Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa

Jaa

Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi ilman, että niitä vaatii itse. Veronmaksajat kertaa veroilmoituksen tyypilliset sudenkuopat johtavan verojuristin Päivi Kaaren kanssa.

”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa.

”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.”

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna.

”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, Kaari toteaa.

Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna esimerkiksi remontoinut kotia tai kesämökkiä, nyt on aika vaatia siitä kotitalousvähennystä.

Sen sijaan verottaja myöntää työssäkäyville automaattisesti ilman hakemista tulonhankkimisvähennyksen, jonka suuruus vuodelta 2017 on 750 euroa.

”Saat siis veroilmoitukseen lisäämistäsi tulonhankkimiskuluista lisävähennystä vain, jos kulusi ylittävät 750 euron rajan. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja kodin ja työpaikan väliset matkakulut eivät sisälly tähän summaan, vaan ne vähennetään erikseen”, Kaari opastaa.

”Jos esimerkiksi pyydät verotuksessa 420 euron työhuonevähennystä ja ammattikirjallisuuden hankintamenoista vähennystä 300 euroa, niin et saa näistä erikseen lisävähennystä, koska yhteissumma 720 euroa on pienempi kuin automaattisesti tehtävä 750 euron tulonhankkimisvähennys.”

Veroilmoituksen tiedot on saatu eri lähteistä, kuten työnantajalta ja pankeista. Yleensä ne ovat oikein.

”Verottajalla ei kuitenkaan ole hallussaan kaikkia tietoja. Yllättävän moni jättää esimerkiksi vuokratulot ilmoittamatta, koska luulee tiedon vuokratulojen oikeasta määrästä jo olevan verotoimistossa”, Kaari toteaa.

”Luulo on väärä. Jos vuokria ei ilmoita nimenomaan veroilmoituksella, joutuu maksamaan veronkorotusta, vaikka ennakkoverot vuokratuloista olisi maksettu”, hän jatkaa.

Voit tehdä korjaukset ja täydennykset veroilmoitukseen lomakkeen ohella sähköisesti osoitteessa www.vero.fi/veroilmoitus. Tietojen viimeinen ilmoittamispäivä on joko 8.5. tai 15.5.2018. Päivämäärä on merkitty lomakkeelle. Veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos korjattavaa tai lisättävää ei ole.

”Neuvoja veroilmoituksen tarkistamiseen ja korjaamiseen löytyy osoitteesta veronmaksajat.fi/veroilmoitus”, Kaari muistuttaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
johtava verojuristi Päivi Kaari, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7339
viestintäpäällikkö Leena Kurkinen, Veronmaksajat, puh. 09 6188 7205

Päivi Kaaren kuva on vapaasti käytettävissä osoitteessa
http://www.veronmaksajat.fi/kuvapankki

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat selvitti: vajaa tonni kuussa on ihanteellinen työtulo opiskelijalle5.10.2018 07:00Tiedote

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon. Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018. Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan. – Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko

Veronmaksajat budjettiriihestä: Keskituloisen verot lähes ennallaan, ostovoima paranee 30 euroa kuukaudessa - osakesäästötilien käyttöönotto myönteistä29.8.2018 15:28Tiedote

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,3 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kohenee ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tekemää päätöstä piensijoittajan osakesäästötilien käyttöönotosta. - Uusilla osakesäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Laajapohjaisen osakesäästäm

Veronmaksajien Lehtinen: Hallituksen budjettiriiheen jäi 100-200 miljoonan euron kevennystarve8.8.2018 15:50Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

6.6. on veronmaksajan juhlapäivä: Keskiviikosta lähtien aletaan tienata itselle5.6.2018 10:59Tiedote

Keskiviikkona 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,0 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2018 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taks

Veronmaksajien selvitys: Päättäjät haluavat alentaa veroastetta – tai enintään pitää nykytasolla28.5.2018 07:00Tiedote

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa. Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta. ”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme