Helsingin yliopisto

Verisuonten tukkimishoito tehoaa ruuansulatuskanavan verenvuotoihin, mutta sen saatavuus vaihtelee

Jaa
Tuore väitöstutkimus suosittelee valtimonsisäistä katetriembolisaatiota ruuansulatuskanavan verenvuotojen hoidoksi. Toimenpiteen suorittavien radiologien saatavuus kuitenkin vaihtelee Suomen sairaaloissa.

Ruoansulatuskanavan verenvuodot ovat yleinen päivystyskirurginen ongelma, johon liittyy korkea kuolleisuus. Ongelma koskettaa erityisesti ikääntyvää ja verenohennuslääkitystä saavaa väestönosaa.

Perinteisesti ruoansulatuskanavan verenvuodot pyritään tyrehdyttämään endoskooppisesti, ja kirurgiaan turvaudutaan, jos vuotoa ei saada hallintaan tähystäen.

Lääketieteen lisensiaatti Taina Nykänen selvitti tuoreessa väitöskirjassaan valtimonsisäisen katetriembolisaation tehoa, turvallisuutta ja käyttökelpoisuutta ruoansulatuskanavan verenvuotojen hoidossa.

Kyseessä on toimenpideradiologien suorittama verenvuodon hoitomuoto, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt.

– Toimenpiteessä vuotava valtimo paikannetaan varjoaineen avulla läpivalaisua käyttäen, ja vuoto emboloidaan, eli tukitaan valtimoon uitetun katetrin kautta suonensisäisesti, Nykänen kertoo.

Menetelmä on potilaan näkökulmasta leikkaushoitoa kevyempi: se onnistuu paikallispuudutuksessa, eikä nukutusta tai leikkausta tarvita.

Nykäsen väitöskirjatutkimus osoitti embolisaation olevan tehokas ja turvallinen hoito valtaosassa ruoansulatuskanavan verenvuotoja. Siksi sen tulisi olla ensisijainen menetelmä riskialttiimpaan leikkaushoitoon verrattuna.

– Ongelmana harvaan asutussa maassamme on kuitenkin menetelmän saatavuus: toimenpideradiologien palveluita on päivystysajalla tarjolla pääsääntöisesti yliopistosairaaloissa, Nykänen toteaa.

Edes laajan päivystyksen keskussairaaloissa ei palveluiden keskittämisestä huolimatta toimenpideradiologeja ole aina saatavilla, ja ongelma korostuu erityisesti päivystysaikoina.

– Koska verenvuoto vaatii lähes poikkeuksetta välitöntä hoitoa, on potilaille yliopistosairaaloiden ulkopuolella vaikean vuodon ilmaantuessa tarjolla vain raskaampi leikkaushoito.

Tutkimuksessa olivat mukana Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2004-2017 ruoansulatuskanavan vuodon takia ensisijaisesti embolisaatiolla hoidetut potilaat. Menetelmän kustannustehokkuutta suhteessa leikkaushoitoon tutkimuksessa ei selvitetty.

LL Taina Nykänen väittelee 25.1.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Arterial Embolization in Gastrointestinal Bleeding". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot:

Taina Nykänen, taina.nykanen@hus.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye