Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2023–2027: Verotuksessa kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä, julkinen talous kuntoon menosäästöillä

Jaa

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2023-2027 seuraaviin perusperiaatteisiin:

Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa, kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Julkista taloutta on sopeutettava menosäästöillä. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen saattamista kuluvan vaalikauden kriisien jälkeen uudelleen kestävän kasvun tielle. Samalla sitkeästi alijäämäinen valtiontalous on saatava huomattavasti nykyistä parempaan hallintaan.

- Luottamus valtiontalouden huolelliseen hoitoon on heikentynyt. Suunnan on nyt muututtava ja menokehysten uskottavuus palautettava, Lehtinen toteaa.

- Valtiontalouden suuri alijäämä on aikaansaatu menoja paisuttamalla, joten menosäästöt ovat oikea tapa palata kohti parempaa tasapainoa.

Verotuksessa yleisenä tavoitteena tulee olla laajan veropohjan yhdistyminen tasoltaan kohtuulliseen verotukseen. Kannustava, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuullinen veropolitiikka ei voi perustua verotuksen yleiseen kiristämiseen.

- Verotuksen tasoa kiristämällä ei kestävää kasvua rakenneta.

Veronmaksajien neljä keskeistä talous- ja veropolitiikan ankkuriperiaatetta:

1) Verotuksen yleistä tasoa on alennettava, kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä

Verotuksen yleistä tasoa on maltillisesti alennettava. Verotusta on kehitettävä kannustavuuden, kestävyyden, kilpailukykyisyyden ja kohtuullisuuden kantavien periaatteiden pohjalta. Veropolitiikan yleisenä tavoitteena tulee olla laajan veropohjan yhdistyminen tasoltaan kohtuulliseen verotukseen. Pääomatulojen verotuksessa ja yhteisöverotuksessa on erityisen tärkeää, että veropolitiikka on ennustettavaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Painopistettä on siirrettävä työnteon verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan keventämällä ansiotulojen verotusta. Kulutusverotuksen kiristämisessä on korkean inflaation oloissa oltava pidättyväinen. Mahdolliset välillisten verojen kiristykset tulee suunnata ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuviin veroihin.

2) Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla

Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapa kannustaa työntekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. Se on avain ostovoiman ja yksityisen kulutuskysynnän kohenemiseen myös maltillisten palkkaratkaisujen oloissa. Suomen on oltava kilpailukykyinen palkkaverotuksessa. On verotettava mieluummin haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa. Ensi vaalikaudella on kevennettävä palkansaajien, yrittäjien ja eläkkeensaajien ansiotulojen verotusta kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Lisätulojen marginaaliveroja on alennettava yleisesti.

3) Julkista taloutta on sopeutettava menosäästöillä

Julkisten menojen taso on liian korkea suhteutettuna kansantalouden kantokykyyn. Valtiontaloudessa on näköpiirissä sitkeästi suuri alijäämä. Luottamus valtiontalouden huolelliseen hoitoon on heikentynyt. Suunnan on muututtava ja kehysmenettelyn uskottavuus palautettava. Tarvittava julkisen talouden sopeutus on tehtävä menosäästöillä, ei verotusta kiristämällä. Valtiontaloudessa on palattava kuluvan vaalikauden lipsumisten jälkeen tiukkoihin ja pitäviin menokehyksiin. Varat tarpeelliseksi katsottuihin lisämenoihin on jatkossa löydettävä menoja uudelleen kohdentamalla, ei menokehyksiä väljentämällä.

4) Kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla

Julkiseen talouteen kohdistuu pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje, jota on purettava rakenneuudistuksilla. Sosiaaliturvan uudistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen jatkaminen ovat tällöin avainasemassa. Niiden on johdettava työnteon kannustimien paranemiseen ja julkisten palvelujen tuottavuuden kohenemiseen. Uudistuksilla on saatava aikaan kustannussäästöjä ja niiden on edistettävä työllisyysasteen nousua ja tehdyn työn määrän lisäämistä.


Veronmaksajien näkemyksiä verotuksen kehittämisestä:

* Ansiotulojen verotusta kevennetään kautta linjan, kaikissa tuloluokissa. Lisätulojen marginaaliveroja alennetaan kaikilla tulotasoilla. Tavoitteena on toteuttaa asteittain noin kahden miljardin euron veronkevennykset. Valtion tuloveroasteikkoon säädetty väliaikainen solidaarisuuskorotus poistetaan osana yleisten kevennysten kokonaisuutta. Lisäksi tuloveroperusteita muutetaan vuosittain niin, että yleisen ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten verotusta kiristävä vaikutus puretaan. Tämä ei ole kevennys, vaan estää verotuksen muutoin tapahtuvan kiristymisen. Eläkkeiden verotusta kevennetään saman verran kuin palkkaverotusta. Eläketulojen perusteettomasta lisäverosta luovutaan.

* Yhteisöverokanta pidetään toistaiseksi ennallaan 20 prosentissa. Kilpailuaseman muuttuessa on oltava valmius tarvittaessa alentaa maltillisesti yhteisöverokantaa.

* Pääomatulojen verotusta ei kiristetä. Osakesäästötilille talletettavien varojen enimmäismäärää korotetaan. Luovutusvoittojen hankintameno-olettamia korotetaan kymmenen prosenttiyksikköä.

* Asuntolainojen korkovähennyksen osittainen palauttaminen pidetään toimivana kriisiajan keinona vastata korkotason poikkeukselliseen nousuun. Asuntokauppoihin kohdistuvaa varainsiirtoveroa alennetaan.

* Kotitalousvähennyksen vuosina 2022-2023 käynnistynyttä kokeilua, jossa muiden kuin remonttitöiden osalta vähennys on 60 prosenttia ja enintään 3500 euroa, jatketaan vuoteen 2027 asti. Kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuu poistetaan.

* Työmatkavähennys yhdistetään osaksi yleistä tulonhankkimisvähennystä ja työmatkakulujen perusteettomasta erillisestä omavastuusta luovutaan. Tulonhankinnan vähennyksiä ajantasaistetaan muun muassa työhuonevähennyksen osalta.

* Perintö- ja lahjaveroasteikkoja huojennetaan. Perintöveroasteikon alarajaa korotetaan. Perintöverotuksessa laajennetaan mahdollisuutta korottomaan maksuaikaan perustelluissa tilanteissa.

* Kiinteistöveron arvostusperusteiden uudistamisen huolellisessa selvittämisessä laaditaan kattavat vaikutusarviot, joiden pohjalta voidaan arvioida mahdollisten muutosten toteutustapaa ja aikataulua. Kiinteistöverojen yleisen kiristymisen estämiseksi selvitetään kuntien päätösvallan kiinteistöveroprosenteista rajoittamista arvostusperusteiden uudistamisen yhteydessä. Yksittäisen kiinteistön verotusarvon vuosittaista muutosta rajoitetaan tehokkaalla ja pysyvällä muutosrajoittimella, jotta muutokset eivät aiheuta kohtuuttomia veronkorotuksia. Kohtuuttomien tilanteiden ehkäisemiseksi kiinteistöveroprosenteissa säilytetään ylärajat, joita alennetaan arvostusperusteiden muutosten perusteella. Kiinteistöveroprosenttien alarajoja alennetaan niin, että missään kunnassa ei ajauduta kiinteistöverojen pakkokiristyksiin ja toisaalta kunnilla on halutessaan mahdollisuus myös keventää kuntalaisten kiinteistöveroa.

* Auton hankintaan kohdistuvaa autoveroa alennetaan. Verotuksen painopistettä siirretään maltillisesti ja asteittain auton käytön aikaisen ajoneuvoveron suuntaan. Liikenteen verotuksen kokonaisuutta ja eri uudistusvaihtoehtoja selvitetään vaalikauden aikana.

* Arvonlisäverokannat pidetään ennallaan. Arvonlisäverokantojen korottaminen ei ole perusteltua lähivuosina inflaation voimakkaan kiihtymisen takia. Kulutusverojen korotukset suunnataan ensisijaisesti haittoihin kohdistuviin valmisteveroihin.

* Energiaverotuksen tulevia muutoksia harkittaessa huomioidaan markkinahintojen kehitys. Liikennepolttoaineiden tai kuluttajasähkön valmisteveroja ei koroteta, mikäli markkinahinnat pysyvät poikkeuksellisen korkealla tasolla. Terveyshaittoihin kohdistuvien alkoholiveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron maltillinen korottaminen on edelleen perusteltua. Muita terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia veroja selvitetään.

* Verohallinnon sähköisiä palveluja kehitetään digiasioinnin helpottamiseksi ja laajan käyttöönoton varmistamiseksi. Sähköistä asiointia ei säädetä pakolliseksi. Oletusarvoisen sähköinen asioinnin toteutuessa kansalaisille turvataan myös aito mahdollisuus asiointiin perinteisissä asiointikanavissa. Verotuksen muutoksenhaussa varmistetaan käsittelyaikojen pysyminen kohtuullisina. Aiheelliset muutoksenhakukustannukset korvataan nykyistä laajemmin.

Veronmaksajien Talous- ja veropolitiikan linjat vaalikaudelle 2023–2027 -ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta veronmaksajat.fi/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Verokarhun kaataja vai kesyttäjä? Veronmaksajien historia julki 22.11.21.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote

Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu

Lehtinen budjettiriihestä: Sähkön alv-ale ja uusi sähkövähennys ovat hyviä ratkaisuja – alijäämä paisunut kestämättömälle tasolle1.9.2022 14:37:12 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen budjettiriihessä päättämiä verotuksen muutoksia oikeaan osuvina ja tehokkaina helpotuksina rajusti kohoavien sähkölaskujensa kanssa kamppaileville kansalaisille. Poikkeuksellinen tilanne vaatii myös poikkeuksellisia veroratkaisuja. - Sähkön määräaikainen alv-alennus on hyvä ja tasapuolinen helpotus kaikille, joiden sähkölaskut ovat parhaillaan rajussa nousussa, Lehtinen toteaa. - Uusi tuloverotuksen sähkövähennys on puolestaan tehokas lisätoimi niille, joiden energiakustannukset ovat jo valmiiksi korkeat ja nousevat tässä tilanteessa erityisen voimakkaasti. Tuloverotuksen yleisestä keventämisestä ei tehty nyt päätöksiä, vaikka niitä on aikaisemmin väläytelty muun muassa mahdollisen palkkamaltin tueksi. - Hallituksen pitääkin tehdä veropäätökset itse. Hallituksella pitäisi kuitenkin olla valmius palata tuloveroratkaisuihin myöhemmin syksyllä, mikäli työmarkkinoilta löytyy palkkamalttia ja suhdannekehitys osoitt

Lehtinen odottaa budjettiriihestä selvää verolinjausta: Tuntuva veronkevennys edistämään palkkamalttia4.8.2022 17:21:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön esiin nostamaa ajatusta ansiotulojen verotuksen kevennysten kytkemisestä palkkamaltin säilymiseen syksyn työmarkkinakierroksella kiinnostavana ja toteuttamiskelpoisena. Ministeriön budjettiehdotus ei kuitenkaan sisällä vielä esitystä aiheesta. - Pallo siirtyy seuraavaksi koko hallitukselle, jonka on elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessä selvästi linjattava palkkamaltin edistämiseksi tarjottavasta veroporkkanasta, katsoo Lehtinen. Hallitus ratkaisee verot ja työmarkkinoilla päätetään palkat. Liittokierroksen yhteydessä olisi ymmärrettävää, jos lopullisia kevennyspäätöksiä tehdessään hallitus haluaisi tietää myös palkkaratkaisujen yleisen linjan. - Lopullisten veropäätösten lykkääminen odottamaan käynnissä olevan työmarkkinakierroksen tuloksia ei olisi sinällään mitenkään tavatonta, huomauttaa Lehtinen. Tehokas vaikuttaminen kaikkien palkansaajien ostovoimanäkymiin edellyttäisi joka tapauksessa melk

Tänään on täksvärkkipäivä: 8.6. veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen8.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

JULKAISUVAPAA 8.6.2022 klo 00.01 Keskiviikkona 8. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,7 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2022 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 8.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupu

Veronmaksajat arvioi ostovoimanäkymiä: Palkkamaltin ja veronkevennyksen yhdistelmä toimisi vuonna 2023 – hallituksen avattava peli budjettiriihessä6.6.2022 09:16:43 EEST | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee 1,8 prosenttia vuonna 2022. Myös näkymä vuodelle 2023 on vaisu ilman uusia veroratkaisuja. Mikäli palkankorotus olisi ensi vuonna 2,5 prosenttia, kasvaisi ostovoima vain 0,4 prosenttia. Edes reipas 5,0 prosentin palkankorotus ei riittäisi palauttamaan ostovoimaa takaisin viime vuoden tasolle, sillä ostovoima kohenisi 1,4 prosenttia. Ostovoiman ja koko kansantalouden kannalta parempi tulos olisi saatavissa yhdistelmällä palkkamalttia ja sitä tukevia veronkevennyksiä. Maltillisen 2,5 prosentin palkankorotuksen yhdistyminen yhden prosenttiyksikön tuloverokevennykseen kohentaisi vuonna 2023 palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa 1,8 prosenttia. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu arvioitujen palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan tänä ja ensi vuonna. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on huolestunut palkansaajien ostovoim

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme