Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Kaari: Etätyöläinen, hyödynnä koronavuoden kulut veroilmoituksessa

Jaa

Poikkeuksellinen koronavuosi näkyy myös veroilmoituksessa. Paljon etätöitä tehneen veronmaksajan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että tiedot tulevat oikein merkityiksi veroilmoitukselle, sanoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari.

Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. 

- Poikkeuksellinen vuosi näkyy esimerkiksi siten, että kodin ja työpaikan väliset matkakulut voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin. Kotona tehdystä etätyöstä puolestaan tulee vaatia omat vähennykset, Kaari sanoo.

- Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa.

Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset.

Lomakkeita saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030.

Muista työhuonevähennys

Kotona etäilijä voi vähentää verotuksessa esimerkiksi työhuonevähennyksen ja tietoliikennekuluja. Jos olet ollut etätöissä yli puolet viime vuoden työpäivistä, saat 900 euron työhuonevähennyksen. Tämä ei edellytä omaa työhuonetta. Jos maksat itse nettiyhteydet, voit vaatia ne kokonaan vähennyksiin, jos työkäyttöä on yli puolet koko käytöstä.

Jos sinulla on työskentelyäsi varten erillinen työtila tai olet hankkinut kalliita kalusteita, voit vähentää todelliset kustannukset työhuonevähennyksen sijasta.

Tulonhankkimisvähennyksen verottaja myöntää työssäkäyville automaattisesti. Sen suuruus on 750 euroa.

- Saat siis veroilmoitukseen lisäämistäsi tulonhankkimiskuluista kuten työhuonevähennyksestä lisävähennystä vain, jos kulusi ilman matkakuluja yhteensä ylittävät 750 euron rajan, Kaari opastaa.

Matkakuluihin kuuluvat myös maskikulut

Matkakuluja ilmoittaessasi älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan Omaveroon tai lomakkeelle.

- Matkakuluja ovat myös maskikulut 13.8.2020 alkaen: 2 euroa päivältä. Kyseisenä päivänä annettiin maskin käyttöä koskeva suositus, Kaari sanoo.

Asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuu on 750 euroa.

- Jos olet ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on vähemmän kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa, Kaari toteaa.

Muista vaatia myös kotitalousvähennys, jos esimerkiksi olet kotona tai mökillä teettänyt remonttia tai ostanut siivouspalveluja. Kotitalousvähennyksen saat vähentää suoraan veroistasi.

Oikein ilmoittamalla vältät veronkorotuksen

Jos et korjaa ja täydennä tietojasi, sinun katsotaan antaneen esitäytetyn veroilmoituksen mukaisen veroilmoituksen. Velvollisuutesi on poistaa tarpeettomat vähennykset, kuten toteutumattomat matkakulut.

Mikäli myöhemmin havaitaan, että olet vaatinut aiheettoman vähennyksen tai veronalaisia tuloja ei ole ilmoitettu, voit joutua maksamaan veronkorotuksia lisäverojen lisäksi.

- Yllättävän moni jättää esimerkiksi vuokratulot ilmoittamatta, koska luulee tiedon vuokratulojen oikeasta määrästä jo olevan verottajalla. Jos vuokria ei ilmoita nimenomaan veroilmoituksella, joutuu maksamaan veronkorotusta, vaikka ennakkoverot vuokratuloista olisi maksettu. Muista ilmoittaa tulot myös lyhytaikaisesta vuokrauksesta, Päivi Kaari toteaa.

Tietojen viimeinen ilmoittamispäivä on joku seuraavista tiistaipäivistä: 4.5. tai 11.5 tai 18.5.2021. Päivämäärä on merkitty lomakkeelle ja Omaveroon. Veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa määräpäivänä klo 16.15 mennessä, jos palautat veroilmoituksen paperilla. Veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos korjattavaa tai lisättävää ei ole.

Neuvoja veroilmoituksen tarkistamiseen ja korjaamiseen löytyy osoitteesta veronmaksajat.fi/veroilmoitus

Lisätiedot:

johtava verojuristi Päivi Kaari, Veronmaksajat, puh. 040 581 3430

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Kolmannes veroista on kulutusveroja – tupakka-askin hinnasta jo 89 prosenttia veroa23.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2020 Suomessa kerättiin kulutusveroja 33,3 miljardia euroa. Kulutusverot olivat viime vuonna kolmasosa kaikista Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2019 Suomessa 14,2 prosenttia. Näin mitattuna Suomen kulutusverotus on OECD-maiden kärjen tuntumassa. Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomistin Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverot meillä ja muualla 2021”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta Suomessa ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutusverojen osuus verotuotoista oli 29,0 prosenttia ja 2010 31,8 prosenttia. Vuodesta

Tänään on täksvärkkipäivä: 9.6. veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

EMBARGO: julkaisuvapaa ke 9.6.2021 klo 06.00 Keskiviikkona 9. kesäkuuta Suomessa vietetään veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2021 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää taksvärkkipäivää terveellisenä muistutuksena siitä, että verotuksen kokonaistaso on Suomessa jo nyt hyvin korkea. Veroja ei voi enää jatkossa yleisesti kiristää, vaan on päinvastoin päästävä verotuksen tason asteittaiseen keventämiseen. Kun talous kukoistaa, saadaan maltillisemmatkin veroprosentit riitt

Lehtinen liikenteen verotuksesta: Hyvä taustaselvitys, nyt jäitä hattuun – polttoaineveroa ei pidä sitoa indeksiin18.5.2021 13:10:29 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää liikenteen verotusta selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän muistiota hyvänä taustaselvityksenä, joka ei anna aihetta mihinkään pikaisiin veromuutoksiin. Tämän vaalikauden osalta polttoaineiden verotuksen kiristykset on jo etupainotteisesti tehty, eikä polttoaineveroa kannata sitoa indeksiin jatkossakaan. Työryhmän kaavailuissa indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Työryhmän esitys polttoaineveron vuosittaisista indeksikorotuksista sitoisi Lehtisen mielestä turhaan päättäjien käsiä. Indeksisidonnaisuus jäykistäisi polttoaineverotuksesta päättämistä aivan tarpeettomasti ja johtaisi kaavamaisiin vuosittaisiin pakkokiristyksiin. - Polttoaineveron muutoksissa on voitava kulloisenkin tilanteen mukaan huomioida raakaöljyn hintakehitys ja muutkin polttoaineiden markkinahintoihin ja kulutukseen vaikuttavat tekijät, Lehtinen toteaa. - Indeksisidonnaisuuden kaltai

Veronmaksajien Lehtinen: Menoja paisutetaan ja veroja kiristetään syyttä suotta – kotitalousvähennys kehysriihen valopilkku29.4.2021 21:58:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina. Menokehysten ylittäminen puolella miljardilla eurolla vielä vuonna 2023 on kummallista, koska talouden arvioidaan tuolloin olevan jo vahvassa vedossa. - Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot. Menojen jatkuva paisuttaminen velkarahalla on Lehtisen mielestä yleensäkin väärä tapa vastata julkisen talouden kestävyyshaasteisiin, ja aivan erityisesti näin on vahvan talouskasvun vuosina. - Näköpiirissä oleviin menopaineisiin pitäisi löytää rahat normaalien kehysten sisältä, eikä aiemmin sovittuja kehyksiä miljardikaupalla väljentämällä, Lehtinen katsoo. Myös verotuksen osalta kehysriihen linjaukset jättävät toivomisen varaa. Hallitus päätti jälleen uusista veronkiristyksistä, vaikka talouden terveen ja pitkäjänteiseen kasvun perustaksi verotusta pitäisi päinvastoin asteittain keventää. - Verotuksen kiristämisen merkeissä taivallet

Lehtinen komitean mietinnöstä: Maakuntavero torjuttiin perustellusti11.3.2021 09:27:43 EET | Tiedote

Maakuntaverokomiteassa jäsenenä ollut Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää komitean selkeitä johtopäätöksiä hyvin perusteltuina ja oikeaan osuvina. - Komitea torjui selvin sanoin maakuntaveron hallituksen sote-uudistuksessa esittämien hyvinvointialueiden rahoituksessa. Maakuntaveron tarpeellisuus ei tule komitean linjausten mukaan jatkossakaan arvioitavaksi, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä olennaisesti laajentaa. Lisäksi ennen mahdollisten uusien veroratkaisujen arviointia on hallituksen nyt esittämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta saatava ensin riittävästi kokemuksia. - Näille komitean vahvoille peruslinjauksille antaa erityistä painoa se, että komitean laaja enemmistö oli niiden osalta yksituumainen. Lehtinen arvioi, että komitean nyt tekemillä linjauksilla maakuntavero otettaisiin käyttöön aikaisintaan 2030-luvulla, jos koskaan. - Monialaisia maakuntia ei ole näköpiirissä ja hyvinvointialueiden tehtäväkentän olennainen laajent

Kuntaverovertailu 2021: Mikkeli on kirein maakuntakeskus, Halsua kirein kunta5.2.2021 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2021 maakuntakeskusten kirein verotus on Mikkelissä ja kevyin Helsingissä. Mikkelin tuloveroprosentti on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Helsingissä, selviää Veronmaksajain Keskusliiton kuntaverovertailusta. Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä noin 2 900 euroa enemmän veroja pääkaupunkiin verrattuna, kun huomioidaan kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöverot. Helsingin jälkeen vertailun seuraavaksi keveimmät verottajat ovat Turussa ja Jyväskylässä. Vastaavasti Kokkola ja Rovaniemi ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2021 nostaneita kuntia oli Suomessa 39, joka on toistaiseksi pienin lukumäärä tällä vuosituhannella. Kuntien verotulot kehittyivät vuonna 2020 koronasta huolimatta paremmin kuin viime keväänä ehdittiin kenties pelätä”, Kalluinen toteaa. Kunnan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme