Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Lehtinen hallitusohjelmasta: Haittaverot kiristyvät, työntekoa kannustavat kevennykset puuttuvat

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.

- Ratkaisu on toispuoleinen. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys. Tätä ei ohjelmassa valitettavasti ole.

Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. Kaiken lisäksi kevennykset aiotaan rajata vain pieni- ja keskituloisille.

- Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.

Ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee hallitusohjelman linjauksilla entisestään. Kevennysten tiukka rajaaminen tulojen mukaan ei ole perusteltua.

- Työntekoa, osaamisen kartuttamista, tuottavuuden lisäämistä ja uralla etenemistä pitäisi kannustaa nykyistä paremmin kaikilla tulotasoilla. Nettoansioiden ostovoimastakin pitäisi huolehtia laajapohjaisesti. Tässä ohjelmassa mennään valitettavasti ansiotulojen verotuksessa toiseen suuntaan, katsoo Lehtinen.

Kotitalousvähennyksellä on jatkuvasti suuri merkitys harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Sen avulla on myös synnytetty työllistävä kotitalouspalvelujen toimiala Suomeen.

- Hallitusohjelman linjaus kotitalousvähennyksen leikkaamisesta on ristiriidassa harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa.

- Kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen on perusteetonta ja selkeä pettymys tässä hallitusohjelmassa.

Veronkiristyksistä pääosa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus. Esimerkiksi tupakan veronkorotuksilta voi välttyä käyttämällä vähemmän tätä terveydelle haitallista tuotetta.

- On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa. Harmi vain, että työnteon verotusta ei samalla kevennetty.

Hallitusohjelman suurin veropoliittinen kysymysmerkki liittyy valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Jatkovalmistelun pohjaksi on valittu maakuntamalli, ja myös maakuntaveroa aletaan valmistella.

- Uusien itsehallinnollisten maakuntatason verottajien lisääminen kaikkien nykyisten rinnalle uhkaisi kiristää ajan myötä kokonaisveroastetta.

- Sote-uudistuksen tärkeä tavoite pitää olla kustannuspaineiden purkaminen toimintaa kehittämällä ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Uusien maakunnallisten valtuustojen itsenäinen verotusoikeus ei edistäisi tavoitetta, katsoo Lehtinen.

Asuntolainojen korkovähennystä on leikattu useiden vaalikausien aikana, ja nyt uusi hallitus aikoo poistaa sen kokonaan. Asuntolainojen korkovähennyksen merkitys on juuri nyt poikkeuksellisen alhaisten korkojen takia rajallinen, mutta tilanne voi tulevaisuudessa muuttua.

- Korkovähennys on hyvä säilyttää työkalupakissa, vaikka siitä tässä vaiheessa luovuttaisiinkin.

- Jos korkotaso joskus tulevaisuudessa nousee merkittävästi, voi korkovähennykselle tulla uudestaan käyttöä, arvioi Lehtinen.

Pääomatulojen verotuksen ja yritysverotuksen ratkaisut ovat kokonaisuutena yllätyksettömiä. Verokantoja ei muuteta ja myös osinkoverotus säilyy entisellään.

- Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys on pääomatulojen verotuksessa ja yritysverotuksessa erityisen tärkeää. Hallitusohjelman maltillinen etenemistapa on siksi paikallaan ja vahvistaa luottamusta.


Laskelmat ja arviot verotuksen muutosten vaikutuksista osoitteessa veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat peruuttaa Vero2020-tapahtuman – tilalle verkkoseminaari12.3.2020 17:03:52 EETTiedote

Veronmaksajain Keskusliitto peruuttaa ensi keskiviikolle 18.3. suunnitellun vuosittaisen ”Vero2020”-tapahtumansa koronaviruksen kohonneen tartuntariskin takia. Ilmoittautuneille ja muullekin kiinnostuneelle yleisölle tarjotaan kuitenkin verkkoseminaari verotuksen ja oman talouden päivänpolttavista aiheista. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää Finlandia-talolla ja siihen oli ilmoittautunut 1200 henkeä. Veronmaksajat pahoittelee peruutuksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Vero2020-verkkoseminaari järjestetään samana päivänä 18.3. klo 10-15 Veronmaksajien nettisivuilla. Sen ohjelma vahvistetaan pian samassa osoitteessa. Myös median edustajat ovat tervetulleita seuraaman verkkolähetystä suorana tai myöhemmin tallenteena.

Veronmaksajien Lehtinen maakuntaverokomiteasta: Mahdollisen maakuntaveron vaikutukset on tärkeää selvittää5.3.2020 14:15:47 EETTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että maakuntaverokomitean asettaminen on hallitukselta perusteltu ratkaisu. Lehtinen on komitean jäsen. - Maakuntavero vaikuttaisi syvällisesti verojärjestelmään, joten on korkea aika huolellisesti punnita mahdollisten muutosten kaikki ulottuvuudet. Asetettu komitea sopii tähän tarkoitukseen, Lehtinen toteaa. Ajankohta maakuntaverokomitean asettamiselle on otollinen, sillä hallituksen kaavailuissa sote-uudistus käynnistettäisiin aluksi valtion rahoituksen perustalle. Sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ei siis olla ottamassa käyttöön maakuntien verotusoikeutta. - Nyt on oivallinen tilaisuus käydä maakuntaveron käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä asiantuntevasti ja monipuolisesti läpi jo ennen verojärjestelmän mahdollisia muutoksia koskevien ratkaisujen tekemistä. Lehtinen korostaa mahdollisen maakuntaveron käyttöönoton vaikutusten arviointia myös valtakunnallisen veropolitiikan harjoittamisen kannalta. - Kulloisenk

Kuntaverovertailu 2020: Mikkeli on maakuntakeskusten kirein verottaja31.1.2020 04:00:00 EETTiedote

Mikkeli nousee maakuntakeskusten kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020. Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Ilman veroprosentin nostoa keskituloisten palkansaajapuolisoiden verotaakka* olisi tänä vuonna 1 020 euroa pienempi. Mikkelin jälkeen seuraavaksi kirein verotus maakuntakeskuksista on Kokkolassa ja Rovaniemellä. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat puolestaan Turku ja Jyväskylä. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan nostaneiden kuntien joukossa oli tänä vuonna myös useita suuria maakuntakeskuksia, kuten Tampere, Kuopio ja Vaasa. Kunnallisveroprosentit nousivat tänä vuonna kunnissa, joissa asuu yhteensä yli miljoona

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2019: Suomen verotus iskee ankarasti kun tulot nousevat16.12.2019 03:00:00 EETTiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu. Verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 44 000 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 143 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,8 prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. - Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä piirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 600 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeas

Veronmaksajien Lehtinen: Keskituloisen verotus kiristyy 0,4 %-yksikköä – hallituksen budjettiriihestä kylmä veroviesti palkansaajille17.9.2019 19:33:42 EESTTiedote

Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3 452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu hallituksen budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pettynyt hallituksen verolinjauksiin. Palkansaajien verotus kiristyy ja valmiiksi ankara progressio jyrkkenee entisestään. - Hallitus leikkaa palkansaajien nettoansiota ja ostovoimaa antamalla verojen kiristyä. Tämä tuskin edistää usein peräänkuulutettua palkkamalttia. - Budjettiriihestä tuli nyt kylmä veroviesti palkansaajille ja käynnistyvälle liittokierrokselle, Lehtinen pohtii. Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selkeä pettymys budjettiriihen v

Veronmaksajien Lehtinen: Keskituloisen verotus kiristymässä nyt 0,4 prosenttiyksikköä - hallituksen on budjettiriihessä purettava loput kiristyspaineet27.8.2019 13:35:15 EESTTiedote

Työllisyysrahaston hallituksen esitys vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksuista merkitsee sitä, että 3 452 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaisi nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu eri sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten lisäksi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta edelleen uhkaava kiristyminen puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. - Hallituksen on budjettiriihessään syytä päättää ainakin 250 miljoonan euron lisäkevennyksistä, jotta palkkaverotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen estetään kaikilla tulotasoilla. Katso laskelmat tuloveromuutoksista osoitteessa veronmaksajat.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme