Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat selvitti: vajaa tonni kuussa on ihanteellinen työtulo opiskelijalle

Jaa

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon.

Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018.

Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan.

 Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko opintojen nopeuttamisesta enemmän hyötyä kuin työnteosta, Kalluinen toteaa.

Ripeä valmistuminen onkin opiskelijalle taloudellisesti järkevää.

Määräajassa valmistunut korkeakouluopiskelija voi kuitata osan opintolainastaan opintolainahyvityksen tai opintolainavähennyksen ansiosta. Näillä kannustimilla opiskelija voi saada itselleen tuhansien eurojen hyödyn, kun lainapääomaa ei tarvitse käytännössä maksaa kokonaan takaisin.

Esimerkiksi 12 500 euron opintolainasta voi yliopistosta maisteriksi määräajassa valmistuva saada opintolainahyvitystä 4 000 euroa.

– Opintolainahyvitys on mainio porkkana korkeakouluopiskelijalle. Lainalla voi helpottaa toimeentuloa, mutta myös jouduttaa valmistumista, kun työajan käyttääkin opintoihin, Kalluinen tähdentää.

Korkeakouluopiskelijan saama opintorahan määrä on sidottu muun muassa työtuloihin ja yleinen asumistuki puolestaan sekä opintorahaan että työtuloihin. Näiden ohella opiskelija maksaa tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja.

Selvitys on ladattavissa Veronmaksajien verkkosivulla veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ekonomisti Janne Kalluinen, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7327, 0443 210 990

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat laski: Palkkaverotus uhkaa kiristyä puoli miljardia euroa vuonna 2020 – hallitusohjelmassa purettava kiristyspaineet14.5.2019 13:52:03 EESTTiedote

Kilpailukykysopimukseen ja sen päättymiseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2020. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,5-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan ennustetut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta noin puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työeläkevakuutusmaksun ennustetaan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun 0,66 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan 0,38 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa parhaillaan neuvoteltavaan hallitusohjelmaan selkeitä kirjauksia palkkaverotusta nyt uhkaavan selvän kiristymisen estämisestä. - Yksikään nyt hallitusohjelmaa sorvaavista puolueista ei ole ainakaan tähän asti liputtanut palkkaverotuksen yleisen kiristämisen puolesta. Lehtisen mukaan palkansaajien verotuks

Veronmaksajien Kaari: Muista vaatia nämä vähennykset veroilmoituksessa5.4.2019 07:00:00 EESTTiedote

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kodin ja työpaikan väliset matkat - Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut näkyvät veroilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne vuo

Veronmaksajat selvitti: Kulutusverotusta kiristettiin nettona 400 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella – eniten nousivat haittaverot1.4.2019 06:00:00 EESTTiedote

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”. - Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia. Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa.

Veronmaksajien Lehtinen: Toimi-hankkeen linjaukset hyvä perusta sosiaaliturvan uudistamiselle25.2.2019 10:35:00 EETTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Toimi-hankkeen linjaamat viisi peruspilaria ovat hyvä pohja keskustelulle ensi vaalikaudella käynnistettävästä laajasta sosiaaliturvan uudistuksesta. Lehtinen oli mukana hankkeen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. - Nyt on laajasti yhdessä todettu, että sosiaaliturvan tulee tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, Lehtinen sanoo. - Tärkeä yhteisesti hyväksytty lähtökohta on myös se, että sosiaaliturvan on tuettava yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa. Näiden peruslinjausten varassa on hyvä rakentaa sosiaaliturvaa, joka edistää laajasti jaettua tavoitetta työllisyysasteen selkeästä nostamisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Lehtinen kiittää Toimi-hankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän hyvää henkeä ja valmistelun ammattimaista otetta. Ratkaisuja sosiaaliturvan ongelmiin on haettu ennakkoluulottomasti, mutta samalla huolellisesti linjauksi

Kuntaverovertailu 2019: Maakuntakeskusten kevein verotus on Helsingissä, kirein Kokkolassa24.1.2019 05:00:00 EETTiedote

Maakuntakeskusten kevein verottaja on tänä vuonna Helsinki. Kireimmin kuntalaisiaan verottaa puolestaan Kokkola. Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joiden kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kunnalliset tuloveroprosentit pysyvät Suomen suurimmissa kaupungeissa ennallaan vuoteen 2018 nähden. Tuloveroprosenttiaan nosti 46 kuntaa, kun taas keventäjiä on viisi. Suurimmat veroprosenttiaan muuttaneet kaupungit olivat Pori ja Vaasa, joissa nousu oli 0,50 prosenttiyks

Veronmaksajien Korpela: Sähköinen veroilmoitus ainoana vaihtoehtona ei ole reilua julkista palvelua21.1.2019 07:00:00 EETTiedote

Veronmaksajain Keskusliitto on huolestunut ainakin kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät voi tai halua asioida verottajan kanssa pelkästään sähköisesti. Viime kuukausien aikana liitto on saanut jäseniltään lukuisia viestejä, joissa nämä pelkäävät jäävänsä kokonaan veropalvelujen ulkopuolelle. Verohallinto on kehittänyt digipalvelujaan kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus helpottaa sekä veronmaksajien että viranomaisten toimintaa. Nykyvauhdilla palvelukehitys uhkaa kuitenkin jättää jälkeen ne, joilla ei ole vielä säännöllistä pääsyä verkkoon. Keväällä 2019 Verohallinto ei aio enää lähettää kansalaisille veroilmoituksen palautuskuorta eikä palautettavaa lomaketta. Veronmaksajien lakiasiain johtajan Vesa Korpelan mukaan paperilla ilmoittavat kansalaiset joutuvat näin itse hankkimaan lomakkeet, kirjekuoren ja maksamaan postimaksun. ”Paperilla ilmoittamista ollaan tekemässä kohtuuttoman vaikeaksi aiempaan verrattuna”, Korpela huomauttaa. Verohallinto on luvan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme