Venäjä: Vankikuljetusten olot muistuttavat GULAG-ajoista
Amnestyn uusi raportti dokumentoi neuvostoajoilta periytyviä käytäntöjä: sekä mies- että naisvangit joutuvat kestämään julmia ja halventavia vankikuljetuksia.
”Rangaistusvangit ahdetaan junissa pieniin tiloihin, joissa ei ole ilmastointia, ei luonnonvaloa, vain vähän vettä ja vain harvoin mahdollisuus päästä wc:hen. Matka saattaa kestää reilusti yli kuukauden ja vangit joutuvat tuhansien kilometrien päähän perheistään”, kertoo Denis Krivoshejev, Amnesty Internationalin Eurooppa ja Keski-Aasia -yksikön varajohtaja.
”Venäjän viranomaisten täytyy lopultakin päästä eroon GULAGin perinnöstä. Tällaiset käytännöt on lopetettava ja viranomaisten pitää varmistaa, että vankeja kuljetetaan oloissa, jotka täyttävät kansainvälisen oikeuden ja normien asettamat vaatimukset.”
Tyypillisesti vankeja kuljetetaan vankivaunuissa, joista monet ovat peräisin neuvostoajalta. Jokaiseen ikkunattomaan vaunuosastoon ahdetaan vähintään kaksitoista vankia matkatavaroineen. Normaalissa matkustajajunassa tämän kokoisessa osastossa nukkuu neljä ihmistä.
Eräs vanki kuvasi matkaansa, jonka aikana hän jakoi vaunuosaston yli kahdentoista muun vangin kanssa neljän päivän ajan. Kaikkiaan matka kesti viisi ja puoli viikkoa.
”Matkustimme Samaraan neljä päivää ilman nukkumapaikkoja, niissä vaatteissa, jotka meillä oli lähtiessä päällä, ilman mitään. Meille ei annettu mahdollisuutta edes harjata hampaita. Lämpötila oli 40 °C eikä vesisäiliössä tai wc:ssä ollut vettä.”
Neuvostohistorian muovaama maantiede
Lain mukaan vankien pitäisi kärsiä rangaistuksensa lähellä kotia. Tästä huolimatta suurin osa vangeista, etenkin naiset, kärsivät rangaistuksensa tuhansien kilometrien päässä kodeistaan ja perheistään.
Venäjän federaation vankeinhoitolaitos on saanut neuvostoaikojen GULAG-järjestelmältä perinnökseen vankisiirtoloiden verkoston. Monet laitoksista sijaitsevat entisten työleirien paikalla kaukaisissa, harvaan asutuissa osissa Venäjää. Siksi vankeja pitää kuljettaa todella pitkiä matkoja, usein jopa 5000 km. Tämä tekee perheenjäsenten vierailut erittäin vaikeiksi. On tavallista, että matkat kestävät kuukauden tai jopa pidempään.
Venäjän 760 rangaistuslaitoksesta vain 46 on tarkoitettu naisille. Siksi juuri naiset joutuvat kärsimään pitkistä kuljetuksista miehiä todennäköisemmin.
”Välimatka on yksi niistä psykologisista tekijöistä, joilla ihmistä voidaan heikentää. Vangit ovat todella kaukana tuesta ja avusta”, sanoo Uralin ihmisoikeusryhmän Aleksei Sokolov.
Eristyksissä ja lain suojan ulkopuolella
Venäjän federaation vankeinhoitolaitos käsittelee kaikkea vankien kuljetuksiin liittyvää tietoa äärimmäisen salaisesti. Vangit, heidän perheensä tai asianajajansa eivät saa tietoa matkan päämäärästä ennen kuljetusten alkamista.
”Näiden pitkien matkojen aikana vangeilla ei ole mahdollisuutta olla yhteydessä ulkomaailmaan eivätkä viranomaiset suostu paljastamaan olinpaikkaa. Vangit katoavat viikkojen tai jopa kuukausien ajaksi", sanoo Denis Krivoshejev.
"Näin perheet jäävät ilman tietoja läheisistään ja vangit joutuvat lain suojan ulkopuolelle ja alttiiksi huonolle kohtelulle. Lakitermein ilmaistuna kyse on tahdonvastaisesta katoamisesta.”
Tästä tuore esimerkki on Ildar Dadinin tapaus. Dadin vangittiin osallistumisesta rauhanomaisiin hallitusta vastustaviin mielenosoituksiin. Amnesty International mukaan sittemmin vapautunut Ildar Dadin oli mielipidevanki.
Joulukuussa 2016 Dadin katosi yli kuukaudeksi sen jälkeen, kun hän oli kertonut joutuneensa kidutetuksi. Viikkoja myöhemmin ilmeni, että Dadin oli viety rangaistussiirtolaan 3000 kilometrin päästä vankilasta, jossa häntä oli aikaisemmin pidetty. Viranomaisten mukaan Dadin siirrettiin ”oman turvallisuutensa vuoksi”.
Muiden ihmisoikeusjärjestöjen tiedot tukevat Amnestyn raportin löydöksiä.
”Vankien huono kohtelu kuljetusten aikana on vakava ongelma, jonka myös me olemme havainneet Venäjä-työssämme”, sanoo Human Rights Watch -järjestön Tanja Lokshina.
Amnesty International vaatii yhdessä Human Rights Watchin ja venäläisten ihmisoikeuspuolustajien kanssa Venäjän hallitusta uudistamaan vankien kuljetusjärjestelmän ja lopettamaan vankien huonon kohtelun.
Erityisesti seuraaviin epäkohtiin on puututtava:
- Vankien kuljetuksiin on asetettava aikarajat
- Rangaistuslaitokset, jotka sijaitsevat kaikkein kauimpana asutuskeskuksista, on suljettava
- Vankijunien osastojen ylitäyttäminen on lopetettava
- Kuljetusolosuhteiden valvonnasta on huolehdittava
- Vankien perheet ja asianajajat on säännöllisesti pidettävä ajan tasalla vankien olinpaikoista
- Vankien kuljettaminen pois alueilta, joissa he asuvat, on lainsäädännön mukaisesti lopetettava
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.