Verisyöpien immuunimaiseman kartoitus voi auttaa tehostamaan hoitoa
Immuunijärjestelmää aktivoivat syöpähoidot ovat osoittautuneet tehokkaiksi etenkin tiettyjen kiinteiden syöpäkasvainten hoidossa. Verisyöpien hoidossa niiden mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Elimistön immuunijärjestelmän reaktiota syöpää vastaan voidaan ajatella syklinä. Syöpäsoluissa ilmentyy muista kudoksista poikkeavia proteiineja, joiden osia eli antigeeneja syöpäsolujen on esiteltävä immuunijärjestelmän T-soluille. Tunnistaessaan antigeeneja T-solut aktivoituvat ja tuhoavat syöpäsoluja. Näin syöpäsoluista vapautuu lisää antigeeneja, ja immuunivaste voimistuu. T-solujen lisäksi luonnolliset tappajasolut eli NK-solut kykenevät tuhoamaan syöpäsoluja. Immunoterapioissa immuunijärjestelmää pyritään aktivoimaan hoidollisesti tehostamalla syklin eri vaiheita.
Cancer Cell -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin yli kymmenen tuhannen potilaan aineistoa useista eri verisyövistä. Tutkijat selvittivät, miten eri verisyöpien alatyypit sekä syöpäsolujen perimän muutokset liittyvät immuunivasteen eri vaiheisiin.
– Tutkimuksessa toteutettu laajamittainen verisyöpien immunologinen kartoitus auttaa tutkijoita ja lääkäreitä kohdentamaan immunoterapioita niistä parhaiten hyötyviin potilasryhmiin ja ymmärtämään mahdollisia hoitojen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta kertoo.
Tietyissä syövän alatyypeissä paljon tappajasoluja
Tulosten perusteella sytotoksisia eli syöpäsoluja tappavia T- ja NK-soluja on erityisen runsaasti tietyissä syöpien alatyypeissä, kuten aktivoitujen B-solujen kaltaisessa B-solulymfoomassa sekä akuutissa myelooisessa leukemiassa, jossa on myelodysplastisen syndrooman geneettisiä piirteitä. Kiinteissä kasvaimissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suuri sytotoksisten T- ja NK-solujen määrä kasvainkudoksessa johtaa hyvään immunoterapiavasteeseen.
Multippelissa myeloomassa ilmentyi poikkeuksellisen paljon syöpäantigeeneja, joita on mahdollista käyttää rokotteiden tai soluterapioiden kohteina.
Syöpäsolut pyrkivät piiloutumaan T-soluilta estämällä antigeenien esittelyn erilaisilla mekanismeilla. Tutkimuksessa havaittiin, että tietyissä akuutin myelooisen leukemian alatyypeissä antigeenien esittely oli hiljentynyt epigeneettisesti DNA:n metylaation vaikutuksesta. Metylaatiota vähentävä lääkeaine palautti antigeeniä esittelevien proteiinien ilmentymisen laboratoriokokeissa. Koska lääke on jo käytössä akuutin myelooisen leukemian hoidossa, se voisi tehostaa immunoterapioita yhdistelmähoitona.
– Tutkimuksessa oli avainasemassa immunologian ja soveltavan laskennallisen analyysin yhteensovittaminen. Innovatiivisilla analyysimenetelmillä pystyttiin uudella tavalla yhdistämään verisyöpien molekyylitason piirteet eri immuunisolujen aktiivisuuteen, sanoo apulaisprofessori Merja Heinäniemi Itä-Suomen yliopistosta.
Aineiston analysoinnista ja tulosten tulkinnasta vastasivat Itä-Suomen yliopiston vuoden nuorena tutkijana palkittu Petri Pölönen ja Helsingin ylipiston tohtorikoulutettava Olli Dufva, joiden väitöskirjaprojekteihin artikkeli liittyy.
Tutkimusta rahoittivat Syöpäsäätiö sekä Sigrid Juseliuksen ja Relanderin säätiöt. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahankketta.
Lisätietoja:
Satu Mustjoki, professori, Helsingin yliopisto, HUS
Puh: +358 40 552 1606
Sähköposti: satu.mustjoki@helsinki.fi
Twitter: @hruh_research, @ollidufva
Merja Heinäniemi, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Puh: +358 40 355 3842
Sähköposti: merja.heinaniemi@uef.fi
Twitter: @heinaniemi, @PolonenPetri
Viite: Dufva, O and Pölonen, P. et al. Immunogenomic Landscape of Hematological Malignancies. Cancer Cell 2020. https://doi.org/10.1016/j.ccell.2020.06.002
***************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme