Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat vahvassa kasvussa - jäseniä 235 000

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2018 alkaessa 234 727. Jäsenistä on kotitalouksia 190 713 ja yrityksiä 44 014. Vuoden 2017 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 425 jäsenellä.

”Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan. Samalla se osoittaa, että liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on lisääntyvää tarvetta”, toteaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa.

Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 26 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan.

Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Taloustaito-lehden ja pääsyn verkkopalvelun veronmaksajat.fi tietopankkiin.

Veronmaksajat pyrkii siihen, että verotus on kohtuullista ja oikeudenmukaista ja julkisia varoja käytetään säästäväisesti niin, että suomalaiset saavat verorahoilleen mahdollisimman hyvän vastineen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, puh. 09 6188 7300, 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa6.4.2018 09:01Tiedote

Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi ilman, että niitä vaatii itse. Veronmaksajat kertaa veroilmoituksen tyypilliset sudenkuopat johtavan verojuristin Päivi Kaaren kanssa. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa. ”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.” Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna. ”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, Kaari toteaa. Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna e

Kuntaverovertailu 2018: Helsinki kevein ja Kokkola kirein maakuntakeskus23.1.2018 06:00Tiedote

Maakuntakeskuksista kevein verottaja on kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa. Maakuntakeskuksista kireimmin verottavassa Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 071 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Nämä tiedot ilmenevät Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Helsingin päätös kunnallisen tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön alentamisesta lisää mukavasti helsinkiläisten veronmaksajien vuotuisia käytettävissä olevia tuloja. Päätöksellä on myös suuri vaikutus koko maan keskimääräiseen k

Mihin veroeurosi käytetään? Veronmaksajien Verotin vastaa18.1.2018 07:24Tiedote

Veronmaksajien uusi verkkolaskuri Verotin kertoo jokaiselle käyttäjälle erikseen, miten hänen maksamansa verot ohjautuvat eri julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Laskuri perustuu kuluvan vuoden (2018) tuloverotukseen sekä tilastotietoihin kulutusveroista ja julkisyhteisöjen menoista. Veronmaksajien pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan Verottimen tavoitteena on parantaa kansalaisten verotietoutta. – Halusimme luoda laskurin, joka auttaa hahmottamaan julkisen sektorin rahoituksen ja tehtävien kokonaiskuvaa yksittäisen veronmaksajan näkökulmasta, Kirkko-Jaakkola sanoo. Laskuri kertoo, miten paljon palkansaaja kartuttaa julkisyhteisöjen kassaa, mutta myös sen, mitä kaikkea sillä summalla saadaan – esimerkiksi maanpuolustuksen tai terveyspalvelujen sektoreilla. Verotin laskee yhteen veronmaksajaan kohdistuvat verot ja veroluonteiset maksut palkkatulojen perusteella. Verotus käsittää valtion tuloverot, kunnallisveron sekä julkisyhteisöihin sisältyvien sosiaaliturv

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017: Suomessa kireä progressio12.12.2017 06:00Tiedote

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi, kertoo Veronmaksajien uusi kansainvälinen palkkaverovertailu. Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 42 500 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 138 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa peräti seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen. Kuluvan vuosikymm

Veronmaksajien Lehtinen hallituksen kiinteistöverolinjauksesta: Pakkokiristyksen peruminen oli ainoa oikea ratkaisu17.10.2017 15:22Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on tyytyväinen hallituksen päätökseen peruuttaa esityksensä kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta. - Hallituksen päätös peruuttaa esitetty kohtuuton kiinteistöverojen pakkokiristys on ainoa oikea ratkaisu, kiittää Lehtinen. Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa olisi vuonna 2018 korotettu 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin. Tämä olisi pakottanut 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta. Euromääräisesti peräti 65 prosenttia pakkokiristyksestä olisi kohdistunut vain kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen. - Hyvä, että hallitus osasi tehdä tässä tilanteessa oikeat johtopäätökset ja tarkistaa linjaustaan. Lehtinen muistuttaa, että kunnat päättävät vapaasti ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisveron tasosta. Kiinteistöverosta kunnat sen sijaan päättävät vain lain sallimien rajojen sisällä. - Myös kiinteistöveron olisi jatkossa oltava aidosti kunnallinen vero, joka tulee

Veronmaksajat listasi: Kiinteistöverojen pakkokiristykset 2018 – Valtaosa kiristyksestä osuu Helsinkiin ja Espooseen6.9.2017 09:00Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa pakottaa 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna. Lausuntokierrokselle lähetetyn esitysluonnoksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin vuonna 2018. Kiinteistövero kiristyy 48 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti 65 prosenttia kiristyksestä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen. Lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajan korottaminen pakottaa korotukseen 89 kunnassa vuonna 2018. Tämä kiristää kiinteistöverotusta noin miljoona euroa. - Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, muistuttaa Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Luonnoksessa esitetään kiristystä myös vuodelle 2019, jolloin on tarkoitus korottaa vakituisten asuinrakennust

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme