Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2019–2023: Kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä, kestävyyttä rakenneuudistuksilla, menot kurissa

Jaa

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019-2023 selkeisiin perusperiaatteisiin.

Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa ja kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Julkiset menot on pidettävä koko vaalikauden ajan tiukasti kurissa. Jos lisäsopeutusta tarvitaan, se on tehtävä menosäästöillä, ei veronkiristyksillä. Työllisyyden osalta on syytä tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen pitämistä kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden tiellä tilanteessa, jossa pelkkään viennin vetoon ei voi enää tuudittautua. Tämä edellyttää määrätietoisen kasvuhakuista finanssipolitiikkaa vaalikaudella 2019-2023.

- Paluuta takavuosien pitkittyneestä taantumasta tuttuun kiristyvien verojen, hiipuvan ostovoiman ja supistuvan kansantalouden kierteeseen ei saa tulla, toteaa Lehtinen.

Veronmaksajat esittää vaalikaudelle 2019–2023 neljää keskeistä talous- ja veropolitiikan ankkuriperiaatetta:

1) Verotuksen yleistä tasoa on maltillisesti alennettava, kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä

Kansantalouden veroasteen nousuun saatiin käänne tällä vaalikaudella. Verotuksen jatkuvat kiristykset taitettiin kevennyksiksi ja hyvät tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Kotimainen kysyntä on palkkamaltista huolimatta vahvistunut. Kansantalous on edellisen vaalikauden supistumisen jälkeen käännetty vahvaan kasvuun. Työllisyys paranee. Julkista taloutta on onnistuttu tasapainottamaan. Veropolitiikka on osaltaan tukenut tätä vahvaa talouskehitystä. Ensi vaalikaudella verotuksen yleistä tasoa on edelleen maltillisesti alennettava, eikä veroaste saa ainakaan nousta.

2) Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla

Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapa kannustaa työn-tekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. Se on avain ostovoiman ja yksityisen kulutuskysynnän kohenemiseen myös maltillisten palkkaratkaisujen oloissa. Suomen on oltava kilpailukykyinen palkkaverotuksessa. On verotettava mieluummin haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa. Ensi vaalikau-della on kevennettävä ansiotulojen verotusta kautta linjan, kaikilla tulotasoilla.

3) Kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla

Julkiseen talouteen kohdistuu pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisestä johtuva kes-tävyysvaje, jota on purettava rakenneuudistuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvan uudistukset ovat tällöin avainasemassa. Niiden on johdettava julkisten palvelujen tuottavuuden kohenemiseen ja työnteon kannustimien paranemiseen. Uudistuksilla on saatava aikaan kustannussäästöjä ja niiden on edistettävä työllisyysasteen nousua.

4) Julkista taloutta on tarvittaessa sopeutettava menosäästöillä

Näköpiirissä ei ole tarvetta uusille leikkauslistoille, mutta julkiset menot on pidettävä tiukasti kurissa. Tilanne voi myös vaalikauden aikana muuttua. Mahdollisesti tarvittava julkisen talouden lisäsopeutus on tehtävä menosäästöillä, ei verotusta kiristämällä.


Verotuksen kehittämistä koskevat linjaukset:

  • Ansiotulojen verotusta kevennetään vähintään miljardilla eurolla. Kevennys toteutetaan kautta linjan, kaikissa tuloluokissa. Valtion tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013-2019 säädetty väliaikainen solidaarisuuskorotus poistetaan asteittain osana kevennysten kokonaisuutta. Muita kevennyksiä painotetaan pieni- ja keskituloisille. Tuloveroperusteita muutetaan vuosittain niin, että yleisen ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten verotusta kiristävä vaikutus puretaan. Tämä ei ole kevennys, vaan estää verotuksen muutoin tapahtuvan kiristymisen. Eläkkeiden verotusta kevennetään saman verran kuin palkkaverotusta, ja eläketulojen perusteettomasta lisäverosta luovutaan.
  • Yhteisöverokanta voidaan pitää toistaiseksi ennallaan 20 prosentissa, mutta kil-pailuaseman mahdollisesti muuttuessa on oltava valmius alentaa yhteisöverokantaa 15-18 prosenttiin.
  • Pääomatulojen verotusta ei kiristetä.
  • Piensijoittajan osakesäästötili otetaan käyttöön.
  • Asuntolainojen korkovähennyksen asteittainen leikkaaminen lopetetaan ja korkovähennys vakiinnutetaan. Asuntokauppoihin kohdistuvaa varainsiirtoveroa alennetaan.
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan sadalla eurolla 2500 euroon.
  • Työmatkakulut ja muut työssä käymisestä aiheutuneet kustannukset vähenne-tään lähtökohtaisesti todellisen suuruisina.
  • Auton hankintaan kohdistuvaa autoveroa alennetaan, minkä yhteydessä koro-tetaan maltillisesti ja asteittain auton käytön aikaista ajoneuvoveroa. Liikenteen verotuksen kokonaisuutta ja eri uudistusvaihtoehtoja selvitetään vaalikauden aikana.
  • Perintö- ja lahjaveroasteikkoja huojennetaan ja perintöveroasteikon alarajaa ko-rotetaan.
  • Kiinteistöverotuksen verotusarvojen määritystä uudistettaessa huolehditaan siitä, että uudistus ei johda yleiseen kiinteistöverotuksen tason nousuun eikä tuota kohtuuttomia kiinteistökohtaisten verojen korotuksia. Kuntia ei pakoteta kiinteistöveron kiristämiseen. Kiinteistöveroprosenttien alarajoja on alennettava, jotta tämä on mahdollista kaikissa kunnissa, kun kiinteistöverotuksen arvostusjärjestelmä uudistetaan. Lisäksi yksittäisen kiinteistön verotusarvon vuosittaista muutosta on rajoitettava, jotta uudistus ei aiheuta kohtuuttomia veronkorotuksia. Kiinteistöveroprosenteissa säilytetään myös ylärajat.
  • Kulutusverojen korotuksia voidaan harkita osana kokonaisuutta, jossa ansiotu-lojen verotusta kevennetään tuntuvasti ja muutosten yhteisvaikutus on ostovoi-maa lisäävä. Kulutusverojen korotukset on suunnattava ensisijaisesti haittoihin kohdistuviin valmisteveroihin. Liikennepolttoaineiden ja kuluttajasähkön vero-tusta voidaan korottaa verotuksen ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Terveyshaittoihin kohdistuvien alkoholiveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron maltillinen korottaminen on edelleen perusteltua. Muoviveron käyttöönottoa selvitetään.

Rakenneuudistukset: sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon

Vaalikauden aikana on käynnistettävä sosiaaliturvan uudistus.

Kun kehitetään tulonsiirtojärjestelmiä, lähtökohtana tulee olla niiden, palvelumaksujen ja progressiivisen tuloverotuksen yhteisvaikutusten tarkastelu. Kokonaisuuden tulee olla aina omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustava ja suoranaisia kannustinloukkuja on purettava. Perhekustannusten tasaus toteutuu tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti verovapaiden lapsilisien avulla. Sosiaaliturvan uudistuksen on edistettävä tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (sote) on vaalikauden toinen tärkeä rakenneuudistus. Se on myös merkittävä verouudistus.

Toteutuvasta sote-mallista riippumatta uudistuksen perustavoitteena on oltava kustannuspaineiden purkaminen toimintaa tehostamalla ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Sote-uudistuksen on johdettava tavoiteltuihin kustannussäästöihin parantamalla palveluiden tuottavuutta, ei tinkimällä palveluiden laadusta.

Sote-uudistus on käynnistettävä valtion rahoituksella siten, että kaikki maakunnat sitoutuvat yhteisesti sovittaviin kustannusraameihin. Soten rahoituksessa ei tarvita jat-kossakaan uusia itsenäisiä alueellisia verottajia, jotka tulisivat nykyisten rinnalle. Maa-kuntien rahoituksen kehittämisen vaihtoehtoja tulee selvittää vaalikauden aikana. Selvityksessä on huomioitava uudistuksen toimeenpanosta saatavat kokemukset.

Talous- ja veropolitiikan linjat vaalikaudelle 2019–2023 -ohjelma on luettavissa Veronmaksajien verkkosivuilla www.veronmaksajat.fi/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien Korpela: Sähköinen veroilmoitus ainoana vaihtoehtona ei ole reilua julkista palvelua21.1.2019 07:00Tiedote

Veronmaksajain Keskusliitto on huolestunut ainakin kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät voi tai halua asioida verottajan kanssa pelkästään sähköisesti. Viime kuukausien aikana liitto on saanut jäseniltään lukuisia viestejä, joissa nämä pelkäävät jäävänsä kokonaan veropalvelujen ulkopuolelle. Verohallinto on kehittänyt digipalvelujaan kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus helpottaa sekä veronmaksajien että viranomaisten toimintaa. Nykyvauhdilla palvelukehitys uhkaa kuitenkin jättää jälkeen ne, joilla ei ole vielä säännöllistä pääsyä verkkoon. Keväällä 2019 Verohallinto ei aio enää lähettää kansalaisille veroilmoituksen palautuskuorta eikä palautettavaa lomaketta. Veronmaksajien lakiasiain johtajan Vesa Korpelan mukaan paperilla ilmoittavat kansalaiset joutuvat näin itse hankkimaan lomakkeet, kirjekuoren ja maksamaan postimaksun. ”Paperilla ilmoittamista ollaan tekemässä kohtuuttoman vaikeaksi aiempaan verrattuna”, Korpela huomauttaa. Verohallinto on luvan

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018: Suomen riesana on kireä progressio30.11.2018 06:00Tiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 000 euron vuosittaisella palkkatasolla jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempi. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Suomalaista keskipalkkaa eli 43 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 140 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Työn verotusta mittaava pa

Veronmaksajat selvitti: vajaa tonni kuussa on ihanteellinen työtulo opiskelijalle5.10.2018 07:00Tiedote

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon. Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018. Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan. – Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko

Veronmaksajat budjettiriihestä: Keskituloisen verot lähes ennallaan, ostovoima paranee 30 euroa kuukaudessa - osakesäästötilien käyttöönotto myönteistä29.8.2018 15:28Tiedote

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,3 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kohenee ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tekemää päätöstä piensijoittajan osakesäästötilien käyttöönotosta. - Uusilla osakesäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Laajapohjaisen osakesäästäm

Veronmaksajien Lehtinen: Hallituksen budjettiriiheen jäi 100-200 miljoonan euron kevennystarve8.8.2018 15:50Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme