Suomen Akatemia

Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi

Jaa

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä. Vesistöä kuormittavat yhdyskuntajätevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esikäsittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien käyttöön. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneillään Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita löytyi tekopohjavedestä saakka. ”Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa”, sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syytä jatkaa käsittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehkäistä haitta-aineista johtuvan vesistön pilaantumisen riskin.

Vesistöissä esiintyviä mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoperäiset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukumäärät olivat riittäviä aiheuttamaan suolistoinfektiota, mikäli vettä päätyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman käsittelyä. Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta peräisin. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) välillä.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
Jonathan Begley
p. +358 295 335 096
jonathan.begley@aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Finlands Akademi beviljar över 30 miljoner euro till forskningsinfrastrukturer som främjar högklassig vetenskap18.1.2019 15:10Tiedote

Finlands Akademi beslutade idag om finansiering på sammanlagt 32,4 miljoner euro för att stärka forskningens infrastrukturer. Finansieringen fördelas mellan 21 infrastrukturer och 22 organisationer. Finansieringen beviljas för stärkande och uppgradering av nationellt betydelsefulla infrastrukturer som främjar högklassig vetenskaplig forskning. Bland finansieringsmottagarna finns två nya initiativ som inte finns med i Finlands vägvisare för forskningsinfrastrukturer.

Korkeatasoista tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille yli 30 miljoonaan euron rahoitus Suomen Akatemialta18.1.2019 15:10Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 32,4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Rahoitus jakautuu 21 tutkimusinfrastruktuurille ja 22 tutkimusorganisaatiolle. Rahoitusta myönnettiin kansallisesti merkittävien ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja laajentamiseen. Uusia, tiekartan ulkopuolisia rahoituksen saajia oli kaksi.

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaan neljä uutta osaamiskeskittymää8.1.2019 13:30Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää rahoitettaviksi lippulaivaohjelmassa. Lippulaivaohjelman kokonaisuus on nyt valmis ja siihen kuuluu kuusi osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on kuusi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja HUS. Ne rahoittavat vuosina 2019-2022 lippulaivoja yhteensä 320 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian rahoitus lippulaivaohjelmalle on 54,5 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme