Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat vahvassa kasvussa - jäseniä 235 000

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2018 alkaessa 234 727. Jäsenistä on kotitalouksia 190 713 ja yrityksiä 44 014. Vuoden 2017 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 425 jäsenellä.

”Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan. Samalla se osoittaa, että liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on lisääntyvää tarvetta”, toteaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa.

Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 26 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan.

Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Taloustaito-lehden ja pääsyn verkkopalvelun veronmaksajat.fi tietopankkiin.

Veronmaksajat pyrkii siihen, että verotus on kohtuullista ja oikeudenmukaista ja julkisia varoja käytetään säästäväisesti niin, että suomalaiset saavat verorahoilleen mahdollisimman hyvän vastineen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, puh. 09 6188 7300, 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

6.6. on veronmaksajan juhlapäivä: Keskiviikosta lähtien aletaan tienata itselle5.6.2018 10:59Tiedote

Keskiviikkona 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,0 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2018 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taks

Veronmaksajien selvitys: Päättäjät haluavat alentaa veroastetta – tai enintään pitää nykytasolla28.5.2018 07:00Tiedote

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa. Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta. ”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan

Veronmaksajien Lehtinen: Sijoitussäästötileille on nyt toimiva pohja – hallitukselta ripeitä päätöksiä4.5.2018 13:45Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sijoitusten verokohtelua selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän esityksiä toimivana pohjana sijoitussäästötilien ripeälle käyttöönotolle. - Hallituksen on nyt hyvä päättää sijoitussäästötilien käyttöönotosta viimeistään elokuun budjettiriihessä. - Sijoitussäästötileihin liittyvää lainvalmistelua on vietävä ripeästi eteenpäin työryhmän kartoittamalta pohjalta, jotta valmis lakiesitys voidaan antaa syksyllä eduskunnalle. Lehtinen pitää sijoitussäästötilien käyttöönottoa tärkeänä kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Sijoitussäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Kansankapitalismin eli kansalaisten laajapohjaisen osakesäästämisen tasapuolinen edistäminen on hyvä päämäärä sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan kannalta. - Tarkemman lainvalmistelun yhteydessä on viilattava monia yksityiskohtia, kuten

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa6.4.2018 09:01Tiedote

Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi ilman, että niitä vaatii itse. Veronmaksajat kertaa veroilmoituksen tyypilliset sudenkuopat johtavan verojuristin Päivi Kaaren kanssa. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa. ”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.” Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna. ”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, Kaari toteaa. Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna e

Kuntaverovertailu 2018: Helsinki kevein ja Kokkola kirein maakuntakeskus23.1.2018 06:00Tiedote

Maakuntakeskuksista kevein verottaja on kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa. Maakuntakeskuksista kireimmin verottavassa Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 071 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Nämä tiedot ilmenevät Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Helsingin päätös kunnallisen tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön alentamisesta lisää mukavasti helsinkiläisten veronmaksajien vuotuisia käytettävissä olevia tuloja. Päätöksellä on myös suuri vaikutus koko maan keskimääräiseen k

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme