Kuuloliitto ry

Verkkovideoiden tekstityksen puute estää ajantasaisen tiedonsaannin

Jaa

Kuuloliitto korostaa kansainvälisenä saavutettavuuspäivänä, että digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Verkossa olevat videot tulisi tekstittää mahdollisimman nopeasti niiden julkaisun jälkeen.

Digitaalisuus on korostunut korona-pandemian aikana ja suurin osa palveluista ja asioinnista on siirtynyt verkon välityksellä toteutettavaksiDigitaalisiin palveluihin kuuluvat myös erilaiset videot ja tallenteet, joita tarjotaan muun muassa netti-tv:n ja tilausohjelmapalvelujen välityksellä tai suorana lähetettävänä striiminä. 

Kuuloliitto haluaa korostaa kansainvälisenä saavutettavuuspäivänä 20.5. kaikkien oikeutta yhdenvertaiseen tiedonsaantiin ja kansalaisten sanavapautta. 

Yli kolmen vuoden ajan voimassa olleen digipalvelulain yksi päätavoite on ollut vahvistaa kaikkien kansalaisten sananvapautta ja rakentaa siltoja saavutettavia digipalveluja edistämällä. Lain tavoitteena on varmistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuus saada heille kuuluvaa tietoa, korostaa Kuuloliiton saavutettavuuden asiantuntija Sami Virtanen 

Kuuloliitto on seurannut tarkkaan viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua ylimääräisestä vaivasta, jota digipalvelujen saavutettavuuden toteuttamisen on koettu aiheuttaneen (esim. HS 23.4.). Yhtenä haastavana asiana julkisuudessa on nostettu esiin verkkovideoiden tekstitys 

Vaikuttaa siltä, että digipalvelulain velvoitteet ovat tulleet osalle lain soveltamisalaan kuuluvista yllätyksenä ja niihin ei ole osattu varautua, arvioi Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.  

Kuuloliitto haluaa saavutettavuuspäivänä muistuttaa, että digipalvelulain perimmäinen tarkoitus on ollut taata verkkomateriaalin saavutettavuus heti julkaisun yhteydessäKuuloliiton tiedossa on tapauksia, joissa verkkovideoita on otettu pois verkosta 14 vuorokauden sisällä julkaisusta, jotta verkkovideoita ei tarvitsisi tekstittää. Kuuloliitto on keskustellut ilmiöstä digipalvelulain saavutettavuusvelvoitteiden toteutumista valvovan viranomaisen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa, ja he ovat korostaneet, ettei tämä ole ollut lain tarkoitus. Jos video tai tallenne otetaan pois verkosta 14 vuorokauden sisällä, voi kyseessä olla syrjintä vammaisuuden perusteella.  

Kuuloliitto näkee erittäin positiivisena asiana sen, että tulevien kuntavaalien ehdokkaat pitävät kunnan verkkosivustojen saavutettavuuden kehittämistä keskeisimpänä toimenpiteenä kuulovammaisten yhdenvertaisuuden edistämisessä.  

–Tämä on juuri oikeanlaista asennetta tulevilta kuntapäättäjiltä. He ovat valmiita edistämään kaikkien kuntalaisten, kuten kuulovammaisten, mahdollisuutta saada selvää kunnan verkkosivustojen sisällöistä, korostavat Virtanen ja Lavikainen.  

Kansainvälisen saavutettavuuspäivän kunniaksi Kuuloliitto haastaa digipalvelulain soveltamisalaan kuuluvia ja muitakin verkkosisältöjä tuottavia tahoja tekstittämään videosisällöt ja tallenteet. Näin varmistetaan se, että verkkosisältö tavoittaa kaiken potentiaalisen yleisön.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, 0503034841
Saavutettavuuden asiantuntija Sami Virtanen, sami.virtanen@kuuloliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Kuuloliitto ry
Kuuloliitto ry
Ilkantie 4
00400 Helsinki

http://www.kuuloliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kuuloliitto ry

Järjestöt huolissaan kuulovammaisten ja viittomakielisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja syrjäytymisvaarasta 7.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin. Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä. Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haast

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme