Suomen Akatemia

Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi

Jaa
Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä. Vesistöä kuormittavat yhdyskuntajätevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esikäsittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien käyttöön. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneillään Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita löytyi tekopohjavedestä saakka. ”Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa”, sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syytä jatkaa käsittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehkäistä haitta-aineista johtuvan vesistön pilaantumisen riskin.

Vesistöissä esiintyviä mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoperäiset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukumäärät olivat riittäviä aiheuttamaan suolistoinfektiota, mikäli vettä päätyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman käsittelyä. Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta peräisin. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) välillä.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
Jonathan Begley
p. +358 295 335 096
jonathan.begley@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye