Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat yksinkertaistaisi työssäkäynnin verovähennykset: Työmatkakulut osaksi tulonhankkimisvähennystä – vähennysten tuplaleikkuri historiaan

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää yksinkertaistavaa ja oikeudenmukaista korjausta työssäkäyvien kansalaisten verovähennyksiin. Tässä mallissa työmatkakulut yhdistettäisiin osaksi yleistä tulonhankkimisvähennystä.

Samalla luovuttaisiin kokonaan työmatkakulujen erillisestä 750 euron omavastuusta, joka sulautuisi jatkossa osaksi tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaa.

- Työmatkakulujen ja muiden tulonhankinnan menojen nykyinen eriytetty vähennysjärjestelmä on mutkikas, epäoikeudenmukainen ja synnyttää perusteettomasti väliinputoajia, Lehtinen arvioi. 

- Etä- ja hybridityön yleistyminen on entisestään korostanut nykyisen vähennysjärjestelmän rakenteellisia ongelmia.

Lehtisen mielestä kyse on myös työssäkäyvien kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta verotuksessa. Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.

- On aika yksinkertaistaa järjestelmää saattamalla kaikki työssäkäynnistä aiheutuvat kustannukset lähtökohtaisesti samalle viivalle verotuksessa.

Erillisestä työmatkavähennyksestä voidaan luopua kokonaan, mikäli työmatkakulut huomioidaan muiden tulonhankinnasta aiheutuvien menojen rinnalla, kun yleistä tulonhankkimisvähennystä lasketaan. Pelkästään vähäisten työmatkakulujen perusteella ei siis saisi jatkossakaan vähennystä, mikäli niiden määrä alittaa tulonhankkimisvähennyksen kaikille menevän vakio-osan. Muutos lainsäädäntöön olisi yksinkertainen, sillä vähennysperusteisiin ei tarvitsisi välttämättä tehdä tämän takia muita muutoksia.

- Vähennystä haettaisiin esitetäytettyä veroilmoitusta korjattaessa aivan samalla tavalla kuin nykyisinkin.

Työmatkavähennyksen sulauttaminen tulonhankkimisvähennykseen ratkaisisi positiivisella tavalla nykyisistä rinnakkaisista tulonhankinnan vähennyksistä aiheutuvan moninkertaisen leikkurin. Suuri osa työssäkäyvien matkakustannuksista jää nyt kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja 750 euron omavastuun takia. Samalla erikseen myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen 750 euron vakio-osa nielee suuren osan työssäkäynnin muista kustannuksista, kuten etätyöläisen työhuonevähennyksestä.

Työmatkakulujen omavastuun ja tulonhankkimiskulujen vakio-osan seurauksena on tuplaleikkuri, joka nielee helposti kaikki työssäkäynnin kustannukset verotuksessa. Etätyön yleistyminen on entisestään korostanut sekä nykyisen työmatkavähennyksen että tulonhankkimisvähennyksen puutteita ja synnyttänyt uusia väliinputoajaryhmiä.

- Puolet ajasta etätöissä työskentelevän työmatkakulut hupenevat helposti työmatkavähennyksen omavastuuseen. Samalla leikattu työhuonevähennys voi upota tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaan, havainnollistaa Lehtinen.

- Kansa on siirtymässä laajasti hybridityöhön, mutta vähennysjärjestelmä on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Tulonhankkimisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen kaipaa ensi vaalikaudella myös laajempaa peruskorjausta. Veronmaksajien nyt esittämä yksinkertaistus vähennysjärjestelmään on tarkoitettu tämän laajemman korjauksen perustaksi.

Etätyön kaavamaista työhuonevähennystä on syytä jatkossa kehittää ja korottaa. Tämä voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Työmatkakulujen osalta on puolestaan mietittävä muun muassa kulujen laissa säädettyä enimmäismäärää, jota vuonna 2022 korotetaan määräaikaisesti 7000 eurosta 8400 euroon.

Osa tarvittavista muutoksista voidaan toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta korjaamalla, osaan tarvitaan muutoksia myös lainsäädännössä. Olennaista on, että vähennyksistä tulevaisuudessa muodostuu nykyistä toimivampi, tasapuolisempi ja loogisempi kokonaisuus.

- Työelämä uudistuu ja monimuotoistuu, joten tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähennysten on muututtava ajan mukana.

- Viimeistään seuraavan hallituksen on korjattava tulonhankinnasta aiheutuvien kulujen vähennykset oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi nykymaailmassa, katsoo Lehtinen.

Esimerkkejä työssäkäyvien verovähennyksistä osoitteessa veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Järjestöt: Veronkannon uudistus on toteutettava säästövaateista huolimatta26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden

Vero2024: valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa talous- ja veropolitiikkaa28.2.2024 10:50:51 EET | Kutsu

KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024

Veronmaksajien kuntaverovertailu: Jopa 5 600 euron ero palkansaajapariskunnan maksamissa tuloveroissa22.2.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuod

Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan21.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta. Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen val

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Progressio iskee Suomessa ankarasti – keskituloisen palkankorotuksesta puolet menee veroihin14.12.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye