksutus on tällä hetkellä noin 65-70 m3/s, kun lupaehtojen mukainen suurin sallittu juoksutus on 90 m3/s. Padolla on säädetty virtaamaa vedenkorkeuden nousun rajoittamiseksi alapuolisella alueella, selventää vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.

Pohjavesitilanne on paikoin jopa keskimääräistä parempi

Koko maan pohjaveden pinnankorkeudet ovat pääosin lähellä tai yli keskimääräisten arvojen. Pienten pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet ovat kesälle tyypilliseen tapaan laskussa lähes koko maassa. Keskisuuret ja suuret pohjavesimuodostumat reagoivat säätilan muutoksiin pieniä esiintymiä hitaammin. Niissä pinnat ovat monin paikoin vasta kääntymässä laskuun.

Pirkanmaalla pohjaveden pinnankorkeudet ovat olleet nousussa maalis-huhtikuusta lähtien ja ovat ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa tai paikoin sen yli.

– Suomen ympäristökeskuksen tuottama pohjavesitilanne perustuu eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Pirkanmaalla verkostoon kuuluvat Seitsemisen ja Oriveden Pyhälistön seuranta-asemat, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara.

Seitsemisessä pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun huhtikuun lopulla ja ovat nousseet siitä lähtien noin 30 cm. Pohjavedenpinnat ovat Seitsemisen seuranta-asemalla tällä hetkellä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Oriveden Pyhälistön seuranta-asemalla pohjaveden pinnat kääntyivät pieneen nousuun maaliskuun puolivälin paikkeilla, ja tämän jälkeen nousua on ollut noin 4 cm. Kesäkuun puolella sekä Seitsemisessä että Oriveden Pyhälistössä pohjaveden pintojen nousu on alkanut tasaantua.