Amnesty International

Venäjä: Vankikuljetusten olot muistuttavat GULAG-ajoista

Jaa

Amnesty Internationalin tänään julkaistava raportti tuo esiin epäinhimilliset olot, joissa vankeja kuljetetaan vankisiirtoloihin Venäjällä. Matkat ahtaissa ikkunattomissa junissa kestävät usein viikkoja. Amnesty vaatii Venäjän hallitusta uudistamaan kuljetusjärjestelmän.

Amnestyn uusi raportti dokumentoi neuvostoajoilta periytyviä käytäntöjä: sekä mies- että naisvangit joutuvat kestämään julmia ja halventavia vankikuljetuksia.

”Rangaistusvangit ahdetaan junissa pieniin tiloihin, joissa ei ole ilmastointia, ei luonnonvaloa, vain vähän vettä ja vain harvoin mahdollisuus päästä wc:hen. Matka saattaa kestää reilusti yli kuukauden ja vangit joutuvat tuhansien kilometrien päähän perheistään”, kertoo Denis Krivoshejev, Amnesty Internationalin Eurooppa ja Keski-Aasia -yksikön varajohtaja.

”Venäjän viranomaisten täytyy lopultakin päästä eroon GULAGin perinnöstä. Tällaiset käytännöt on lopetettava ja viranomaisten pitää varmistaa, että vankeja kuljetetaan oloissa, jotka täyttävät kansainvälisen oikeuden ja normien asettamat vaatimukset.”

Tyypillisesti vankeja kuljetetaan vankivaunuissa, joista monet ovat peräisin neuvostoajalta. Jokaiseen ikkunattomaan vaunuosastoon ahdetaan vähintään kaksitoista vankia matkatavaroineen. Normaalissa matkustajajunassa tämän kokoisessa osastossa nukkuu neljä ihmistä.

Eräs vanki kuvasi matkaansa, jonka aikana hän jakoi vaunuosaston yli kahdentoista muun vangin kanssa neljän päivän ajan. Kaikkiaan matka kesti viisi ja puoli viikkoa.

”Matkustimme Samaraan neljä päivää ilman nukkumapaikkoja, niissä vaatteissa, jotka meillä oli lähtiessä päällä, ilman mitään. Meille ei annettu mahdollisuutta edes harjata hampaita. Lämpötila oli 40 °C eikä vesisäiliössä tai wc:ssä ollut vettä.”

Neuvostohistorian muovaama maantiede

Lain mukaan vankien pitäisi kärsiä rangaistuksensa lähellä kotia. Tästä huolimatta suurin osa vangeista, etenkin naiset, kärsivät rangaistuksensa tuhansien kilometrien päässä kodeistaan ja perheistään.

Venäjän federaation vankeinhoitolaitos on saanut neuvostoaikojen GULAG-järjestelmältä perinnökseen vankisiirtoloiden verkoston. Monet laitoksista sijaitsevat entisten työleirien paikalla kaukaisissa, harvaan asutuissa osissa Venäjää. Siksi vankeja pitää kuljettaa todella pitkiä matkoja, usein jopa 5000 km. Tämä tekee perheenjäsenten vierailut erittäin vaikeiksi. On tavallista, että matkat kestävät kuukauden tai jopa pidempään.

Venäjän 760 rangaistuslaitoksesta vain 46 on tarkoitettu naisille. Siksi juuri naiset joutuvat  kärsimään pitkistä kuljetuksista miehiä todennäköisemmin.

”Välimatka on yksi niistä psykologisista tekijöistä, joilla ihmistä voidaan heikentää. Vangit ovat todella kaukana tuesta ja avusta”, sanoo Uralin ihmisoikeusryhmän Aleksei Sokolov.

Eristyksissä ja lain suojan ulkopuolella

Venäjän federaation vankeinhoitolaitos käsittelee kaikkea vankien kuljetuksiin liittyvää tietoa äärimmäisen salaisesti. Vangit, heidän perheensä tai asianajajansa eivät saa tietoa matkan päämäärästä ennen kuljetusten alkamista.

”Näiden pitkien matkojen aikana vangeilla ei ole mahdollisuutta olla yhteydessä ulkomaailmaan eivätkä viranomaiset suostu paljastamaan olinpaikkaa. Vangit katoavat viikkojen tai jopa kuukausien ajaksi", sanoo Denis Krivoshejev.

"Näin perheet jäävät ilman tietoja läheisistään ja vangit  joutuvat lain suojan ulkopuolelle ja alttiiksi huonolle kohtelulle. Lakitermein ilmaistuna kyse on tahdonvastaisesta katoamisesta.”

Tästä tuore esimerkki on Ildar Dadinin tapaus. Dadin vangittiin osallistumisesta rauhanomaisiin hallitusta vastustaviin mielenosoituksiin. Amnesty International mukaan sittemmin vapautunut Ildar Dadin oli mielipidevanki.

Joulukuussa 2016 Dadin katosi yli kuukaudeksi sen jälkeen, kun hän oli kertonut joutuneensa kidutetuksi. Viikkoja myöhemmin ilmeni, että Dadin oli viety rangaistussiirtolaan 3000 kilometrin päästä vankilasta, jossa häntä oli aikaisemmin pidetty. Viranomaisten mukaan Dadin siirrettiin ”oman turvallisuutensa vuoksi”.

Muiden ihmisoikeusjärjestöjen tiedot tukevat Amnestyn raportin löydöksiä.

”Vankien huono kohtelu kuljetusten aikana on vakava ongelma, jonka myös me olemme havainneet Venäjä-työssämme”, sanoo Human Rights Watch -järjestön Tanja Lokshina.

Amnesty International vaatii yhdessä Human Rights Watchin ja venäläisten ihmisoikeuspuolustajien kanssa Venäjän hallitusta uudistamaan vankien kuljetusjärjestelmän ja lopettamaan vankien huonon kohtelun.

Erityisesti seuraaviin epäkohtiin on puututtava:

  • Vankien kuljetuksiin on asetettava aikarajat
  • Rangaistuslaitokset, jotka sijaitsevat kaikkein kauimpana asutuskeskuksista, on suljettava
  • Vankijunien osastojen ylitäyttäminen on lopetettava
  • Kuljetusolosuhteiden valvonnasta on huolehdittava
  • Vankien perheet ja asianajajat on säännöllisesti pidettävä ajan tasalla vankien olinpaikoista
  • Vankien kuljettaminen pois alueilta, joissa he asuvat, on lainsäädännön mukaisesti lopetettava

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Kutsumuistutus: Saako Afganistaniin palauttaa? Keskustelutilaisuus ke 22.11. klo 8.3016.11.2017 11:40Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid sekä vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teit

Kutsu toimittajille: Saako Afganistaniin palauttaa?8.11.2017 10:59Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelu käydään englannin kielellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme