Finanssiala ry

Verkkopankin käyttö siirtyy mobiiliin

Jaa
Mobiilipalvelujen käytön yleistyminen muuttaa myös verkkopankin käyttötapoja. Jo puolet suomalaisista käyttää verkkopankkia joko pääasiallisesti tai toissijaisesti jollain mobiililaitteella. Kaksi vuotta aiemmin näin teki joka kolmas. Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimuksesta.

Mobiiliverkkopankkia käyttävät erityisesti 18 – 44 –vuotiaat, joista jo noin 70 prosenttia asioi verkkopankissa matkapuhelimella tai tablet-laitteella. Mobiililaitteita ja tietokonetta käytetään myös paljon ristiin.

Verkkopankkia käyttää lähes jokainen suomalainen. Vastaajista 90 prosenttia kertoi maksavansa laskut tavallisimmin verkkopankissa. Vain prosentti vastaajista maksaa laskut tavallisimmin joko pankin tiskillä tai laskunmaksuautomaatilla.

Myös e-laskun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Verkkopankissa asioivista vastaajista 75 prosenttia saa tällä hetkellä e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Innokkaimpia e-laskun käyttäjiä ovat 18 – 44 –vuotiaat.

Lähes kaikilla yli 18-vuotiailla suomalaisilla on käytössään jokin pankin myöntämä maksukortti. Sitä nuoremmistakin maksukortti on 88 prosentilla. Käteisellä ostoksensa maksaa tavallisimmin enää 18 prosenttia vastaajista. Keskimääräistä useammin käteistä käyttävät yli 55-vuotiaat sekä alle 18-vuotiaat.

Lähimaksu alkaa olla maksukorteissa jo perusominaisuus, jota suomalaiset myös käyttävät enenevässä määrin. Tutkimuksen mukaan lähimaksuominaisuus oli 64 prosentissa maksukorteista ja sitä käytti yli 80 prosenttia niistä, joilla se oli. Nuoremmissa ikäryhmissä käyttö oli muita yleisempää.

Tutkimuksessa kolme neljäsosaa suomalaisista kertoi tehneensä ostoksia internetissä. Verkkokaupoissa tehdyt ostokset maksetaan tavallisimmin tilisiirtona verkkopankkitunnuksia käyttäen. Luottokorttia käyttää verkko-ostosten tekemiseen yleisimmin reilu viidennes vastaajista.

Pankkipalvelua halutaan myös viikonloppuisin

Suurin osa vastaajista (76 %) haluaa edelleen saada pankkipalveluja pankin konttorissa. Kolmannes puolestaan toivoo pankkipalveluita kauppakeskukseen tai omaan kotiin. Henkilökohtaista neuvontapalvelua kaivataan erityisesti säästämiseen, sijoittamiseen, lainoihin ja vakuutuksiin liittyvissä asioissa.

Yli 90 prosenttia henkilökohtaista pankkipalvelua haluavista tahtoo saada sitä arkisin, 27 prosenttia lauantaisin ja 14 prosenttia sunnuntaisin. Viikonloppuisin tarjottavista palveluista ovat kiinnostuneita erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat sekä perheelliset. Yli 65-vuotiaita viikonloppupalvelut eivät juuri kiinnosta.

Arkisin henkilökohtaista pankkipalvelua haluttaisiin saada erityisesti klo 16 – 18. Myös perinteinen palveluaika kello 10 – 16 on suosittua. Jonkin verran palvelua haluttaisiin myös klo 18 – 20. Etenkin työssäkäyvät ja perheelliset sekä pääkaupunkiseudulla asuvat haluaisivat saada palvelua arkisin klo 16 jälkeen.

Lauantaisin toivotuin palveluaika on kello 10 – 16 ja sunnuntaisin kello 12 – 16.

FA:n tilaaman tutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimukseen haastateltiin helmi-maaliskuussa 2017 2 500 mannersuomalaista 15 – 79 –vuotiasta henkilöä. Maksutapojen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksien säästämistä ja luotonkäyttöä. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat – tutkimus on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1 – 2 vuoden välein.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportti 
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat presentaatio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye