Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2019–2023: Kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä, kestävyyttä rakenneuudistuksilla, menot kurissa

Jaa

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019-2023 selkeisiin perusperiaatteisiin.

Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa ja kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Julkiset menot on pidettävä koko vaalikauden ajan tiukasti kurissa. Jos lisäsopeutusta tarvitaan, se on tehtävä menosäästöillä, ei veronkiristyksillä. Työllisyyden osalta on syytä tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen pitämistä kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden tiellä tilanteessa, jossa pelkkään viennin vetoon ei voi enää tuudittautua. Tämä edellyttää määrätietoisen kasvuhakuista finanssipolitiikkaa vaalikaudella 2019-2023.

- Paluuta takavuosien pitkittyneestä taantumasta tuttuun kiristyvien verojen, hiipuvan ostovoiman ja supistuvan kansantalouden kierteeseen ei saa tulla, toteaa Lehtinen.

Veronmaksajat esittää vaalikaudelle 2019–2023 neljää keskeistä talous- ja veropolitiikan ankkuriperiaatetta:

1) Verotuksen yleistä tasoa on maltillisesti alennettava, kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä

Kansantalouden veroasteen nousuun saatiin käänne tällä vaalikaudella. Verotuksen jatkuvat kiristykset taitettiin kevennyksiksi ja hyvät tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Kotimainen kysyntä on palkkamaltista huolimatta vahvistunut. Kansantalous on edellisen vaalikauden supistumisen jälkeen käännetty vahvaan kasvuun. Työllisyys paranee. Julkista taloutta on onnistuttu tasapainottamaan. Veropolitiikka on osaltaan tukenut tätä vahvaa talouskehitystä. Ensi vaalikaudella verotuksen yleistä tasoa on edelleen maltillisesti alennettava, eikä veroaste saa ainakaan nousta.

2) Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla

Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapa kannustaa työn-tekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. Se on avain ostovoiman ja yksityisen kulutuskysynnän kohenemiseen myös maltillisten palkkaratkaisujen oloissa. Suomen on oltava kilpailukykyinen palkkaverotuksessa. On verotettava mieluummin haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa. Ensi vaalikau-della on kevennettävä ansiotulojen verotusta kautta linjan, kaikilla tulotasoilla.

3) Kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla

Julkiseen talouteen kohdistuu pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisestä johtuva kes-tävyysvaje, jota on purettava rakenneuudistuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvan uudistukset ovat tällöin avainasemassa. Niiden on johdettava julkisten palvelujen tuottavuuden kohenemiseen ja työnteon kannustimien paranemiseen. Uudistuksilla on saatava aikaan kustannussäästöjä ja niiden on edistettävä työllisyysasteen nousua.

4) Julkista taloutta on tarvittaessa sopeutettava menosäästöillä

Näköpiirissä ei ole tarvetta uusille leikkauslistoille, mutta julkiset menot on pidettävä tiukasti kurissa. Tilanne voi myös vaalikauden aikana muuttua. Mahdollisesti tarvittava julkisen talouden lisäsopeutus on tehtävä menosäästöillä, ei verotusta kiristämällä.


Verotuksen kehittämistä koskevat linjaukset:

  • Ansiotulojen verotusta kevennetään vähintään miljardilla eurolla. Kevennys toteutetaan kautta linjan, kaikissa tuloluokissa. Valtion tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013-2019 säädetty väliaikainen solidaarisuuskorotus poistetaan asteittain osana kevennysten kokonaisuutta. Muita kevennyksiä painotetaan pieni- ja keskituloisille. Tuloveroperusteita muutetaan vuosittain niin, että yleisen ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten verotusta kiristävä vaikutus puretaan. Tämä ei ole kevennys, vaan estää verotuksen muutoin tapahtuvan kiristymisen. Eläkkeiden verotusta kevennetään saman verran kuin palkkaverotusta, ja eläketulojen perusteettomasta lisäverosta luovutaan.
  • Yhteisöverokanta voidaan pitää toistaiseksi ennallaan 20 prosentissa, mutta kil-pailuaseman mahdollisesti muuttuessa on oltava valmius alentaa yhteisöverokantaa 15-18 prosenttiin.
  • Pääomatulojen verotusta ei kiristetä.
  • Piensijoittajan osakesäästötili otetaan käyttöön.
  • Asuntolainojen korkovähennyksen asteittainen leikkaaminen lopetetaan ja korkovähennys vakiinnutetaan. Asuntokauppoihin kohdistuvaa varainsiirtoveroa alennetaan.
  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan sadalla eurolla 2500 euroon.
  • Työmatkakulut ja muut työssä käymisestä aiheutuneet kustannukset vähenne-tään lähtökohtaisesti todellisen suuruisina.
  • Auton hankintaan kohdistuvaa autoveroa alennetaan, minkä yhteydessä koro-tetaan maltillisesti ja asteittain auton käytön aikaista ajoneuvoveroa. Liikenteen verotuksen kokonaisuutta ja eri uudistusvaihtoehtoja selvitetään vaalikauden aikana.
  • Perintö- ja lahjaveroasteikkoja huojennetaan ja perintöveroasteikon alarajaa ko-rotetaan.
  • Kiinteistöverotuksen verotusarvojen määritystä uudistettaessa huolehditaan siitä, että uudistus ei johda yleiseen kiinteistöverotuksen tason nousuun eikä tuota kohtuuttomia kiinteistökohtaisten verojen korotuksia. Kuntia ei pakoteta kiinteistöveron kiristämiseen. Kiinteistöveroprosenttien alarajoja on alennettava, jotta tämä on mahdollista kaikissa kunnissa, kun kiinteistöverotuksen arvostusjärjestelmä uudistetaan. Lisäksi yksittäisen kiinteistön verotusarvon vuosittaista muutosta on rajoitettava, jotta uudistus ei aiheuta kohtuuttomia veronkorotuksia. Kiinteistöveroprosenteissa säilytetään myös ylärajat.
  • Kulutusverojen korotuksia voidaan harkita osana kokonaisuutta, jossa ansiotu-lojen verotusta kevennetään tuntuvasti ja muutosten yhteisvaikutus on ostovoi-maa lisäävä. Kulutusverojen korotukset on suunnattava ensisijaisesti haittoihin kohdistuviin valmisteveroihin. Liikennepolttoaineiden ja kuluttajasähkön vero-tusta voidaan korottaa verotuksen ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Terveyshaittoihin kohdistuvien alkoholiveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron maltillinen korottaminen on edelleen perusteltua. Muoviveron käyttöönottoa selvitetään.

Rakenneuudistukset: sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon

Vaalikauden aikana on käynnistettävä sosiaaliturvan uudistus.

Kun kehitetään tulonsiirtojärjestelmiä, lähtökohtana tulee olla niiden, palvelumaksujen ja progressiivisen tuloverotuksen yhteisvaikutusten tarkastelu. Kokonaisuuden tulee olla aina omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustava ja suoranaisia kannustinloukkuja on purettava. Perhekustannusten tasaus toteutuu tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti verovapaiden lapsilisien avulla. Sosiaaliturvan uudistuksen on edistettävä tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (sote) on vaalikauden toinen tärkeä rakenneuudistus. Se on myös merkittävä verouudistus.

Toteutuvasta sote-mallista riippumatta uudistuksen perustavoitteena on oltava kustannuspaineiden purkaminen toimintaa tehostamalla ja järkeistämällä, ei verotusta kiristämällä. Sote-uudistuksen on johdettava tavoiteltuihin kustannussäästöihin parantamalla palveluiden tuottavuutta, ei tinkimällä palveluiden laadusta.

Sote-uudistus on käynnistettävä valtion rahoituksella siten, että kaikki maakunnat sitoutuvat yhteisesti sovittaviin kustannusraameihin. Soten rahoituksessa ei tarvita jat-kossakaan uusia itsenäisiä alueellisia verottajia, jotka tulisivat nykyisten rinnalle. Maa-kuntien rahoituksen kehittämisen vaihtoehtoja tulee selvittää vaalikauden aikana. Selvityksessä on huomioitava uudistuksen toimeenpanosta saatavat kokemukset.

Talous- ja veropolitiikan linjat vaalikaudelle 2019–2023 -ohjelma on luettavissa Veronmaksajien verkkosivuilla www.veronmaksajat.fi/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Tänään on täksvärkkipäivä: Nyt veronmaksaja alkaa tienata itselleen!6.6.2019 06:01:00 EESTTiedote

Torstaina 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2019 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taksvärk

Veronmaksajien Lehtinen hallitusohjelmasta: Haittaverot kiristyvät, työntekoa kannustavat kevennykset puuttuvat3.6.2019 12:06:16 EESTTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän. - Ratkaisu on toispuoleinen. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys. Tätä ei ohjelmassa valitettavasti ole. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. Kaiken lisäksi kevennykset aiotaan rajata vain pieni- ja keskituloisille. - Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen. Ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkken

Veronmaksajat laski: Palkkaverotus uhkaa kiristyä puoli miljardia euroa vuonna 2020 – hallitusohjelmassa purettava kiristyspaineet14.5.2019 13:52:03 EESTTiedote

Kilpailukykysopimukseen ja sen päättymiseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2020. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,5-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan ennustetut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta noin puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työeläkevakuutusmaksun ennustetaan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun 0,66 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan 0,38 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa parhaillaan neuvoteltavaan hallitusohjelmaan selkeitä kirjauksia palkkaverotusta nyt uhkaavan selvän kiristymisen estämisestä. - Yksikään nyt hallitusohjelmaa sorvaavista puolueista ei ole ainakaan tähän asti liputtanut palkkaverotuksen yleisen kiristämisen puolesta. Lehtisen mukaan palkansaajien verotuks

Veronmaksajien Kaari: Muista vaatia nämä vähennykset veroilmoituksessa5.4.2019 07:00:00 EESTTiedote

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kodin ja työpaikan väliset matkat - Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut näkyvät veroilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne vuo

Veronmaksajat selvitti: Kulutusverotusta kiristettiin nettona 400 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella – eniten nousivat haittaverot1.4.2019 06:00:00 EESTTiedote

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”. - Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia. Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa.

Veronmaksajien Lehtinen: Toimi-hankkeen linjaukset hyvä perusta sosiaaliturvan uudistamiselle25.2.2019 10:35:00 EETTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Toimi-hankkeen linjaamat viisi peruspilaria ovat hyvä pohja keskustelulle ensi vaalikaudella käynnistettävästä laajasta sosiaaliturvan uudistuksesta. Lehtinen oli mukana hankkeen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. - Nyt on laajasti yhdessä todettu, että sosiaaliturvan tulee tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, Lehtinen sanoo. - Tärkeä yhteisesti hyväksytty lähtökohta on myös se, että sosiaaliturvan on tuettava yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa. Näiden peruslinjausten varassa on hyvä rakentaa sosiaaliturvaa, joka edistää laajasti jaettua tavoitetta työllisyysasteen selkeästä nostamisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Lehtinen kiittää Toimi-hankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän hyvää henkeä ja valmistelun ammattimaista otetta. Ratkaisuja sosiaaliturvan ongelmiin on haettu ennakkoluulottomasti, mutta samalla huolellisesti linjauksi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme