Verenpaineeseen ja ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua pre-eklampsiaan
Laaja kansainvälinen tutkimus on tunnistanut useita yleiselle raskausajan komplikaatiolle, pre-eklampsialle, altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Riskitekijöiden tunnistaminen luo perustan sille, että pre-eklampsian ehkäisemiseen ja hoitamiseen voidaan kehittää tehokkaampia keinoja.
Lähes kolme prosenttia raskaana olevista suomalaisista naisista sairastuu raskausaikanaan pre-eklampsiaan eli niin sanottuun raskausmyrkytykseen. Pre-eklampsian tunnusmerkkejä ovat merkittävästi kohonnut verenpaine ja valkuaisen erittyminen virtsaan. Alttiuden pre-eklampsiaan tiedetään olevan osittain perinnöllistä, sillä sairastumisriskiä nostaa äidin suvussa aiemmin esiintynyt pre-eklampsia.
Kansainvälisen InterPregGen-tutkimushankkeen Nature Communications -tiedelehdessä julkaistut tulokset paljastivat useita pre-eklampsialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä.
Hankkeeseen osallistuneet tutkijat keräsivät DNA-näytteet yli 9 500 pre-eklampsiaan sairastuneelta äidiltä ja vertasivat tietoa yli 150 000 kontrollihenkilön perimään. Suomen lisäksi hankkeeseen on osallistunut tutkijoita Englannista, Islannista, Norjasta, Tanskasta, Kazakstanista ja Uzbekistanista.
Geenimuutokset lisäsivät pre-eklampsian riskiä 10–15 prosenttia
Tutkimuksessa vahvin yhteys nähtiin kahteen verenpaineeseen vaikuttavaan geeniin, jotka tunnetaan nimillä ZNF831 ja FTO. FTO-geeni on myös tunnettu lihavuuden riskitekijä. Lisäanalyysit nostivat esiin myös kolme muuta verenpaineeseen vaikuttavaa geeniä. Kukin tunnistetuista geenimuutoksista lisää pre-eklampsian riskiä noin 10–15 prosenttia.
Yksittäisten riskitekijöiden lisäksi tutkimusryhmä tarkasteli myös yleisempää geneettistä alttiutta muodostamalla jokaiselle osallistujalle verenpainealttiutta kuvaavan perimänlaajuisen riskipistemäärän. Myös tämä riskipistemäärä oli vahvasti yhteydessä pre-eklampsian riskiin.
Tutkimuksen tulokset täydentävät aiempia löydöksiä
Tutkimusryhmä on osoittanut aiemmissa löydöksissään sikiön perimän merkityksen pre-eklampsian riskiin sekä tunnistanut riskiin vaikuttavia geenimuutoksia läheltä sFIt-1-nimistä proteiinia tuottavaa geeniä.
Maailmanlaajuisesti jopa 50 000 odottavaa äitiä ja miljoona lasta menehtyy pre-eklampsian takia. Pre-eklampsialla on merkitystä myös raskauden jälkeiselle terveydelle, sillä se näyttää lisäävän sekä äidin että lapsen sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
– Uskomme, että tämä tutkimus luo perustan tehokkaammille keinoille pre-eklampsian ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi ja edistää näin sekä äidin että kehittyvän vauvan terveyttä, toteaa InterPregGen-tutkimusta Suomessa johtava Hannele Laivuori Helsingin ja Tampereen yliopistoista.
– Tunnistetut riskigeenit sopivat erinomaisesti yhteen sen kanssa, mitä pre-eklampsian biologisista syntymekanismeista tiedetään. Sekä kohonnut verenpaine että lihavuus ovat kliinisesti merkittäviä pre-eklampsian riskitekijöitä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että geneettinen alttius selittää tätä yhteyttä osittain. Merkittävä osa pre-eklampsian geneettisistä riskitekijöistä on kuitenkin edelleen tunnistamatta, Laivuori jatkaa.
Euroopan unioni on rahoittanut InterPreGen-hanketta kuudella miljoonalla eurolla. Tutkimusta koordinoi Nottinghamin yliopisto. InterPregGen-hankkeeseen osallistunutta FINNPEC (Finnish Genetics of Pre-eclampsia Consortium) -kohorttia ovat rahoittaneet Jane ja Aaton Erkon Säätiö, Suomen Akatemia ja useat muut kotimaiset rahoittajat.
Lisätietoja:
Hannele Laivuori
Dosentti, Helsingin yliopisto
Tenure track -professori, Tampereen yliopisto
hannele.laivuori@helsinki.fi, hannele.laivuori@tuni.fi
Puh. 050 415 48 71
Alkuperäinen julkaisu: Genetic predisposition to hypertension is associated with preeclampsia in European and Central Asian women. Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-020-19733-6
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto ja Metsä Group luomaan yhdessä ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle19.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Metsä Group ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa syvennetään tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja ratkotaan globaaleja kestävyyshaasteita.
Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.
Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.
Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa18.1.2021 06:33:00 EET | Tiedote
Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme