Suomen Akatemia

Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi

Jaa

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä. Vesistöä kuormittavat yhdyskuntajätevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esikäsittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien käyttöön. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneillään Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita löytyi tekopohjavedestä saakka. ”Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa”, sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syytä jatkaa käsittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehkäistä haitta-aineista johtuvan vesistön pilaantumisen riskin.

Vesistöissä esiintyviä mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoperäiset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukumäärät olivat riittäviä aiheuttamaan suolistoinfektiota, mikäli vettä päätyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman käsittelyä. Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta peräisin. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) välillä.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
Jonathan Begley
p. +358 295 335 096
jonathan.begley@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljade profileringsfinansiering för att stärka universitetens forskningsförutsättiningar17.5.2019 10:10:53 EESTTiedote

Finlands Akademi har fattat besluten om finansieringen för att stärka forskningens profilering vid universiteten i Finland. Finansieringen stöder utvecklingen av forskningsområden som universiteten har valt på basis av sin strategi och stärker förutsättningarna att bedriva forskning av hög kvalitet. Akademins finansiering påskyndar universitetens utvecklingsarbete.

Finlands Akademis forskningsråd för naturvetenskap och teknik valde nya akademiforskare8.5.2019 12:27:01 EESTTiedote

Finlands Akademis forskningsråd för naturvetenskap och teknik har beviljat 20 nya bidrag till för anställning som akademiforskare. Den totala finansieringen uppgår till cirka nio miljoner euro. Förutom avlöningsbidraget får akademiforskarna också finansiering för att grunda en egen forskningsgrupp samt för att täcka övriga forskningskostnader. För de fem närmast påföljande åren har forskningsrådet reserverat sju miljoner euro för de nya akademiforskarnas forskningskostnader.

Finlands Akademis forskningsråd för naturvetenskap och teknik finansierar samarbete mellan forskardoktorer och samhällsaktörer8.5.2019 12:25:34 EESTTiedote

Finlands Akademis forskningsråd för naturvetenskap och teknik har idag beviljat finansiering för 43 anställningar som forskardoktor. Den totala finansieringen uppgår till cirka 11 miljoner euro. Beviljandegraden var cirka 16 procent. 28 procent av anställningarna som akademiforskare är kvinnor, medan 24 procent av sökandena var kvinnor.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi uudet akatemiatutkijat7.5.2019 13:30:41 EESTTiedote

Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut rahoitettaviksi 20 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin yhdeksän miljoonaa euroa. Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille palkkarahan lisäksi rahoitusta oman ryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Seuraavien viiden vuoden aikana toimikunta on varautunut rahoittamaan nyt valittujen akatemiatutkijoiden tutkimuskuluja seitsemällä miljoonalla eurolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme