Veronmaksajat yksinkertaistaisi työssäkäynnin verovähennykset: Työmatkakulut osaksi tulonhankkimisvähennystä – vähennysten tuplaleikkuri historiaan
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää yksinkertaistavaa ja oikeudenmukaista korjausta työssäkäyvien kansalaisten verovähennyksiin. Tässä mallissa työmatkakulut yhdistettäisiin osaksi yleistä tulonhankkimisvähennystä.
Samalla luovuttaisiin kokonaan työmatkakulujen erillisestä 750 euron omavastuusta, joka sulautuisi jatkossa osaksi tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaa.
- Työmatkakulujen ja muiden tulonhankinnan menojen nykyinen eriytetty vähennysjärjestelmä on mutkikas, epäoikeudenmukainen ja synnyttää perusteettomasti väliinputoajia, Lehtinen arvioi.
- Etä- ja hybridityön yleistyminen on entisestään korostanut nykyisen vähennysjärjestelmän rakenteellisia ongelmia.
Lehtisen mielestä kyse on myös työssäkäyvien kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta verotuksessa. Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.
- On aika yksinkertaistaa järjestelmää saattamalla kaikki työssäkäynnistä aiheutuvat kustannukset lähtökohtaisesti samalle viivalle verotuksessa.
Erillisestä työmatkavähennyksestä voidaan luopua kokonaan, mikäli työmatkakulut huomioidaan muiden tulonhankinnasta aiheutuvien menojen rinnalla, kun yleistä tulonhankkimisvähennystä lasketaan. Pelkästään vähäisten työmatkakulujen perusteella ei siis saisi jatkossakaan vähennystä, mikäli niiden määrä alittaa tulonhankkimisvähennyksen kaikille menevän vakio-osan. Muutos lainsäädäntöön olisi yksinkertainen, sillä vähennysperusteisiin ei tarvitsisi välttämättä tehdä tämän takia muita muutoksia.
- Vähennystä haettaisiin esitetäytettyä veroilmoitusta korjattaessa aivan samalla tavalla kuin nykyisinkin.
Työmatkavähennyksen sulauttaminen tulonhankkimisvähennykseen ratkaisisi positiivisella tavalla nykyisistä rinnakkaisista tulonhankinnan vähennyksistä aiheutuvan moninkertaisen leikkurin. Suuri osa työssäkäyvien matkakustannuksista jää nyt kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja 750 euron omavastuun takia. Samalla erikseen myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen 750 euron vakio-osa nielee suuren osan työssäkäynnin muista kustannuksista, kuten etätyöläisen työhuonevähennyksestä.
Työmatkakulujen omavastuun ja tulonhankkimiskulujen vakio-osan seurauksena on tuplaleikkuri, joka nielee helposti kaikki työssäkäynnin kustannukset verotuksessa. Etätyön yleistyminen on entisestään korostanut sekä nykyisen työmatkavähennyksen että tulonhankkimisvähennyksen puutteita ja synnyttänyt uusia väliinputoajaryhmiä.
- Puolet ajasta etätöissä työskentelevän työmatkakulut hupenevat helposti työmatkavähennyksen omavastuuseen. Samalla leikattu työhuonevähennys voi upota tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaan, havainnollistaa Lehtinen.
- Kansa on siirtymässä laajasti hybridityöhön, mutta vähennysjärjestelmä on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.
Tulonhankkimisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen kaipaa ensi vaalikaudella myös laajempaa peruskorjausta. Veronmaksajien nyt esittämä yksinkertaistus vähennysjärjestelmään on tarkoitettu tämän laajemman korjauksen perustaksi.
Etätyön kaavamaista työhuonevähennystä on syytä jatkossa kehittää ja korottaa. Tämä voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Työmatkakulujen osalta on puolestaan mietittävä muun muassa kulujen laissa säädettyä enimmäismäärää, jota vuonna 2022 korotetaan määräaikaisesti 7000 eurosta 8400 euroon.
Osa tarvittavista muutoksista voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta korjaamalla, osaan tarvitaan muutoksia myös lainsäädännössä. Olennaista on, että vähennyksistä tulevaisuudessa muodostuu nykyistä toimivampi, tasapuolisempi ja loogisempi kokonaisuus.
- Työelämä uudistuu ja monimuotoistuu, joten tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähennysten on muututtava ajan mukana.
- Viimeistään seuraavan hallituksen on korjattava tulonhankinnasta aiheutuvien kulujen vähennykset oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi nykymaailmassa, katsoo Lehtinen.
Esimerkkejä työssäkäyvien verovähennyksistä osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien Lehtinen VM:n verokartoituksesta: Toteuttamiskelpoisia kiristyksiä ei juuri löytynyt, osinkovero tuskin tuottaisi mitään6.3.2023 12:41:48 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille. - Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen. - Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa. Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan. Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämine
Veronmaksajien selvitys: Vaalikauden kulutusveromuutokset nostivat veroja lähes 800 miljoonalla eurolla23.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain. Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon. - Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee. Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023. Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, j
Veronmaksajat selvitti ehdokkaiden verokannat: Menosäästöjä ennen veronkiristyksiä21.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin. Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä. - Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa. - Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö eh
Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio Suomen riesana – Ruotsi verottaa palkansaajaa selvästi kevyemmin15.12.2022 01:00:00 EET | Tiedote
Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022. Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa
Verokarhun kaataja vai kesyttäjä? Veronmaksajien historia julki 22.11.21.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme